https://peda.net/id/96f91dc262b 2016-08-15T09:43:35+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/aa679b5e65f 2017-01-09T09:46:52+02:00 <h3>Oulun kaupungintalo</h3> <p>Oulun kaupungintalo sijaitsee Maria Silfvanin puistossa Pokkisen kaupunginosassa Oulun kaupungin keskustassa.</p> <h3>Oulun merikoski</h3> Merikosken voimalaitos on Oulujoen ensimmäinen voimalaitos. Se sijaitsee Oulun koskikeskuksen ja Tuiran kaupunginosien välissä.<br/> <p>Oulun kaupunginteatteri<br/> <br/> Oulun kaupunginteatteri on Oulussa toimiva ammatiteatteri. Sen näytoksissä käy vuosittain 80 000 katsojaa.<br/> <br/> Merikosken sillat<br/> <br/> <b>Merikosken silloilla</b><span> tai </span><b>Tuiran silloilla</b><span> tarkoitetaan yleisesti Oulujoen suistoalueen siltoja.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Oulun kaupungintalo<br/> <br/> <img src="http://www.kotimaanmatkailu.fi/wp-content/uploads/2016/05/oulun-kaupungintalo.jpg"/><br/> <br/> <br/> </span> Oulun merikoski<br/> <br/> <img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/Merikoski_dam_Oulu_20120819.JPG/1024px-Merikoski_dam_Oulu_20120819.JPG"/><br/> <br/> <br/> Oulun kaupungintalo<br/> <br/> <img src="http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/10835/normal_20111023-_A238257.jpg"/><br/> <b>TORIPOLIISI:<br/> <br/> </b><span class="small"><a href="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/oulu-3423832-o-jpg2" title="oulu-3423832-o.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/oulu-3423832-o-jpg2:file/photo/6d2c041f6adc871b2c30052a9d2cf697c0e1583c/oulu-3423832-o.jpg" alt="oulu-3423832-o.jpg" title="oulu-3423832-o.jpg"/></a></span><br/> <span>- Toripoliisi sijaitsee Oulun torilla.</span><br/> <span>- Sen on tehnyt Kaarlo Mikkonen vuonna 1987.</span><br/> <span>- Sen mitat ovat 220x150x112cm.</span><br/> <span>- Nimen se on saanut 1934-1979 kolmesta toripoiisista.</span><br/> <span>- Patsas paljastettii vuonna 1987.</span><br/> <br/> <b>OULUN TUOMIOKIRKKO:</b><em></em><br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/2" title="250px-Tuomiokirkko_Oulu.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/2:file/photo/f6990e629331bd6878bcb22003d1d0b919a7a4b4/250px-Tuomiokirkko_Oulu.jpg" alt="250px-Tuomiokirkko_Oulu.jpg" title="250px-Tuomiokirkko_Oulu.jpg"/></a></span><br/> <span>-Kirkko on Oulun hiippakunnan tuoomiokirkko ja Oulun tuomiokirrkoseurakunnan kirkko.</span><br/> <span>- Kirkon nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1832.</span><br/> <span>- Kirkon kiviseinät ovat vuonna 1777 valmistuneesta kirkosta, joka tuhoutui puuosiltaan Oulun paloosa vuonna 1822. Kirkon irtaimisto pelastettiin palolta.</span><br/> <span>- Se sijaitsee Kirkonkatu 3a, Oulu.</span><br/> <span>- Istumis paikkoja on 1540.</span><br/> <br/> <br/> <b>SIIVET (PATSAS)<br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/siivet_veistos-jpg2" title="Siivet_veistos.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/siivet_veistos-jpg2:file/photo/1d8f40ed86051358bebf98844cb292a438da805a/Siivet_veistos.jpg" alt="Siivet_veistos.jpg" title="Siivet_veistos.jpg"/></a></span><br/> </b><span>- Tekijä on Martti Tarvainen.</span><br/> <span>- Patsas on valmistettu vuonna 1965.</span><br/> <span>- Sijainti on Karjasilta.</span><br/> <span>- Mitat ovat 150x200x295, 150x203x277 ja 150x98x246cm.</span><br/> <br/> <b>KAUPUNGINOJAN PUISTOVYÖHYKE<br/> </b><br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/p" title="Plaanaoja_oulussa.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/p:file/photo/d15de0d1cf8a885049ac1d6cb1b74988209f7252/Plaanaoja_oulussa.jpg" alt="Plaanaoja_oulussa.jpg" title="Plaanaoja_oulussa.jpg"/></a></span><br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/1" title="1280px-Pokkisenpuisto_2005.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/1:file/photo/50b2ba290d19ecaec5c4493468c23b9d0ad068ce/1280px-Pokkisenpuisto_2005.jpg" alt="1280px-Pokkisenpuisto_2005.jpg" title="1280px-Pokkisenpuisto_2005.jpg"/></a></span></p> <p><b>Plaanaojan</b> (oululaisittain <em>Laanaoja</em>) eli <b>Kaupunginojan puistovyöhyke</b> halkaisee diagonaalisesti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu" title="Oulu" rel="nofollow ugc noopener">Oulun</a>keskustan ruutukaava-alueen. Puistovyöhyke sai nykyisen muotonsa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludvig_Engel" title="Carl Ludvig Engel" rel="nofollow ugc noopener">C. L. Engelin</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Albrecht_Ehrenstr%C3%B6m" title="Johan Albrecht Ehrenström" rel="nofollow ugc noopener">J. A. Ehrenströmin</a>laatimassa asemakaavassa. Kaava laadittiin vain kaksi vuotta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_palo_1822" title="Oulun palo 1822" rel="nofollow ugc noopener">Oulun palon 1822</a> jälkeen. Ojanvarresta haluttiin suoja-alue tulipaloja vastaan. Rakennetuiksi puistoiksi alueita alettiin muuttaa vasta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1860-luku" title="1860-luku" rel="nofollow ugc noopener">1860-luvulla</a>, siihen asti alueet olivat lähinnä heinäpeltoina eli plaaneina, joilta kaupunki myi huutokaupalla heinän kaupunkilaisi.<br/> <br/> <b>FUTURA<br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/kulttuuriholkka-jpg" title="kulttuuriholkka.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/kulttuuriholkka-jpg:file/photo/f79054fb76a2ebc6682ce6c407351ae25abbe199/kulttuuriholkka.jpg" alt="kulttuuriholkka.jpg" title="kulttuuriholkka.jpg"/></a></span><br/> </b></p> <p><em><b>Futura – Tuntematon</b></em> on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Aiha" title="Martti Aiha" rel="nofollow ugc noopener">Martti Aihan</a> vuonna <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1986" title="1986" rel="nofollow ugc noopener">1986</a> valama valkobetoninen veistos. Veistoksen mitat ovat 363 cm × 290 cm × 112 cm.</p> <p><em>Futura – Tuntematon</em> oli ensimmäisen kerran esillä vuonna 1986 <a class="mw-redirect" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Juhlaviikot" title="Helsingin Juhlaviikot" rel="nofollow ugc noopener">Helsingin Juhlaviikkojen</a> ja <a class="mw-redirect" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_taiteilijaseura" title="Helsingin taiteilijaseura" rel="nofollow ugc noopener">Helsingin taiteilijaseuran</a> järjestämässä ympäristötaidetapahtumassa ”Concrere, Experimental Environment”, johon näyttelytoimikunta oli kutsunut viisi ulkomaalaista ja viisi suomalaista taiteilijaa. Taiteilijoille oli arvottu teospaikat eri puolita <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki" title="Helsinki" rel="nofollow ugc noopener">Helsingin</a> kantakaupunkia. Betoniteollisuus toimi tapahtuman sponsorina, ja siksi teokset oli toteutettava betonista. Martti Aiha sai arvonnassa <a class="mw-redirect" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_rautatieasema" title="Helsingin rautatieasema" rel="nofollow ugc noopener">Rautatieaseman</a> ja<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hotelli_Vaakuna" title="Hotelli Vaakuna" rel="nofollow ugc noopener">Hotelli Vaakunan</a> välisen liikennekolmion. Martti Aiha luonnehti <em>Taide</em>-lehdessä 6/1986 tähän paikkaan toteuttamaansa teosta seuraavasti:</p> <blockquote> <p>”Alue on Helsingin perusrytmin ehkä keskeisin paikka. Liikenne, ihmisten kävely, valot, äänet, vuorokauden aikoihin sitoutunutta tietoista ja tiedostamatonta liikettä. Veistos on koottu tästä liikkeen ja rytmin perusmassasta ja on saanut nimensä: Futura – Tuntematon<br/> <br/> <b>KEVÄTMYRSKYÄ<br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/kev%C3%A4tmyrsky%C3%A4-jpg" title="Kevätmyrskyä.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/kev%C3%A4tmyrsky%C3%A4-jpg:file/photo/d3b1a1cbef2263265f0c3d9a8f92cde543a65885/Kev%C3%A4tmyrsky%C3%A4.jpg" alt="Kevätmyrskyä.jpg" title="Kevätmyrskyä.jpg"/></a></span><br/> </b></p> <table class="infobox" border=""> <tbody> <tr> <td class="" colspan="1"><b>nimi</b></td> <td class="" colspan="1"><em>Kevätmyrskyä</em></td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>tekijä</b></td> <td class="" colspan="1">Tauno Seppänen</td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>valmistumisvuosi</b></td> <td class="" colspan="1">1971</td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>taiteenlaji</b></td> <td class="" colspan="1">veistos</td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>korkeus</b></td> <td class="" colspan="1">255 cm</td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>leveys</b></td> <td class="" colspan="1">155 cm</td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>syvyys</b></td> <td class="" colspan="1">300 cm</td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>sijainti</b></td> <td class="" colspan="1"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjasilta" title="Karjasilta" rel="nofollow ugc noopener">Karjasilta</a></td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"> <p><b>Kevätmyrskyä</b> on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu" title="Oulu" rel="nofollow ugc noopener">Oulun</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjasilta" title="Karjasilta" rel="nofollow ugc noopener">Karjasillan</a> kaupunginosassa <a class="mw-redirect" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjankartano" title="Pohjankartano" rel="nofollow ugc noopener">Pohjankartanon</a>edessä Yrjö Kallisen puistossa sijaitseva julkinen ulkoveistos.^{<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kev%C3%A4tmyrsky%C3%A4#cite_note-Kevatmyrskya-1" rel="nofollow ugc noopener">[1]</a>}Veistoksesta järjestiin vuonna 1967 kilpailu, jonka voitti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaala" title="Vaala" rel="nofollow ugc noopener">vaalalaisen</a><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvanveist%C3%A4j%C3%A4" title="Kuvanveistäjä" rel="nofollow ugc noopener">kuvanveistäjä</a> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tauno_Sepp%C3%A4nen" title="Tauno Seppänen" rel="nofollow ugc noopener">Tauno Seppäsen</a> (1918–1998) ehdotus. Veistoksen tekeminen mahdollisti taiteilijan työnsä ohella <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Muurari" title="Muurari" rel="nofollow ugc noopener">muurarina</a>, karjanhoitajana ja maanviljelijänä työskennelleen Seppäsen siirtymisen kokopäivätoimiseksi kuvanveistäjäksi.^{<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kev%C3%A4tmyrsky%C3%A4#cite_note-Kevatmyrskya-1" rel="nofollow ugc noopener">[1]</a>}</p> <p>Mitoiltaan 255 x 155 x 300 senttimetriä oleva <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Pronssi" title="Pronssi" rel="nofollow ugc noopener">pronssista</a> valettu veistos paljastettiin vuonna 1971.^{<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kev%C3%A4tmyrsky%C3%A4#cite_note-Kevatmyrskya-1" rel="nofollow ugc noopener">[1]</a>}</p> <b>paikkakunta</b></td> <td class="" colspan="1"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu" title="Oulu" rel="nofollow ugc noopener">Oulu<br/> <br/> </a></td> </tr> </tbody> </table> </blockquote> <blockquote> <p><b>JÄÄLI (HAUTAUSMAA)<br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/j" title="Jääli_Cemetery_Oulu_20140126.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/j:file/photo/e75607640e635fd6d9c68cee4d0e4ef7bc41afa3/J%C3%A4%C3%A4li_Cemetery_Oulu_20140126.jpg" alt="Jääli_Cemetery_Oulu_20140126.jpg" title="Jääli_Cemetery_Oulu_20140126.jpg"/></a></span><br/> </b></p> <table class="infobox" border=""> <tbody> <tr> <td class="" colspan="1"><b>Tyyppi</b></td> <td class="" colspan="1">hautausmaa</td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>Sijainti</b></td> <td class="" colspan="1"><a class="mw-redirect" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4linkyl%C3%A4" title="Jäälinkylä" rel="nofollow ugc noopener">Jäälinkylä</a>, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulu" title="Oulu" rel="nofollow ugc noopener">Oulu</a></td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>Koordinaatit</b></td> <td class="" colspan="1"><span class="plainlinksneverexpand"><a class="external text" href="https://tools.wmflabs.org/geohack/geohack.php?language=fi&amp;pagename=J%C3%A4%C3%A4lin_hautausmaa&amp;params=65_06_25_N_025_41_55_E_region:FI-14_type:landmark" rel="nofollow ugc noopener"><span title="Karttoja ja ilmakuvia kohteesta 65°06′25″N, 025°41′55″E"><span>65°06′25″N</span>, <span>025°41′55″E</span></span></a></span></td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>Pinta-ala</b></td> <td class="" colspan="1">2,5 ha^{<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4lin_hautausmaa#cite_note-Srk_hautausmaa-1" rel="nofollow ugc noopener">[1]</a>}</td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>Perustettu</b></td> <td class="" colspan="1"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1890" title="1890" rel="nofollow ugc noopener">1890</a></td> </tr> <tr> <td class="" colspan="1"><b>Rakennuttaja</b></td> <td class="" colspan="1"><a class="new" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiimingin_seurakunta&amp;action=edit&amp;redlink=1" title="Kiimingin seurakunta (sivua ei ole)" rel="nofollow ugc noopener">Kiimingin seurakunta</a></td> </tr> </tbody> </table> <p><b><br/> OULUNJOEN (HAUTAUSMAA)<br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/o" title="Oulujoki_Cemetery_20110227.JPG"><img class="inline" src="https://peda.net/p/Juuli%20Aittolampi/kasvunkansio/lv-2016-2017/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/esitelm%C3%A4t/oulu/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/o:file/photo/92dd73c28d3e1cf901c01e3dba7065c5dfe02b4d/Oulujoki_Cemetery_20110227.JPG" alt="Oulujoki_Cemetery_20110227.JPG" title="Oulujoki_Cemetery_20110227.JPG"/></a></span><br/> </b></p> <p>Hautausmaa sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Oulun keskustasta entisen<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulujoki_(kunta)" title="Oulujoki (kunta)" rel="nofollow ugc noopener">Oulujoen kunnan</a> alueella. Hautausmaan välittömässä läheisyydessä on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulujoen_kirkko" title="Oulujoen kirkko" rel="nofollow ugc noopener">Oulujoen kirkko</a>. Hautausmaan ja kirkkopuiston erottaa toisistaan niiden välistä kulkeva Sangintie.^{<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulujoen_hautausmaa#cite_note-oulunhautausmaat1996-1" rel="nofollow ugc noopener">[1]</a>}</p> <p>Oulujoen hautausmaa ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Inti%C3%B6" title="Intiö" rel="nofollow ugc noopener">Intiössä</a> sijaitseva <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_hautausmaa" title="Oulun hautausmaa" rel="nofollow ugc noopener">Oulun hautausmaa</a> olivat pitkään Oulun seurakuntien ainoat hautausmaat. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylikiiminki" title="Ylikiiminki" rel="nofollow ugc noopener">Ylikiimingin</a> liityttyä Ouluun, seurakuntien hoitoon tulivat myös <a class="new" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiviharjun_hautausmaa&amp;action=edit&amp;redlink=1" title="Kiviharjun hautausmaa (sivua ei ole)" rel="nofollow ugc noopener">Kiviharjun hautausmaa</a> ja <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylivuoton_hautausmaa" title="Ylivuoton hautausmaa" rel="nofollow ugc noopener">Ylivuoton hautausmaa</a> sekä edelleen hautausmaina toimivat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylikiimingin_kirkko" title="Ylikiimingin kirkko" rel="nofollow ugc noopener">Ylikiimingin kirkon</a> kirkkotarhat. Oulujoen hautausmaan perustamispäätös tehtiin vuonna <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/1904" title="1904" rel="nofollow ugc noopener">1904</a>, mutta hautausmaa otettiin käyttöön vasta syyskuussa 1908 pian Oulujoen kirkon vihkimisen jälkeen. Hautausmaa-alue erotettiin Oulun maaseurakunnan Turusen virkatalon tilasta, minkä vuoksi hautausmaata on nimitetty myös Turusenkankaaksi. Hautausmaata on laajennettu 1932.</p> <p>Arkkitehti <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Uki_Heikkinen" title="Uki Heikkinen" rel="nofollow ugc noopener">Uki Heikkisen</a> suunnittelema sotien 1939–1944 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sankarihauta" title="Sankarihauta" rel="nofollow ugc noopener">sankarihauta</a>-alue on sijoitettu kirkkopuistoon. Hautausmaan alueella on myös Vapaussodan muistomerkki</p> <p><b><br/> </b><br/> <br/> </p> </blockquote> <p><br/> <br/> </p> 2016-08-19T12:45:30+03:00