https://peda.net/id/98f855e2e0f 2018-11-05T14:37:46+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/bea7c30eebf 2019-10-11T09:31:23+03:00 Käy läpi Inka Vilénin esitys sitaattitekniikasta ylppäreissä. Tarkkaile myös välimerkkien käyttöä. <a href="https://www.slideshare.net/inkavilen/hio-sitaattitekniikkaa" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Linkki esitykseen.<br/> </a> 2019-10-11T09:31:23+03:00 https://peda.net/id/d3620666ee3 2018-11-22T10:59:00+02:00 Käytä C-kohdassa lähteenä alla olevaa videota:<br/> <br/> <a href="https://areena.yle.fi/1-50010234?fbclid=IwAR0CFJAnT2pld_xTDHhrhyLvwSZXYfV_uQBuH4sPW6JdEvIidY7y0SvJbC0" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://areena.yle.fi/1-50010234?fbclid=IwAR0CFJAnT2pld_xTDHhrhyLvwSZXYfV_uQBuH4sPW6JdEvIidY7y0SvJbC0<br/> <br/> </a>5c-kohdan (s. 43) lisäksi esittele jokin Leinon ajatus. 2018-11-22T10:58:48+02:00 https://peda.net/id/98f8be24e0f 2018-11-21T11:17:23+02:00 <ul> <li>Lukijan on aina saatava selville, onko kyse pohjatekstistä vai kirjoittajan omista ajatuksista. </li> <li>Mitkä ajatukset ovat pohjatekstistä? Mitkä ovat omia ajatuksiasi, omia mielipiteitäsi ja esimerkkejäsi?</li> <li>Jos käytät pohjatekstiä, se on merkittävä asianmukaisesti, muutoin on kyse plagioinnista.</li> <li>Anna aineistosta tarkat tiedot, kun käsittelet sitä tekstissäsi ensimmäisen kerran. Tiivistä ensimmäiseen viittaukseen myös tekstin pääsisältö. </li> <li><strong>Pohjatekstiin viitataan yleensä preesensissä. </strong>(Esim. Huttunen<strong> kertoo/ kiistää /kuvailee </strong>- -.)</li> <li>Jos pohjatekstistä viittauksessa esiin nostetussa kohdassa puhuu joku muu kuin kirjoittaja (esim. haastateltu), se on tehtävä viittauksessa selväksi. (Esim. Artikkelissa esitellyn tutkimuksen mukaan – – , Koposen haastattelemat aktivistit toivovat – – .)</li> <li>Viittaa tiiviisti niin, että oma tekstisi pysyy sujuvana. Suosi referointia, älä sitaatteja. </li> <li>Selosta aineistojen ajatuksia riittävästi lukijallesi, niin että hänen on helppo seurata ajatuksiasi. </li> <li>Viritä omaa ajatteluasi aineistojen avulla, älä tyydy vain toistamaan aineistojen ajatuksia. </li> </ul> <p> </p> <p><strong>Kirjoitustaidon esseessä </strong></p> <ul> <li>annettuun pohjatekstiin täytyy viitata tarkasti eli kertoa kaikki lähdetiedot. (Katso alla olevat kohdat 1. – 5.)</li> <li>oletuksena on, että esseesi lukija ei ole lukenut pohjatekstiä, joten pohjatekstiä täytyy selostaa jonkin verran.</li> </ul> <p><b>Lukutaidon vastauksessa</b></p> <ul> <li> ensimmäisessä viittauksessariittää ylimalkainen lähdetietojen esittely: <em>Riitta Vainion kolumnissa on tehokaita retorisia keinoja.</em></li> <li>oletuksena on, että vastaustekstisi lukija on lukenut pohjatekstin, joten aineiston sisältöä ei tarvitse referoida siten kuin kirjoitustaidon esseessä.</li> </ul> <p> </p> <p><strong>ENSIMMÄINEN VIITTAUS POHJATEKSTIIN KIRJOITUSTAIDON ESSEESSÄ</strong></p> <p><strong>=&gt; kerrotaan kaikki lähdetiedot</strong></p> <ol> <li><strong>kirjoittajan koko nimi ja arvo tai ammatti</strong> (esim. fysioterapeutti Juha Jakkara) =&gt; Arvo tai ammatti antaa tietoa siitä, voiko pohjatekstin kirjoittajaan luottaa.</li> <li><strong>tekstilaji</strong> (esim. uutinen, kolumni, runo, mainos, uutiskuva) =&gt; Tekstilaji kuvaa sitä, miten tekstiin tulisi suhtautua. Esim. satuun suhtaudutaan eri tavalla kuin uutiseen.</li> <li><strong>pohjatekstin otsikko tai lähdeteoksen nimi </strong>=&gt; Otsikko kertoo usein tekstin keskeisen sisällön.</li> <li><strong>julkaisupaikka</strong> (esim. Juoksija, Helsingin Sanomat, Nelliinan vaatehuone -blogi) =&gt; Julkaisupaikka voi antaa lisätietoa esimerkiksi siitä, mitä arvoja tekstin taustalla on. Esim. Suomen Luonto -lehdessä on tekstejä, joiden taustalla on luonnon arvostaminen.</li> <li><strong>julkaisuaika</strong> (esim. 7/2014 tai 12.4.2011) =&gt; Eri ikäisiin teksteihin suhtaudutaan eri tavoin. Esim. sota-ajan uutisvälitys ei ollut aivan puolueetonta.</li> </ol> <p><strong>Kaikkia ensimmäisen viittauksen tietoja ei tarvitse sulloa samaan virkkeeseen!</strong></p> <p>Esimerkkejä ensimmäisistä viittauksista pohjatekstiin:</p> <p> </p> <p><strong>Esim. 1</strong></p> <p><strong>Fysioterapeutti Juha Jakkara kirjoittaa urheiluvammojen hyvästä hoidosta. Hänen artikkelinsa <em>Kylmää vai kuumaa kipuun?</em> on ilmestynyt Juoksija-lehdessä 2/2012.</strong></p> <ul> <li>Koneella kirjoitettaessa otsikon tai teoksen nimen voi kursivoida.</li> <li>Käsin kirjoitettaessa tai Abitissa otsikon tai teoksen nimen voi erottaa muusta tekstistä lainausmerkeillä, jos selvyys sitä vaatii. Näin toimitaan nykyisin harvoin.</li> </ul> <p> </p> <p><strong>Esim. 2</strong></p> <p><strong>Fysioterapeutti Juha Jakkara kirjoittaa urheiluvammojen hyvästä hoidosta. Hänen artikkelinsa <em>Kylmää vai kuumaa kipuun?</em> (Juoksija 2/2012) esittelee kaksi tapaa suhtautua urheiluvammoihin. </strong></p> <p> </p> <p><strong>Esim. 3 (viitataan kokonaisteokseen!)</strong></p> <p><strong>Tutkija Jesse Majava on seurannut vuosien ajan apinoiden elämää. <em>Hyvin paljon mölyä tarhassa</em> -väitöskirja (2012) esittelee apinoiden sosiaalisia suhteita eläintarhoissa.</strong></p> <ul> <li>Kokonaisteokseen viitattaessa ei yleensä esitellä julkaisupaikkaa. Julkaisuaika eli julkaisuvuosi merkitään sulkuihin teoksen nimen perään.</li> </ul> <p> </p> <p><strong>NETTILÄHTEET: </strong></p> <ul> <li>Nettilähteistä on tapana mainita koko www-osoite ja päivämäärä, jolloin teksti on luettu.</li> </ul> <p><em>Artikkelissa &quot;Peetu ja Mineakin joukkoon - nämä lasten nimet suosikkeja 2012&quot; (&lt;</em><a href="http://terve.fi/vauvaika/peetu-ja-mineakin-joukkoon-nama-lasten-nimet-suosikkeja-2012&amp;gt;" rel="nofollow ugc noopener"><em>http://terve.fi/vauvaika/peetu-ja-mineakin-joukkoon-nama-lasten-nimet-suosikkeja-2012&amp;gt;</em></a><em>, luettu 24.3.2013) listataan Väestörekisterikeskuksen tutkimuksen perusteella Suomen suosituimmat nimet vuodelta 2012.</em></p> <p> </p> <p>Huom! Eri lähteissä kuitenkin nettiviittauksista on erilaisia ohjeita, eikä kaikissa suosita koko osoiterivin merkitsemistä viittaukseen.</p> <p><b>VIDEOON VIITTAAMINEN: <br/> </b></p> <p>- Määrittele videon laji (esim. mainos, videoblogipostaus, lyhytelokuva, puhe). Mieti, miten laji vaikuttaa katselutapaasi, analyysivälineisiin ja aineiston käyttöön esseessäsi.<br/> - Nimeä video jollain tapaa.<br/> - Referoinnissa puhekieli yleiskielistetään, sitaateissa käytetään puhekieltä.<br/> - Muista, että virkkeitä voi lyhentää sitaateissa osoittamalla poisto kahdella ajatusviivalla ( - -).<br/> - Kohtaa, josta lainaus on otettu, ei tarvitse merkitä minuuteilla. <br/> <br/> </p> <p><strong>MYÖHEMMÄT VIITTAUKSET POHJATEKSTIIN SEKÄ LUKUTAIDON VASTAUKSESSA ETTÄ KIRJOITUSTAIDON ESSEESSÄ</strong></p> <p> </p> <ul> <li>Kun viitataan uudelleen samaan pohjatekstiin, kaikkia viittaustietoja ei enää toisteta.</li> <li>Myöhemmissä viittauksissa on kaksi toimintatapaa:</li> </ul> <p> </p> <ol> <li><strong>Pohjatekstiä selostetaan omin sanoin</strong>.</li> </ol> <ul> <li>Tällöin kirjoittajan on pidettävä huolta siitä, että lukija ymmärtää, kenen tiedosta on kyse.</li> </ul> <p><strong>Esim. Jakkara muistuttaa, että saunaa palautumiskeinona on käytetty Suomessa aina.</strong></p> <ul> <li>Myöhemmissä viittauksissa kirjoittajaan viitataan sukunimellä, ei koskaan etunimellä.</li> <li>Huom! Epäsuorassa selostamisessakin on useita eri tapoja sanoa sama asia:</li> <li>Möttönen arvelee, että nuorten univajeeseen löytyy useita syitä.</li> <li>Möttösen mukaan nuorten univajeeseen löytyy useita syitä.</li> <li>Möttönen on sitä mieltä, että nuorten univajeeseen löytyy useita syitä.</li> </ul> <p>Huom! Aineistoesseessä epäsuora selostaminen on tavallisempaa kuin suora lainaaminen.</p> <p> </p> <ol> <li><strong> Pohjatekstiä lainataan suoraan.</strong></li> </ol> <ul> <li>Tällöin kyseessä on sitaattilaina.</li> <li>Sitaattilaina erotetaan aina muusta tekstistä lainausmerkeillä.</li> <li>Lainausmerkkien sisällä olevaa tekstiä ei saa muuttaa mitenkään, vaan sen on oltava samassa muodossa kuin pohjatekstissä.</li> </ul> <ol> <li><strong>a) Kokonaisen virkkeen lainaaminen</strong></li> </ol> <p><strong>=&gt; Myös virkkeen loppupiste lainataan (tulee lainausmerkkien sisään)</strong></p> <p>Esim. 1. <strong>Majava toteaa: ”Tarha-apinoiden käytöksessä on samoja piirteitä kuin luokassa oleilevien opiskelijoiden käytöksessä. ”</strong></p> <p>Esim. 2. <strong>”Tarha-apinoiden käytöksessä on samoja piirteitä kuin luokkahuoneessa oleilevien opiskelijoiden käytöksessä” , toteaa Majava.</strong></p> <ul> <li>Jos johtolause on lainauksen jälkeen, se erotetaan pilkulla, joten ei tarvitse miettiä, mihin piste tulee.</li> </ul> <p> </p> <ol> <li><strong>b) Vajaan virkkeen lainaaminen</strong></li> </ol> <p><strong>=&gt; Jos virkkeessä on kirjoittajan oma aloitus, loppuun tulee piste lainausmerkkien ulkopuolelle.</strong></p> <p>Esim. 1. <strong>Majavan mukaan opiskelijoita ei voisi erottaa apinoista, ”jos heidät [opiskelijat] teljettäisiin tarhaolosuhteisiin” .</strong></p> <ul> <li>Huomaa pisteen sijainti lainausmerkkien ulkopuolella.</li> <li>Jos kirjoittajan on tarpeen laittaa jokin selittävä lisäys esim. lainauksen pronomini-ilmaukseen, se laitetaan hakasulkeiden sisään.</li> </ul> <p> </p> <p><strong>Huomaa! Ajatusviiva poiston merkkinä </strong></p> <p><strong>Useiden sanojen pois jättäminen osoitetaan kahdella ajatusviivalla, joiden välissä on välilyönti. Loppupiste kirjoitetaan ajatusviivaan kiinni.</strong></p> <p>Esim. 1.<strong> “– – kehitetään kirjoitetun yleiskielen hallintaa ja teksti-, puhe- ja vuorovaikutustaitoja sekä luetaan kaunokirjallisia ja muita tekstejä – –.”</strong></p> <p> </p> <ul> <li>Ajatusviivan voi tuottaa <strong>Mac-ohjelmissa näppäilemällä Alt ja yhdysmerkki</strong>, <strong>Windows-ohjelmissa näppäilemällä Alt ja numeronäppäimistöstä 0150</strong>. Eri tekstinkäsittely- ja taitto-ohjelmissa on lisäksi omat keinonsa ajatusviivan tuottamiseen. Ellei ajatusviiva jostain syystä ole käytettävissä, sen voi esimerkiksi tekstiluonnoksissa korvata yhdysmerkillä, jonka molemmin puolin on välilyönti.</li> <li>Kahdella ajatusviivalla voi osoittaa, että on poistettu kokonainen virke tai useampia virkkeitä tai pitempikin jakso. Etenkin tällaisissa tapauksissa poistoa osoittavat ajatusviivat merkitään usein hakasulkeisiin.</li> </ul> <p>Esim. 1. <strong>“Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kult- tuurin tuntemusta. – – Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.”</strong></p> <p>Esim. 2. <strong>“Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää suomen kielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä erityisesti suomalaisen kirjallisuuden ja kult- tuurin tuntemusta. [– –] Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien sisältöihin.”</strong></p> <p> </p> <p><strong>MUUTA:</strong></p> <ul> <li>kaunokirjallisuudessa voit tarvita vielä muitakin merkintätapoja. Esimerkiksi säeraja merkitään / ja säkeistöraja //.</li> </ul> <p> </p> <p><strong>RAUTALANKAOHJEET SITAATTIEN VÄLIMERKITYKSESTÄ: </strong></p> <p> </p> <p><strong>Ole tarkkana välimerkityksessä:</strong></p> <p>Maija sanoi: ”Nyt siellä alkaa sataa.”</p> <p>”Pian tulee sade”, Maija arveli.</p> <p>”Tuleekohan pian sade?” Maija pähkäili.</p> <p>”Huomenna taatusti sataa! ” Maija tokaisi.</p> <p>”Huomenna varmaan sataa”, Maija arveli, ”sillä olen menossa Linnanmäelle.”<br/> <br/> ”Huomenna varmaan sataa”, Maija arveli ja jatkoi: ”Olen menossa Linnanmäelle.”</p> <p><strong>Älä sekoita sitaattia ja epäsuoraa selostamista:</strong></p> <p>Hän huusi, että: ”Tulkaa pian tänne!”</p> <p>Möttösen mukaan: ”Kännykänkäyttö oppitunneilla on lisääntynyt.”<br/> <br/> <strong>Älä jatka omaa lausetta sitaatin jälkeen, jos sitaattia edeltää kaksoispiste: </strong><br/> Maija sanoi: ”Nyt siellä alkaa sataa.” eikä hän lähtenytkään ulos vaan odotti poutaa.</p> <p><strong>Sivulause ei käy johtolauseeksi: </strong></p> <p>Kuten Möttönen arvelee: ”Kännykänkäyttö oppitunneilla on lisääntynyt.”</p> <p> </p> 2018-11-05T14:37:46+02:00 https://peda.net/id/98f98bbae0f 2018-11-05T14:37:46+02:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/manttavilppula/mantanlukio2/oppiaineet/jk/kurssit/l222/%C3%A4i092/av2/monisteita/v#top" class="uuid-98f9edda-e0f7-11e8-8001-4631624c9a50">Viittausharjoituksia</a></dt> <dd>Viittausharjoituksia</dd> </dl>