https://peda.net/id/9835f07fb14 2025-01-16T10:16:13+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/98365e44b14 2023-10-26T10:52:46+03:00 Vuosia 1939-1944 on kutsuttu Suomen historian käännekohdiksi. Näiden vuosien aikana Suomi kävi kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja onnistui välttämään miehityksen sekä säilyttämään itsenäisyyden.<br/> <br/> <strong class="editor red">Aika</strong>: <b>Talvisota</b> 30.11.1939-13.3.1940, <b>Jatkosota</b> 25.6.1941-19.9.1944, <b>Lapin sota</b> 15.9.1944-27.4.1945<br/> <br/> <strong class="editor red">Paikka</strong>: Suomi ja Neuvostoliitto (Karjalan kannas, Itä-Karjala)<br/> <br/> <strong class="editor red">Osapuolet</strong>: Suomi ja Neuvostoliitto (välillisesti myös Saksa sekä länsiliittoutuneet)<br/> <br/> <strong class="editor red">Alkaa</strong>: Mainilan laukaukset<br/> <br/> <strong class="editor red">Lopputulos</strong>: Suomi häviää sekä Talvisodan että Jatkosodan, Lapin sota käydään osana rauhanehtojen toteuttamista.<br/> <br/> <strong class="editor red">Seuraukset</strong>:<br/> <ul> <li>Alueluovutukset</li> <li>Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit</li> <li>Sotakorvaukset, joista osa teollisuuden tuotteita (Suomen metalliteollisuuden kehittyminen)</li> <li>Evakkojen ja siirtoväen asuttaminen</li> <li>Vaaran vuodet 1944-1948</li> <li>Suomen puolueettomuuspolitiikka 1950-luvulla</li> </ul> <br/> Sota-ajan valokuvia (lyhyt video), klikkaa <a href="https://youtu.be/oREgR6RZKBY" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">TÄSTÄ </a><br/> <br/> Sota-ajan kuva-arkisto, SA-kuva, klikkaa <a href="http://sa-kuva.fi" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">TÄSTÄ <br/> </a><br/> <br/> _{Lähteet: Forum Suomen historian käännekohtia, ePookki 7-8, wikipedia Kuva: SA-ku} 2024-12-03T09:45:40+02:00 https://peda.net/id/9837378ab14 2024-12-03T09:45:40+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-9839b3ed-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-9839b3ed-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="9839b3ed-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://youtu.be/acuTDhr6N0E" title="https://youtu.be/acuTDhr6N0E (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Finland fights!</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Yhdysvaltalainen uutiskatsaus Talvisodasta (aikalaiskuvaus).</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-98395e7e-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-98395e7e-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="98395e7e-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://m.youtube.com/watch?v=4gfDsb6MOqY&amp;t=55s" title="https://m.youtube.com/watch?v=4gfDsb6MOqY&amp;t=55s (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Talvisodan mottitaktiikka</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Noin 5 minuutin mittainen video mottitaktiikasta.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-9839004f-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-9839004f-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="9839004f-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://m.youtube.com/watch?v=gcJbJUDVAPM" title="https://m.youtube.com/watch?v=gcJbJUDVAPM (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Talvisota, Simple History</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Lyhyt video Talvisodasta, englanniksi.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-983805f4-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-983805f4-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="983805f4-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/11/29/talvisota?utm_campaign=yleel%C3%A4v%C3%A4arkisto&amp;utm_source=facebook&amp;utm_medium=social" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/11/29/talvisota?utm_campaign=yleel%C3%A4v%C3%A4arkisto&amp;utm_source=facebook&amp;utm_medium=social (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Talvisota aikalaisen silmin, YLE</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Ylen kooste talvisodasta</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-98379de3-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-98379de3-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="98379de3-b14a-11ef-be35-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005916048.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005916048.html (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Sodan ensimmäiset laukaukset</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Talvisodan veteraani kertoo rajatapahtumista 30.11.1939, Ilta-Sanomien artikkeli. Jutun lopussa vielä muita linkkejä aiheeseen liittyen.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2024-12-03T09:45:40+02:00 https://peda.net/id/983a63acb14 2018-11-26T21:32:15+02:00 <h3><a href="https://peda.net/p/hanna.parkki/tuva-historia2/1-talvisota2/luonnos/f2#top" title="F45CA474-2173-447D-AD23-7CE618334691.jpeg"><img src="https://peda.net/p/hanna.parkki/tuva-historia2/1-talvisota2/luonnos/f2:file/photo/5f202969bf9cae5a72849cd9d74d3478799ac49a/F45CA474-2173-447D-AD23-7CE618334691.jpeg" alt="" title="F45CA474-2173-447D-AD23-7CE618334691.jpeg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> Suomi joutui mukaan toiseen maailmansotaan, kun Neuvostoliitto hyökkäsi itärajan yli suurella voimalla tarkoituksenaan, ei vähempää kuin vallata Suomi. Miten tähän ajauduttiin?</h3> <br/> Neuvostoliitto oli huolissaan Leningradin (Pietarin) turvallisuudesta, jonka vuoksi se kiinnitti suurta huomiota läntisiin rajoihinsa. Suomen rajalle Leningradista oli vain 32 kilometriä, joten oli selvää, että Suomi kiinnosti Neuvostoliittoa. Neuvostoliitto pelkäsi erityisesti Hitlerin Saksan hyökkäystä, jonka vuoksi se oli käynyt useita neuvotteluja länsimaiden kanssa. Kun nämä jäivät tuloksettomiksi, Euroopan kaksi suurta diktatuuria, <b>Saksa</b> ja <b>Neuvostoliitto</b> yllättäen lähentyivät toisiaan ja solmivat elokuussa 1939 keskenään <b>hyökkäämättömyyssopimuksen ( Molotov-Ribbentrop-sopimus). </b>Sopimukseen kuului <b>salainen lisäpöytäkirja</b>, jossa Suomi, Baltian maat ja Puolan itäosat kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin, ja Puolan läntiset osat puolestaan Saksan.<br/> <br/> Pian tämän jälkeen Saksa hyökkäsi Puolaan (1.9.1939) ja Neuvostoliitto ryhtyi kohentamaan Baltian suunnalla turvallisuuspoliittisia asemiaan. Tämä tarkoitti sitä, että Neuvostoliitto pakotti Baltian maat tekemään kanssaan <b>avunantosopimukset</b> ja sijoitti niihin puna-armeijan tukikohtia. Tämän jälkeen Neuvostoliitto suuntasi huomionsa Suomeen.<br/> <br/> Niin kuin pelättiin, suomalaiset saivat kutsun Moskovaan neuvottelemaan <b>aluemuutoksista</b> maiden välillä. Neuvostoliitto halusi Suomelta <b>Suomenlahden suuret saaret, osia Karjalan kannakselta</b> sekä <b>vuokra-alueeksi Hangon sotilastukikohdan</b>. Vastineeksi Suomelle tarjottiin alueita Itä-Karjalasta. J.K. Paasikiven johtama valtuuskunta ei saanut lupaa alueluovutuksiin, jonka vuoksi suomalaiset kieltäytyivät ehdotuksista vedoten maan puolueettomuuteen. Suomen hallituksen asenne säilyi muuttumattomana, vaikka oli todennäköistä, ettei Ruotsilta ja lännen suurvalloilta saataisi taustatukea. Valtuuskunta kävi Moskovassa kaikkiaan kolme kertaa, ja viimeisen kerran päätteeksi Neuvostoliiton ulkoministeri totesi pahaenteisesti, että ”asia jätetään sotilaiden haltuun”.<br/> _{epookki 7-8, historia} 2024-12-03T09:45:40+02:00