<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kalevalaan kootut kansanrunot</title>
<id>https://peda.net/id/97fcf19474f</id>
<updated>2021-02-22T12:49:10+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/97fcf19474f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kangasniemi/kalliolan-koulu/ljh/1a/oppiaineet/%C3%A4idinkieli/kalevala/kalevalaan-kootut-kansanrunot#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kalevalaan kootut kansanrunot</title>
<id>https://peda.net/id/a93644ab74f</id>
<updated>2021-01-26T12:29:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kangasniemi/kalliolan-koulu/ljh/1a/oppiaineet/%C3%A4idinkieli/kalevala/kalevalaan-kootut-kansanrunot/kalevalaan-kootut-kansanrunot#top" />
<content type="html">&lt;p class=&quot;article-body px-16 mb-24&quot;&gt;&lt;span class=&quot;article-leadin&quot;&gt;Kalevalan &lt;/span&gt;&lt;span&gt;päivää vietetään vuosittain &lt;b&gt;helmikuun 28. päivä&lt;/b&gt;. &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;article-em&quot;&gt;Kalevala&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt; on Suomen kansalliseepos&lt;/b&gt;, joka on &lt;b&gt;kokoelma suomalaisia kansanrunoja&lt;/b&gt;. Suomalainen kielentutkija&lt;b&gt; &lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;a class=&quot;article-personlink&quot; href=&quot;https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/elias-lonnrot-0#.YA6IN-gzZPY&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Elias Lönnrot&lt;/a&gt;&lt;span&gt; kokosi 1800-luvulla runoja, joista &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Kalevala &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;muodostui&lt;/b&gt;. Kansalliseepoksemme &lt;span&gt;perustuu kahden maan, &lt;b&gt;Kalevalan ja Pohjolan&lt;/b&gt;, väliseen valtataisteluun.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;article-body px-16 mb-24&quot;&gt;&lt;span&gt;Elias Lönnrot keräsi runoja monilla retkillään ympäri Suomea. Hän halusi muodostaa niistä yhtenäisen tarinan. Yksi Kalevalan tunnetuimmista kohdista on kokoelman alussa oleva kertomus, jonka mukaan&lt;a href=&quot;https://kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla/intro1.php&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;b&gt; maailma syntyi sotkalinnun munista&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;. Munien rikkoutuessa niistä ilmestyivät maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet. Kalevalan keskeisimpiä hahmoja ovat &lt;b&gt;Väinämöinen, Louhi, Joukahainen, Seppo Ilmarinen, Kullervo ja Aino&lt;/b&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;article-body px-16 mb-24&quot;&gt;&lt;span class=&quot;article-leadin&quot;&gt;Kalevala&lt;/span&gt;&lt;span&gt; kasvoi vuosien varrella. Alkuperäinen teos ilmestyi &lt;b&gt; 28. päivänä helmikuuta vuonna 1835&lt;/b&gt;.  Tässä eepoksessa oli &lt;b&gt;31 runoa&lt;/b&gt;. Lönnrot teki kuitenkin lisää runonkeruumatkoja ja &lt;b&gt;14 vuotta myöhemmin &lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;vuonna 1849&lt;/b&gt; hän julkaisi &lt;b&gt;uuden Kalevalan, jossa oli 50 runoa&lt;/b&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;article-body px-16 mb-24&quot;&gt;&lt;span&gt;Kalevala on innoittanut paljon suomalaista taidetta. Esimerkiksi taiteilija &lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;article-personlink&quot; href=&quot;https://www.hs.fi/haku/?query=Akseli%20Gallen-Kallela&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Akseli Gallen-Kallela&lt;/a&gt;&lt;span&gt; tunnetaan Kalevala-aiheisista maalauksistaan, joita on esillä muun muassa &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?app=desktop&amp;amp;v=W_O1hlhNqys&amp;amp;list=PLVuy7uac3Xrp48PbyFCzRe2M5GLw52f1L&amp;amp;index=12&amp;amp;t=0s&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kansallismuseossa&lt;/a&gt; sekä &lt;a href=&quot;https://ateneum.fi/nayttelyt/kalevala/&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;taidemuseo Ateneumissa&lt;/a&gt; Helsingissä.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;article-body px-16 mb-24&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Suomen kansalliseepos Kalevala&lt;/b&gt; on merkittävä teos, sillä se on tehnyt tunnetuksi &lt;b&gt;Suomen kirjallisuutta ja kansanperinnettä&lt;/b&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2021-02-22T12:49:38+02:00</published>
</entry>


</feed>