<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Yhteisöllisyys ja kokonaisvaltaisuus</title>
<id>https://peda.net/id/9813d93ee08</id>
<updated>2020-08-17T15:17:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/9813d93ee08:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/sospeva/sospevaohjaus/op/yjk#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Lue lisää yhteisöllisyydestä ja kokonaisvaltaisuudesta</title>
<id>https://peda.net/id/16fe78aae6a</id>
<updated>2021-04-09T22:09:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/sospeva/sospevaohjaus/op/yjk/lyjk#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Nivala, Elina &amp;amp; Ryynänen, Sanna 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;yhteisöllisyydestä sivut: 128–137, 204–208&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Ryynänen Sanna 2016. Yhteisökasvatus näkökulmana yhteisöihin ja yhteisötyöhön. Teoksessa Roivainen Irene &amp;amp; Ranta-Tyrkkö Satu (toim.) Yhteisöt ja yhteisötyön lähtökohdat. United Press Global, 131–143. &lt;a href=&quot;https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/sospeva/sospevaohjaus/op/yjk/lyjk/ryynanen-2016-yhteisokasvatus-nakokulman#top&quot; class=&quot;service&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;Ryynänen_2016_Yhteisökasvatus näkökulmana yhteisöihin ja yhteisötyöhön (ID 10514).pdf&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Birck, Riitta 2020. &lt;a href=&quot;https://www.karajatorma.fi/wp-content/uploads/2020/09/Pieni-yhteiso%CC%88llisyysopas-RB.pdf&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Pieni yhteisöllisyysopas – vinkkejä yhteisöllisyyden kehittämiseen&lt;/a&gt;. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hanke. &lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-08-25T11:00:49+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mitä yhteisöllisyys ja kokonaisvaltaisuus tarkoittavat ohjauksen periaatteina?</title>
<id>https://peda.net/id/00e65b80e6a</id>
<updated>2020-08-25T13:05:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/sospeva/sospevaohjaus/op/yjk/mstl#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Ohjaus on &lt;b&gt;koko yhteisön asia&lt;/b&gt;, ei ainoastaan siihen nimettyjen opettajien tai opinto-ohjaajien tehtävä. Ohjaajana toimivat siis tarvittaessa kaikki oppilaitoksen työntekijät kohdatessaan tilanteita, joissa opiskelija kaipaa tai tarvitsee neuvoja, apua tai asioiden yhteistä pohtimista. Myös &lt;b&gt;vertaisohjaus&lt;/b&gt; nähdään tärkeäksi, eli ohjauksessa hyödynnetään mahdollisuuksia opiskelijoiden tukea toisiaan ja jakaa kokemuksia. Ohjausta tapahtuu sekä suunnitellusti että etukäteen suunnittelematta, eli erilaiset spontaanit ohjaustilanteet nähdään arvokkaiksi ja hyödynnetään. Ohjaus on siis sekä formaalia että nonformaalia­. Oppilaitoksessa varataan aikaa opettajan tai opinto-ohjaajan tekemään formaaliin henkilökohtaiseen ohjaukseen ja formaaleihin ryhmäohjauksen tilanteisiin. Lisäksi tunnistetaan ja hyödynnetään nonformaaleja ohjausmahdollisuuksia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Opiskelijan kohtaaminen kokonaisvaltaisesti (ks. kohtaaminen ohjauksen periaatteena) ja ohjauksen kokonaisvaltaisuus liittyvät läheisesti yhteen: Ohjaaja näkee opiskelijan kokonaisena ihmisenä, ei ainoastaan opiskelijana tai tulevana työtekijänä, joten &lt;b&gt;ohjaus tapahtuu kaikilla elämänalueilla&lt;/b&gt; eli se ei ole esimerkiksi vain ohjaamista opinnoissa, koulutukseen pääsemisessä tai työelämään pyrkimisessä. Ohjaaja rohkaisee siihen, että opiskelija voi ohjaustilanteessa tuoda esiin erilaisia tiedontarpeitaan, huolenaiheitaan ja pohdituttavia asioita. Ohjaajan ei kuitenkaan tarvitse hallita kaikkea ja hoitaa ohjausta yksin, vaan &lt;b&gt;ohjauksessa hyödynnetään kumppanuuksia&lt;/b&gt; eli opiskelija ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhteisöllisyys ja kokonaisvaltaisuus ohjauksen periaatteina liittyvät yhteen, sillä opiskelija on osa oppilaitosyhteisöä kokonaisena ihmisenä ja hänen elämänsä on hänen kauttaan läsnä oppilaitoksen arjessa, jolloin myös ohjauksen tarpeita ja mahdollisuuksia voi tulla vastaan kaikessa arkisessa kanssakäymisessä oppilaitosyhteisössä. Koko yhteisö tai kuka vain yhteisön jäsen voi siis olla mukana ohjauksessa liittyen tarpeisiin eri elämänalueilla. Lisäksi &lt;b&gt;yhteisöllisyyttä&lt;/b&gt; oppilaitoksessa &lt;b&gt;pyritään vahvistamaan&lt;/b&gt;, edistämään opiskelijoiden kiinnittymistä yhteisöön ja yhteenkuuluvuuden tunnetta suhteessa muihin opiskelijoihin ja henkilökuntaan. Opiskelijoiden kokonaisvaltainen kohtaaminen tukee tätä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ohjauksen tavoitteena on &lt;b&gt;kaksisuuntainen integraatio&lt;/b&gt;: Opiskelija omaksuu valmiuksia kiinnittyä oppilaitoksen yhteisöön ja löytää itselleen mielekäs paikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla oppilaitosyhteisö oppii uutta kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa ja kehittyy mukaanottavammaksi ja parhaimmillaan myös oppilaitoksen ulkopuolella yhteiskunnassa tapahtuu vastaavaa oppimista ja kehitystä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-08-25T10:38:44+03:00</published>
</entry>


</feed>