Tuotteistaminen ja laatu

2017-05-08T11:06:39+03:00

Oppilaitokset tuotteistavat omia koulutus- ja kulttuurikasvatuskokonaisuuksiaan tarjoamalla erilaisia kursseja. Tuotteistaminen tarkoittaa työtä, jonka tuloksena asiantuntemus tai osaaminen jalostuu palvelutuotteeksi. Tuotteistaminen etenee suunnitteluvaiheesta valmiiseen tuotepakettiin ja markkinointiin sekä asiakaspalautteeseen. Tuotteiden laatua ja vaikuttavuutta voidaan arvioida Sofie -vaikuttavuuden arviointijärjestelmän avulla organisaation toimintojen vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi.

Tuotteistaminen-työryhmän tehtävänä oli edistää kulttuurin, taidekasvatuksen sekä museopedagogiikan kokonaisuuksien tuotteistamista hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa. Osaavien yhteispeli -hankkeen puitteissa järjestettiin kaksi taidekasvatusaiheista seminaaripäivää, joiden järjestäminen lisäsi tuotteistamisen osaamista. Taide elämän suolana -seminaarit pidettiin Kouvolan kansalaisopiston auditoriossa ja yleisöksi nimettiin hyvinvointia opettavat ja ohjaavat kymenlaaksolaiset ja porvoolaiset taide- ja kulttuurikasvattajat, taiteilijat sekä hankeyhteistyöoppilaitosten henkilöstöt. Seminaaripuheenvuorojen näkökulmina oli taiteen elämänvoimaa ja -sisältöä antava vaikutus. Taide ja Tiede -päivänä pidettiin Karhulassa kaksi taidekasvatusaiheista työpajaa opettajille, kouluttajille ja muille kasvattajille. Ensimmäinen työpaja oli aiheeltaan musiikkikasvatuksellinen ja toinen käsitteli elektroniikkaa ja ohjelmoinnin logiikkaa.

Monissa yhteyksissä laatu liitetään asiakastyytyväisyyteen, siksi laatu muodostuu niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakastyytyväisyyden ilmaisemiseen. Laadun tekijöitä ovat perusteiden pohdinta, arviointi ja kehittäminen. Oppilaitoksissa on käytössä erilaisia laadunhallintajärjestelmiä. Hankkeen aikana yhteistyöoppilaitokset vertailivat toistensa laadunhallinnan käytänteitä. Haluttiin yhdenmukaistaa laatu-käsitteen merkitystä, jotta yhteistyötahot käyttävät käsitteitä yhtäläisesti ja laatutyön vertailu olisi mielekästä. Tavoitteena oli kehittää laatutyötä omasta organisaatiosta käsin ja laatutyön vaikuttavuuden mittaamista hankekumppaneiden vuorovaikutuksessa sekä jakaa ryhmälle hyviä käytänteitä.

Laatutyön työryhmä tutustui eri toimijoiden laadunhallintajärjestelmiin Osaavat yhteistuumin -hankkeen yhteydessä. Työryhmän tehtävänä oli organisoida verkostokumppanien laatutyön käytäntöjen selvitystä ja laatutyön hyvien käytäntöjen levitystä sekä avata laatu-käsitettä että tuoda esille laatutyön eri tasojen merkityksiä. Työryhmä saattoi kysyä miten laatutyötä tehdään, onko käytetty laadun arviointijärjestelmää, miten kerätään ja käsitellään oppilaspalautetta, millainen on kehityskeskustelujen ja koulutusten tilanne ja merkitys tai mitä on mielekäs laatutyö. Työryhmä saattoi kysyä myös mitä halutaan kuulla verkostokumppaneiden toimintatavoista, kun näkökulmana on oman organisaation laatutyön kehittämisen ja vaikuttavuuden mittaaminen.

Verkostokumppanien laatutyön käytäntöjen kartoitus toteutettiin vertaisarvioinnilla. Vertaisarviointi toteutettiin kahdessa eri ryhmässä, jossa kaikki arvioivat toisiaan. Ennen arviointikäyntiä täytettiin laadunhallintajärjestelmien vertailupohja. Arviointikohteet jokainen sai valita organisaation tarpeiden mukaisesti. Vertaisarvioinnin tulokset ja tunnelmat vedettiin yhteen koontipalaverissa. Vapaamuotoista vertaisarviointia toivottiin jatkettavan hankerahoituksen päätyttyä.

Osaaminen jalostuu palvelutuotteeksi

2017-05-22T12:27:21+03:00

Jaana Kemppainen
kulttuurituottaja, Lasten kulttuurikeskus, Kotka

Jaana Vuorio-Palmumaa
kulttuurikasvatuskoordinaattori, Kouvola

Lastenkulttuuri vakiintui kulttuurityön käsitteeksi 1970-luvulla. Taide- ja kulttuurihallinnon osa-alueena lastenkulttuuri vakiinnutti asemansa 1980 -luvulla, opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana. 2000-luvun alkaessa käytössä oli jo kulttuuri-käsite, tarkoittaen laajasti kulttuuri- ja taidepalveluita sekä valtakunnallinen lastenkulttuurikeskusten verkosto.

Lastenkulttuuri-käsitteet kulttuuria lapsille ja lasten oma kulttuuri sisältävät luovan toiminnan, taide-elämysten tarjoamisen sekä taidetta ja kulttuuria koskevan tiedon kartuttamisen.

Osaavat-hankkeessa lasten ja aikuisten yhdessä tekemää kulttuuria ja taidetta kehitettiin taiteilijoiden, taideopettajien ja -kasvattajien kanssa.

Kansalaisopistot tarjoavat Suomessa suuren määrän lasten taiteenperusopetusta. Taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyöllä on pitkät perinteet osallistavista näyttelyopastuksista ja taidetyöpajoista. Lastenkulttuuriin sisältyy taidekasvatus, kasvattamisesta taiteen avulla ja kasvamisesta taiteen tuntemiseen. Taideopetuksella puolestaan tarkoitetaan eriasteisten valmiuksien antamista luovalle toiminnalle ja tietämykselle erityisesti joltakin taiteenalalta.

Kuntien Kulttuurikasvatusohjelmat sisältävät tarjonnan pedagogisille instituutioille (esikoulu, peruskoulu), yhteistyössä kulttuuri-instituutioiden (taidelaitokset, taidekoulut), taiteilijoiden ja järjestötoiminnan sekä muun kulttuuritarjonnan (mm. elokuvat, tietokonepelit) kanssa.

Tuotteistaminen-työryhmän tehtävänä oli edistää taidekasvatuksen kokonaisuuksien tuotteistamista hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa. Tuotteistamisen työryhmässä pohdittiin tuotteistamista osana kansalaisopistoissa tehtävää taideopetusta ja sen suhdetta taidekasvatukseen sekä tuotteistamiseen vaikuttavia muutoksia. Osaamisen kehittämisen kohteiksi valittiin taiteen vaikutus ihmisen hyvinvointiin, ajatus yhdessä tekemisen voimasta ja ilmiöt tekemisen lähtökohtana. Miten nämä näkökulmat tulevat esiin osallistujaorganisaatioiden palvelujen suunnittelussa, opettajien valmiuksissa ja tarjottavissa kursseissa ja työpajoissa?

Tuotteistamisen tuloksena asiantuntemus, osaaminen jalostuu palvelutuotteeksi. Tuotteistaminen etenee suunnitteluvaiheesta valmiiseen tuotepakettiin ja markkinointiin sekä asiakaspalautteeseen.

Osaavat yhteistuumin -hankkeessa järjestettiin kaksi taidekasvatusaiheista seminaaripäivää, jotka lisäsivät tuotteistamisen osaamista osallistujissa, taide- ja taitoaineiden opettajilla.

Taide elämän suolana -seminaari pidettiin Kouvolan kansalaisopistolla ja osallistujina olivat kymenlaaksolaiset ja porvoolaiset hyvinvointia opettavat ja ohjaavat taide- ja kulttuurikasvattajat, taiteilijat sekä hankeyhteistyöoppilaitosten henkilöstö. Seminaaripuheenvuorojen näkökulmia olivat taiteen elämänvoimaa ja -sisältöä antava vaikutus mm. voimaannuttava valokuvaus ja draama.

Taide ja Tiede -päivänä pidettiin Karhulan Kyminsuun kulttuuritalolla kaksi taidekasvatusaiheista työpajaa (musiikkikasvatuksellinen ja robotti: elektroniikan ja ohjelmoinnin logiikkaa) opettajille, kouluttajille ja muille taidekasvattajille.

Kasvu ja kehitys -seminaarissa avautuivat monet laadulliset käytännön sovellutukset kulttuurikasvatuksen ammattilaisille, tanssitaiteen tohtorin, läänintaiteilijan filosofisilla laatutyön käsitteiden analyyseillä. Tuotteistaminen ja laatu ovat erottamattomia osatekijöitä prosessissa, jossa toiminnan laatua kehitetään laatutyökalujen avulla ja jonka päätteeksi osallistujat antavat palautteen.

Hankkeen aikana yhteistyökumppanit vertailivat toistensa laadunhallinnan käytänteitä. Kouvolan kansalaisopisto ja iltalukio sekä kaupungin kulttuurikasvatuspalvelut arvioivat toistensa toimintaa, sisältöä sekä toiminnan tavoitteita sekä käytössä olevia palautejärjestelmiä. Tehtävänä oli tutustua verkostokumppanien laatutyön käytäntöihin sekä avata toiminnallista laatukäsitettä.

Laatutyön käytäntöjen vertaisarvioinnissa painottuivat seuraavat: Miten on käytetty laadun arviointijärjestelmiä? Mikä on erityisen toimivaa ja kehitettävää kuvatussa toiminnassa? Mitä hyödynnetään verkostokumppaneiden toimintatavoista, kun näkökulmana on oman organisaation laatutyön kehittämisen ja vaikuttavuuden mittaaminen?

Verkostokumppanien laatutyön käytäntöjen kartoitus toteutettiin vertaisarvioinnilla, eri ryhmissä, jossa kaikki pääsivät vuorollaan arvioimaan toisiaan. Ennen arviointikäyntiä oli arvioijilla käytettävissä toistensa arviointikuvausmateriaalia: toiminnan kuvaus, sisällön ja menetelmien esittely sekä tavoitteiden määrittely. Arviointikohteet jokainen arvioitsija sai materiaalin pohjalta valita organisaationsa tarpeiden mukaisesti. Vertaisarvioinnin tulokset ja tunnelmat vedettiin yhteen yhteisessä koontipalaverissa. Vapaamuotoista laadun käytäntöjen vertaisarviointia toivottiin jatkettavan hankerahoituksenkin päätyttyä.

Lastenkulttuurin laatukäsikirja, marraskuussa 2016 päivitetty laitos: http://www.lastenkulttuuri.fi

Perusopetus/kulttuurikasvatus: https://peda.net/kouvola