<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Omenan biologia</title>
<id>https://peda.net/id/9813b24ec</id>
<updated>2015-03-12T15:06:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/9813b24ec:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Omenapuun elämä</title>
<id>https://peda.net/id/89aaff1</id>
<updated>2016-02-25T19:52:54+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/omenapuun-el%C3%A4m%C3%A4#top" />
<content type="html">Tarhaomenapuun elämää syntymästä vanhaksi puuksi seurataan PowerPoint-esityksessä. Kuvasarjat varttamisesta, istuttamisesta ja leikkaamisesta. Tekijät: Hilma Kinnanen ja Maarit Heinonen, MTT. &lt;a href=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/omenapuun-el%C3%A4m%C3%A4/oe2#top&quot; class=&quot;service&quot;&gt;omenapuun elämä kuusisto.pdf&lt;/a&gt;</content>
<published>2014-08-28T11:51:44+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mistä löytyy metsäomenapuita?</title>
<id>https://peda.net/id/83d489aec</id>
<updated>2016-02-25T19:53:11+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/mlm#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-highlight&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Tehtävä:&lt;/b&gt; Tutki Kasviatlaksesta metsäomenapuun levinneisyyttä Suomessa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mistä löytyvät lähimmät metsäomenapuut? Arvioi metsäomenapuun uhanalaisuutta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Lisätietoa: &lt;a href=&quot;http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=41890&amp;amp;size=1&amp;amp;year=2010&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kasviatlas&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2015-03-17T14:45:39+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Mikä erottaa metsäomenapuun tarhaomenapuusta?</title>
<id>https://peda.net/id/8a940fe8c</id>
<updated>2016-02-25T19:54:03+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/memt#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-highlight&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Tehtävä:&lt;/b&gt; Vertaa tarhaomenapuun ja metsäomenapuun tunnisteita. Miten erotat metsäomenapuun tarhaomenasta? &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hyödynnä&lt;a href=&quot;http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/metsaomenapuu&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt; Luontoportin&lt;/a&gt; metsäomenapuun biologisia tunnistetietoja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2015-03-17T14:52:59+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Viittausohje</title>
<id>https://peda.net/id/975357f8d</id>
<updated>2016-02-25T19:52:49+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/viittausohje#top" />
<content type="html">Maarit Heinonen: Omenan biologia&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/9721e1b0d&quot;&gt;Katso viittausohje.&lt;/a&gt;</content>
<published>2015-04-09T11:22:41+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tarhaomena (Malus domestica)</title>
<id>https://peda.net/id/88efbcb</id>
<updated>2016-02-25T19:52:40+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/nimet%C3%B6n-88ef#top" />
<content type="html">&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/nimet%C3%B6n-88ef/ptkh#top&quot; title=&quot;pienennetty tarha-omena kukkii_maarit heinonen_luke.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/nimet%C3%B6n-88ef/ptkh:file/photo/ed1fac73fdca83748e2e4bae75bb37b1d33099a0/pienennetty%20tarha-omena%20kukkii_maarit%20heinonen_luke.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tarhaomenapuu kukkii.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;Omenapuut kuuluvat ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Hedelmäpuuna viljelyssä yleisin on tarhaomena (&lt;em&gt;Malus domestica&lt;/em&gt;). Tarhaomenapuu on omenapuiden (&lt;em&gt;Malus&lt;/em&gt;) sukuun kuuluva kasvi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sen hedelmä, omena, on valkeamaltoinen ja syötävä. Kasvitieteellisesti omena on pohjushedelmä (epähedelmä), koska pääosa hedelmästä on muodostunut kukkapohjuksesta. Omenapuun kukkapohjus turpoaa syötäväksi hedelmän malloksi. Kukan sikiäimestä ja sen sisältämistä siemenistä muodostuu omenan mallon keskelle siemenkota, joka on omenapuun varsinainen hedelmä termin kasvitieteellisessä merkityksessä.&lt;em&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos kerrot syöväsi omenapuun hedelmän, mikä sinun oikeastaan tulisi syödä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;</content>
<published>2014-08-26T14:17:15+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Malus sieversii on keskiaasialainen metsäomena</title>
<id>https://peda.net/id/7954ce1</id>
<updated>2016-02-25T19:53:35+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/malus#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Viljellyllä omenalla, &lt;em&gt;Malus domestica,&lt;/em&gt; ei ole luonnonvaraista kantamuotoa, vaan se on useamman lajin risteymä. Nykykäsityksen mukaan yksi viljellyn omenan pohjana olevista lajeista on &lt;em&gt;Malus sieversii&lt;/em&gt;. Kaukoidän silkkitietä pitkin &lt;em&gt;M. sieversii &lt;/em&gt;-omenat ovat vuosisatoja sitten kulkeutuneet itään ja länteen ja risteytyneet muiden luonnonvaraisten &lt;em&gt;Malus&lt;/em&gt;-lajien kanssa. Näin itäiset ja läntiset omenalajikkeet muodostuivat perimältään hieman erilaisiksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kazakstanin villiomenametsät Tien Shanin vuoristossa löysi saksalainen tutkija Johann Sievers, jonka mukaan laji on nimetty vuonna 1796. &lt;em&gt;M. sieversii &lt;/em&gt;-lajia on tutkittu Venäjällä pitkään ja maailmankuulu kasvitieteilijä Nikoli Vavilov esitti sen olevan tärkeä osa viljellyn omenan perimää. Tutkimus on virinnyt uudestaan 1990-luvulta lähtien Kazakstanin itsenäistyttyä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;M. sieversiin&lt;/em&gt; hedelmä on pienehkö, keltainen tai vihreä väritykseltään. Muodossa ja koossa on siemenlevintäiselle kasville tyypillistä vaihtelevuutta. Samoin maku vaihtelee hapokkaan kirpeästä melko makeaankin. Paikalliset asukkaat ovatkin käyttäneet näitä omenia ravinnokseen sekä varttaneet niihin jalostettuja lajikkeita. Ne ovat kuitenkin sellaisenaan kaukana nykyisestä viljellystä omenasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/malus/omsh#top&quot; title=&quot;Omena_Monenkirjavaa Malus sieversii-omenoita_Maarit Heinonen.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/malus/omsh:file/photo/da4ed52e464d822026dd52c74cb34bfb63e233a5/Omena_Monenkirjavaa%20Malus%20sieversii-omenoita_Maarit%20Heinonen.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Omena_Monenkirjavaa Malus sieversii-omenoita_Maarit Heinonen.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kaupunkien laajentuessa luonnonvaraiset omenametsät ovat kovaa vauhtia supistuneet. Tarhaomenan viljelyn yleistyminen lähellä omenametsiä johtaa &lt;em&gt;M. Sieversiin&lt;/em&gt; risteytymiseen, jolloin lajin säilyminen aitona vaarantuu. Villiomenapuita uhkaa myös laiduntaminen omenametsissä, sillä lehmät ja lampaat syövät puiden juurivesoja ja uusia siementaimia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kazakstanissa &lt;em&gt;M. Sieversii &lt;/em&gt;-lajin säilymistä turvaa neljä luonnonsuojelualuetta. Itä-Kazakstanin Zjungar Alataun vuoristoseudulla on jäljellä laajoja ja tiheitä vanhoja villiomenametsiä. Muilla suojelualueilla &lt;em&gt;M. Sieversiitä&lt;/em&gt; kasvaa enemmän yksittäisinä puina, kuten Keski-Aasian vanhimmalla, vuonna 1926 perustetulla luonnonsuojelualueella Aksu-Zabaglyssä Etelä-Kazakstanissa, aivan Kirgisian tuntumassa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/malus/o1mkkmsph#top&quot; title=&quot;Omena_Kasakstanissa 1500-2500 metrin korkeudella kasvaa Malus sieversii puita.Maarit Heinonen..jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/malus/o1mkkmsph:file/photo/32c08ec841f7cce90312e3b91e03edfad71d369a/Omena_Kasakstanissa%201500-2500%20metrin%20korkeudella%20kasvaa%20Malus%20sieversii%20puita.Maarit%20Heinonen..jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Omena_Kasakstanissa 1500-2500 metrin korkeudella kasvaa Malus sieversii puita.Maarit Heinonen..jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Alkuperäiset lähteet:&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;em&gt; HEINONEN, MAARIT, KINNANEN, HILMA, VALO, RITVA. 2013. &lt;a href=&quot;http://jukuri.mtt.fi/handle/10024/481935&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt; Viljellyn omenan alkukodissa kasvaa vielä omenapuumetsiä.&lt;/a&gt; Maaseudun Tiede 4(16.12.2013): 8.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;HEINONEN, MAARIT. 2013. &lt;a href=&quot;http://jukuri.mtt.fi/handle/10024/481839&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt; Omenametsiä ja vuoristopuroja.&lt;/a&gt; MTT Elo blogi.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2014-08-28T13:52:58+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Malus sylvestris on eurooppalainen metsäomena</title>
<id>https://peda.net/id/843a41b</id>
<updated>2016-02-25T19:54:18+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/msoem#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Malus sylvestris&lt;/em&gt; on luonnonvarainen Euroopassa kasvava metsäomenapuu. Sen hedelmät ovat pieniä ja kitkeränmakuisia. Tarhaomenapuuhun verrattuna kukat ovat pienempiä ja terälehdet kapeampia. Metsäomenapuun erottaa tarhaomenapuusta myös siitä, että metsäomenapuut ovat okaisia (piikkisiä).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Metsäomenapuu on uhanalainen ja se on rauhoitettu Manner-Suomessa. Sen sijaan Ahvenanmaalla se on yleinen. Metsäomenapuita kasvaa lounaisrannikolla ja saaristossa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Metsäomenapuita pääsee näkemään kasvitieteellisissä puutarhoissa, ainakin &lt;a href=&quot;http://puutarha.utu.fi/etusivu.htm&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa.&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähde: &lt;a href=&quot;http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/metsaomenapuu&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Luontoportti-sivusto &lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/msoem/omsks#top&quot; title=&quot;Omena_Metsäomenapuu Malus sylvestris kukka_Jukka Sarvarinne.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/oa/hjm/omena/omenan-biologia/msoem/omsks:file/photo/7f6ac31d19b285040102c0f0169e1a0b294ae9cc/Omena_Mets%C3%A4omenapuu%20Malus%20sylvestris%20kukka_Jukka%20Sarvarinne.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Omena_Metsäomenapuu Malus sylvestris kukka_Jukka Sarvarinne.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2014-08-29T12:54:49+03:00</published>
</entry>


</feed>