<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Suomi toisessa maailmansodassa</title>
<id>https://peda.net/id/991da7144c5</id>
<updated>2019-03-22T06:33:10+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/991da7144c5:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/ilmari.korhonen/hish/stm#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Suomi toisessa maailmansodassa</title>
<id>https://peda.net/id/43d58f6a4f8</id>
<updated>2019-03-26T07:10:46+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/ilmari.korhonen/hish/stm/jatkosota#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;SUOMI TOISESSA MAAILMANSODASSA&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;TALVISOTA&lt;/span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;30.11. 1939 – 13.3. 1940&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;-Elokuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto etupiirijako (Molotov-Ribbentrop-sopimus) &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&amp;gt; Suomi Neuvostoliiton etupiiriin &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Syksy: 1939 Neuvostoliiton aluevaatimukset, perusteena Leningradin (Pietarin) turvallisuus &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;-J.K. Paasikivi johtaa neuvotteluja Moskovassa &amp;gt; Suomi suostuu vain pieniin myönnytyksiin&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;-Neuvostoliitto lavastaa 26.11. 1939 Mainilan laukaukset) &amp;gt; 30.11. Neuvostoliitto hyökkää ilman sodanjulistusta (Ilmahyökkäykset kaupunkien siviilikohteisiin) &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;-Neuvostoliitto perustaa Otto Ville Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen ja ilmoittaa neuvottelevansa vain sen kanssa &amp;lt; Tavoitteena koko Suomen valtaaminen &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;-Neuvostoliitto uskoi nopeaan voittoon ja Suomen työväenluokan tukevan sitä &amp;gt; Yhteiskunnalliset uudistukset olivat yhdistäneet sisällissodan jakamaa kansaa &amp;gt; Suomalaiset puolustivat maataan lähes yksimielisesti: ns. talvisodan henki &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Neuvostoliiton sodankäyntitaktiikka vanhanaikaista ja johto osin epäpätevää&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;-Suomalaisten mottitaktiikka (mm. Raatteen tien taistelu)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Kollaan, Muolaan, Summan ja Taipaleen taistelut&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Polttopullo eli Molotovin cocktail&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;-Talvisota ykkösuutinen maailmalla &amp;gt; Suomelle osoitettaan tukea (poikkeuksena Saksa) &amp;gt; Ruotsista vapaaehtoisia joukkoja Suomeen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;-Alkuvuonna 1940 Iso-Britannian ja Ranskan suunnitelma joukkojen lähettämistä Suomeen, tavoitteena varmistaa samalla Ruotsin rautamalmin saanti &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Länsimaiden suunnitelma + suomalaisten vastarinta &amp;gt; Stalin luopuu Suomen valloituksesta &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- 13.3. 1940 solmitussa Moskovan rauhassa Suomi menetti mm. Karjalan, Sallan itäosat, Suomenlahden ulkosaaret, Hanko vuokrattiin 30 vuodeksi sotilastukikohdaksi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Suomalaisten tappiot 26 000 sotilasta ja 1000 siviiliä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Neuvostoliittolaisten tappiot yli 100 000 kuollutta &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;JATKOSOTA&lt;/span&gt; 1941-1944&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa kutsutaan välirauhan ajaksi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- NL:n uuden hyökkäyksen pelko &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Saksa ja Suomen lähentyminen &amp;gt; Yhteistyö alkoi elokuussa 1940 &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&amp;gt; Saksa elintarvikkeet ja aseet &amp;gt; Saksalaisten sotilaiden kuljetukset Suomen läpi Pohjois-Norjaan &amp;gt; &amp;gt; Yhteinen sotasuunnitelma &amp;gt; saksalaiset hyökkäisivät Lapista, suomalaiset etelässä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon 22.6.1941, Suomessa saksalaisia sotilaita &amp;gt; Neuvostoliiton ilmahyökkäykset 25.6.1941 &amp;gt; Jatkosota alkaa &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Brittiläisen kansainyhteisön maiden sodanjulistus &amp;gt; Ei sotatoimi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Jatkosodan hyökkäysvaihe: kesäkuusta 1941 joulukuuhun 1941 &amp;gt; Suomi valtasi menetetyt alueet sekä osan suomensukuisten asuttamasta Itä-Karjalasta &amp;gt; Ajatus Suur-Suomesta&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Asemasota: joulukuusta 1941 kesäkuuhun 1944, taisteluja käytiin hyvin vähän (Karjalan venäjänkielinen väestö vankileireille vastarinnan pelossa) &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Vetäytymisvaihe: Saksaa vastaan niskan päälle päässyt Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella 9.6. 1944 &amp;gt; Presidentti Risto Ryti lupasi Saksalle Suomen jatkavan taistelua &amp;gt; Lisää sotilasapua Saksalta &amp;gt; Tali-Ihantalan torjuntataistelu Kannaksella&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- 19.9. 1944 Suomi solmi rauhan &amp;gt; Suomi menetti samat alueet kuin talvisodassa ja lisäksi Petsamon, Hangon sijaan Porkkala vuokrataan sotilastukikohdaksi&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt; - Lisäksi sotakorvaukset, ”sotasyyllisten” tuomitseminen, ”fasistiset” järjestöjen kielto ja kommunististen salliminen, armeijan pienentäminen, sukellusveneiden, pommikoneiden ja ohjusten kielto &amp;gt; Sotakorvaukset pakottivat Suomen kehittämään teollisuuttaan, erityisesti metalliteollisuutta&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- 400 000 Karjalan evakon asuttaminen &amp;gt; Maita luovutetaan karjalaisille viljeltäväksi &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;LAPIN SOTA&lt;/span&gt; syyskuu 1944-huhtikuu 1945&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- Rauhasopimuksen ehtona saksalaisten karkottaminen &amp;gt; Lapin sota &amp;gt; Saksalaiset polttavat Rovaniemen ja muita Lapin paikkakuntia &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suomen sota-ajan presidentit: &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kyösti Kallio 1937-1940&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Risto Ryti 1940-1944&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Carl Gustaf Emil Mannerheim 1944-1946&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;(Mannerheim toimi armeijan ylipäällikkönä koko sodan ajan)&lt;/b&gt;</content>
<published>2019-03-26T07:08:59+02:00</published>
</entry>


</feed>