Blogit

18 faktaa huoltajien lukemisesta Kirkkonummella 2022

2022-04-13T15:35:21+03:00

Lue mun kanssa -hanke on lopuillaan - lukeminen kuitenkin jatkuu. Hankkeen aikana päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja asukaspuistoissa sekä alkuopetuksessa on innostettu lapsia ja aikuisia lukemaan ja tarinoimaan muun muassa kampanjoilla ja kohtaamisilla. Lukukoordinaattori on kiertänyt toimipaikoissa ja yhdessä on tarkasteltu tiloja lukemisen näkökulmasta, esimerkiksi miten kirjat ovat esillä ja missä luetaan. Lapset ovat päässeet rakentamaan uusia lukemisen tiloja ja valitsemaan kirjoja. Henkilöstöä on lisäksi koulutettu dialogiseen lukemiseen ja sanataiteeseen. Lukeminen onkin monipuolistunut toimipaikoissa ja lapset saavat osallistua kirjan lukemiseen keskustelemalla.

Hankkeen tuloksia kartoitettiin myös loppukyselyllä maaliskuun lopulla, kun hankkeen alussa tehty varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen osallistuvien lasten huoltajien lukemisen tavat- kysely toistettiin. Tuloksia vertailtiin alkukyselyn tuloksiin ja pieniä muutoksia on hankkeen edetessä tapahtunut.

Tutustu alkukyselyn tuloksiin: 18 faktaa huoltajien lukemisesta Kirkkonummella 2020

Taustatiedot

Kyselyyn vastasi 344 huoltajaa. Muuta kuin suomea ja ruotsia kotona puhuvien määrä on suhteellisesti kasvanut. Lasten kotikielinä on suomen ja ruotsin lisäksi 18 eri kieltä. Lukeminen kuitenkin yhdistää yli kielirajojen. 93% huoltajista lukee itse vähintään yksittäisiä kertoja.

Vastanneissa on selkeästi vähemmän alkuopetuksen huoltajia (6%) kuin 2020 (26%).

Lukemisen tapojen muutokset ovat pieniä, mutta myönteisiä

Kaikki huoltajat lukevat lapselleen vähintään yksittäisiä kertoja. 72% huoltajista lukee lapselleen päivittäin. Lasten päivittäinen kiinnostus kirjoja kohtaan on hieman korkeampaa kuin vuonna 2020. Vähintään viikoittain kirjoista on kiinnostunut 96% ja päivittäin 71%.

Hieman useampi (76%) auttaa lasta ymmärtämään tarinan sanoja ja tapahtumia sekä tekemään päätelmiä tarinan tapahtumista vähintään viikoittain, joista 35% (2020:30%) päivittäin.

54% (2020:41%) lukee kirjaa, kun ei ole muuta tekemistä ja vain 4% (2020: 6%) ei tee näin koskaan.

61% (2020: 56%) riimittelee ja leikittelee kielellä vähintään viikoittain ja 6% (2020: 7%) ei koskaan.

Lukemisen tavoissa löytyi eroja alkukyselyyn vastanneiden ja ei-vastanneiden välillä. Luetun kirjan pohjalta toimitaan useammin (18%(2022);10%(2020)) ja hyödynnetään jotain menetelmää (30% (2022); 23% (2020)), erityisesti jos on vastannut alkukyselyyn. Muita alkukyselyyn vastanneiden ja ei-vastanneiden välisiä eroja löytyy lukemiseen varatun ajan yleisyydessä ja äänikirjojen kuuntelussa. Kun on vastannut alkukyselyyn, kuuntelee useammin äänikirjaa ja on suuremmalla todennäköisyydellä varattuna aika lukemiselle useammin. Eroja voi selittää esimerkiksi monipuolistunut kotikielivalikoima ja alkuopetuksen huoltajien vähäisyys. Mahdollinen selittäjä voi olla myös kyselyyn vastaaminen ja tietoisuus menetelmien käytöstä ja ajatuksesta kirjan pohjalta toimimisesta. Samoin kuin alkukyselyssä avoimessa kentässä tuotiin esiin sitä, että ei ole edes tullut mieleen, että kirjan pohjalta voisi askarrella tai leikkiä.

Käytettyjen kirjojen valikoima ja yleisyys on pysynyt samanlaisena

Satukirja on edelleen käytetyin kirja. Sitä käyttävät kaikki vähintään yksittäisiä kertoja. Kuvakirja on seuraavaksi suosituin. Kaikille kirjalajeille löytyy päivittäisiä käyttäjiä ja, satukirjaa lukuun ottamatta, niitä, jotka eivät käytä koskaan.

Lukemisen olosuhteet koetaan hyviksi

99% kotona on paikka, jossa on hyvä lukea ja 96% osaa valita lapselle sopivia kirjoja.

10. Hieman useampi kaipaa vinkkejä kirjoista ja lukemisen tavoista verrattuna alkukyselyyn. Reilu puolet kaipaa vinkkejä kirjoista, joita lukea ja puolet kaipaavat vinkkejä myös lukemisen tapoihin.

Lapsen osallisuus on säilynyt samanlaisena

Kotona lasten osallisuuden suosituin muoto on edelleen kertoa kuvista tai kääntää sivua. 95% lapsista osallistuu lukemiseen kertomalla kuvista tai kääntämällä sivua.

12. Suuri osa valitsee kirjat lapsen kiinnostusten, kokemusten sekä kehityksen tason mukaisesti. Lapset saavat valita kirjoja niin kirjastosta kuin kodin valikoimasta. Aikuinen voi valikoida kirjan, kun haluaa esitellä uusia kirjoja tai valita kirjat perheen arvojen mukaiseksi. Iltasatuhetket ovat säännöllisimpiä ja niissä on sovittu aika ja paikka.

Tietoa ja vinkkejä lukemisesta

Tietoa lukemisesta ja sopivista kirjoista on saatu päiväkodista tai koulusta ja sosiaalisesta mediasta.

Lisää tietoa lukemisesta ja sopivista kirjoista halutaan mieluiten päiväkodista tai koulusta sekä kirjastosta. Apua lukemisen tapoihin ja toteutukseen halutaan selkeästi eniten päiväkodista tai koulusta.

Kirjastosta pyydetään useammin apua ja lapsi saa itse valita luettavaa

Korona-ajan kerrottiin vaikuttavan edelleen kirjastossa käyntiin. Aikuinen voi käydä kirjastosta hakemassa kirjoja ilman lasta. Julkisilla paikoilla liikutaan harvemmin. Kirjastossa ilmoitti käyvänsä lapsensa kanssa kuukausittain 45%.

Lapsen osallistuminen kirjojen valintaan kirjastosta on noussut selkeästi. 88% lapsista saa valita kirjoja kirjastosta vähintään yksittäisiä kertoja, yleensä kuukausittain.

Useampi, lähes puolet, on myös pyytänyt kirjastosta apua kirjojen valintaan ainakin yksittäisiä kertoja. Yli puolet on saanut kirjastosta tietoa sopivista kirjoista.

Luen lapselleni, koska…

Lukemista pidetään tärkeänä yhdessäolon ja vuorovaikutuksen hetkenä, jossa lapsen sanavarasto ja mielikuvitus kehittyvät. Lapset ja koko perhe nauttii yhteisistä lukuhetkistä kirjan äärellä. Lukeminen nähdään myös hyvänä tukea kaksikielisessä perheessä, jossa erityisesti vähemmistökielen sanavarasto, lauserakenteet ja yleensä kielen kehitys saavat tukea kirjoista ja tarinoista.

Kiitokset innostuneesta lukemistyöstä ja mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia

Kirjavinkkejä arjen haasteisiin

2021-10-15T16:58:42+03:00

Lapsiperheessä kirjallisuus on hyvä apuväline, kun kohtaatte haastavia tilanteita arjessa. Alla olevaan kirjalistaukseen on koottu arjen tilanteita, jotka useimmissa perheissä tuottavat haasteita jossakin lapsen kehitysvaiheessa. Näihin ja moniin muihin arjen tilanteisiin löytyy lapsille suunnattua kirjallisuutta, joka auttaa ymmärtämään lasta ja käymään hänen kanssaan tilannetta keskustellen läpi. Kirjat johdattavat keskusteluun sekä näyttävät, että tilanne on täysin arkipäiväinen ja siihen löytyy ratkaisu. Näiden asioiden äärelle ei tarvitse jäädä yksin. Lisää kirjallisuutta mistä tahansa aiheesta löydätte kirjastosta, jonka henkilökunta auttaa mielellään löytämään juuri teille sopivan kirjan. Kirjojen linkeistä (x) voit tarkastella kirjan saatavuutta Kirkkonummen kirjastossa.

Pukeutuminen

Gunilla Wolde: Teemu menee ulos x

Maria Nilsson Thore: Kolmikko pukeutuu x

Eva Erikson: Julia hakee sukkiaan x

Shinsuke Yoshitake: Jumissa x

Ruokailu

Liisa Kallio: Oho, miten hyvää! x

Anna-Karin Garhamn: Ruu ravintolassa x

Aino Havukainen: Veeran keittiöpuuhat x

Aino Havukainen: Tatu ja Patu syömään x

Katri Kirkkopelto: Molli ja hirveä herne x

Vessatoiminnot

Elina Hirvonen: Prinsessa Rämäpää ja vessasanat x

Katri Kirkkopelto: Oona ja Eetu – Ei hätää x

Jeanne Willis: Kuka kykkii pytyllä? x

Nukkuminen

Johanna Lestelä: Tuikku ja pimeän mörkö x

Cat Cad: Kai menee nukkumaan x

Katri Kirkkopelto: Mollin iltahepuli x

Tunteet

Riina Katajavuori: Kielo loikoilee x

Ryan T. Higgins: Mörri hanhiemona x

Miikka Pörsti: Gorilla x

Tom Percival: Amandan huoli x

Kaveritaidot

Tuula Kallioniemi: Neljä muskelisoturia x

Katri Tapola: Oivan tie x

Ryan T. Higgins: Kavereita ei saa syödä x

Maria Nilsson Thore: Kolmikko tahtoo leikkiä kaksin x

Lääkäri

Aino Havukainen: Veera lääkärissä x

Teutori: Miina ja Manu lääkärissä x

Kristiina Louhi: Tomppa ja Tohtori Korva x

Päiväkodin aloitus

Aino Havukainen: Tatu ja Patu päiväkodissa x

Veera Salmi: Päiväkoti Heippakamu -sarja x

Josefine Sundström: Tam-Tam menee päiväkotiin x

Katri Kirkkopelto: Piki ja pöljä päivä x

Koulun aloitus

Harriet Muncaster: Isadora Kuu menee kouluun x

Katri Kirkkopelto: Hirmuista koulupäivää hirviö x

Nora Lehtinen: Ainon ja Matiaksen jännittävä syksy x

Carrie Weston: Voi, Boris x

E-kirja- ja äänikirjavinkkejä

Pikku Kakkosen satuaarteet

Yle Areenan äänikirjat

Tartu tarinaan! -hankkeen satuja ääneen luettuna

E-satuja itseluettavaksi:
Selko.fi
Iltasatu.org
Papunet

Loruleikkejä:
Vantaan kaupunginkirjaston loruhetket

Mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia

Sadun päivänä sadutusta

2021-10-18T14:41:42+03:00

Sadun päivää voi viettää monella tapaa. Esimerkiksi lukemalla jotain valmista satua, kertomalla suullisesti omia satuja tai pyytämällä lasta kertomaan oma satu. Kun lapsen annetaan vapaasti kertoa, mitä hän haluaa ja lapsen kertoma kirjataan ylös, menetelmää kutsutaan sadutukseksi. Sadutus on Monica Riihelän ja Liisa Karlssonin kehittämä menetelmä lasten kuulemisen tueksi.

Sadutuksessa lapsi kertoo ominaisella tavallaan sadun, joka kirjataan ylös sanasta sanaan ja sen jälkeen luetaan ääneen lapselle. Näin lapsen ajatukset, tunteet ja kiinnostukset tulevat näkyviksi ja kuulluiksi. Sadutus on mukava tapa kuunnella lapsen ajatuksia. Kun sadutus on säännöllistä, lapsi tottuu kertomaan ajatuksistaan muissa tilanteissa. Lapsi näkee myös, miten oma puhe muuttuu kirjaimiksi, jotka voidaan myöhemmin lukea juuri siten, kun ne on kirjattu. Näin lapsi voi oivaltaa puheen ja kirjoitetun kielen sekä luetun välisen yhteyden ja oppia kuin itsestään kirjoittamaan ja lukemaan. Nyt vain kynä ja paperia esille ja saduttamaan!

Sadutus ohje

-Sano lapselle:

Kerro satu (tarina tai juttu).
Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot.
Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat

(Sadutusohje: Lapsetkertovat.org)

-Kuuntele lapsen satu ja kirjoita se ylös sanasta sanaan. Satu voi olla kaikkea muutamasta sanasta tai pitkään tarinaan.

-Lue satu lapselle ääneen.

-Lapsi voi piirtää sadusta myös kuvan ennen tai jälkeen sadun kerronnan.

0 kommenttia

Lukemisesta osa arkea

2021-10-13T12:49:35+03:00

Vanhempien tuki lasten lukuinnostuksen, kielenkehityksen ja lukemisen valmiuksien takana on todella tärkeää. Jotta kieli- ja lukuinnostus kehittyy parhaalla mahdollisella tavalla, lapset tarvitsevat huoltajien kannustusta ja monenlaisia kokemuksia kirjoista ja tarinoista. Kurkkaa videosta, miten te voisitte ottaa lukemisen osaksi arkea. Video on tuotettu yhteistyössä Kirkkonummen (Lue mun kanssa), Tuusulan (Eino&Leino) ja Vantaan (Lukunen) lukuhankkeiden kanssa.

0 kommenttia

Lukukuun vinkki: Kirjavoron satutuokiot ja kirjavinkit

2021-10-07T11:54:08+03:00

HelMet -kirjastojen Youtube -kanavalta löydät seikkailu-, ystävyys- ja tunnekirjavinkkejä päiväkoti-ikäisille suunnattujen satutuokioiden muodossa. Satutuokiot ovat 20 minuutin mittaisia.

Kirjavoron satutuokio osa 1: Seikkailu

Kirjavoron satutuokio osa 2: Ystävyys

Kirjavoron satutuokio osa 3: Tunteet

Mukavaa lukukuuta!

0 kommenttia

Lokakuussa vietetään Lukukuuta

2021-10-06T18:23:30+03:00

Lue mun kanssa -hankkeen toimipaikoissa lokakuu on Lukukuu. Lukukuun tarkoituksena on kannustaa päiväkoteja kokeilemaan erilaisia tapoja lukea ja löytää kirjojen ja tarinoiden tuottama ilo. Päiväkodeissa kirjallisuutta nostetaan esiin muun muassa kirjavinkkauksilla ja erilaisilla virikemateriaaleilla. Päiväkotiryhmät asettavat omat lukutavoitteensa, jotka voivat sisältää esimerkiksi oman kirjan viikon, kirjastovierailuja, huoltajien lukemaan kannustamista, lukubingon tai kirjan mukaan ottamista retkelle.

Lokakuussa on myös syysloma eli lukuloma. Koulujen syyslomalla perheitä kannustetaan valtakunnallisesti viettämään lukulomaa lukemalla yhdessä. Kirja-alan järjestöjen yhteiskampanja toteutetaan nyt kolmatta kertaa. Kampanjan mukana kirjamatkalle ovat lähteneet jalkapalloilijat Tim Sparv ja Linda Sällström, räppäri F, yrittäjä Mikael Pentikäinen sekä tubettaja Lukuhirmu Hertta. Kampanjan verkkosivuilla Lukuloma.fi voi tutustua matkakavereiden videoihin ja eri ikäryhmille koottuihin kirjavinkkeihin.

Lukuloman materiaalit sopii käytettäväksi myös koko lukukuun ajan. Aseta itsellesi lukutavoite ja seuraa sen etenemistä värittämällä askeleesi merten syvyyksistä avaruuteen asti. Voit itse määritellä mikä on sinulle sopiva askel: Onko se tietty määrä sivuja tai kappaleita vai kokonainen kirja?

>>Lukuloman värityskuva ja ohjeet

Mukavaa lukukuuta!

0 kommenttia

Runoja ja loruja runon ja suven päivään

2021-07-02T15:33:55+03:00

Tänään vietetään Eino Leinon syntymäpäivää ja runon ja suven päivää. Mikä onkaan parempi tapa juhlistaa runoutta, kun pitää oma runohetki. Lapsille runoutta on saatavilla monipuolisesti erilaisia ja eri aiheista. Jokaiselle löytyy omanlaisensa.

Jos olet kiinnostunut perinteisestä runoudesta, valitse esimerkiksi...

Kirsi Kunnaksen teokset, esimerkiksi Tiitiäisen metsä. 2020.

Hannele Huovi, Elina Warsta : Hiiri mittaa maailmaa. 2019.

Jos sinua kiinnostavat...

Kulkuneuvot, valitse
Nelli Heinimo: Kaivurin raivari: runoja koneista ja kulkuneuvoista. 2020.

Suuret unelmat, valitse
Annika Sandelin, Karoliina Pertamo. Jos olisin sammakko -runoja. 2019.
Kauniissa runokirjassa unelmistaan kertovat erilaiset eläimet, ihmiset ja asiat. Mistä haaveilee linja-auto, hyttynen tai pääministeri?

Ötökät, valitse
Eppu Nuotio, Linda Bondestam: Papupiilokas -ötökkäriimejä.
Ötökkäriimejä, jotka saavat nimensä oikeilta ötököiltä.

Suuret tunteet, valitse
Eppu Nuotio, Liisa Kallio: Minä tykkään nyt -ilosta, ujostelusta ja muista tunteista. 2019.
Kirjassa käsitellään erilaisia tunteita runojen ja erilaisten tehtävien kautta.

Urheilu ja liikunta, valitse
Jukka Itkonen: Laulavat lenkkitossut. 2015.
Liikkuvaisia runoja laaja-alaisesti eri urheilulajeista jalkapallosta uintiin ja sohvaperunoinnista olympialaisiin.

Jos haluat mieluummin nonsenseä tai huumoria, valitse esimerkiksi...

Malin Klingenberg, Sanna Mander (suom. Hannele Huovi): Pierun elämää. 2019.
Mikä saa enemmän nauruntyrskähdyksiä lapsilla aikaan kuin pierut? Kokonainen runoteos on omistettu erilaisille tuhnuille, rupsuille ja muille törähdyksille.

Reetta Niemelä, Marjo Nygård: Kammotuksia. 2019.
Hauskaa nonsensemaista runoutta hiukan pelottavista, mutta sympaattisista olennoista.

Jos luet mieluummin satuja, valitse esimerkiksi...

Pia Perkiö, Sanna Pellicioni: Huuhkajan hotelli. 2012.

Annika Sandelin, Linda Bondestam (suom. Tittamari Marttinen): Sano hei! 2017.

Sanna Mander: Avain hukassa. 2017.

Jos mieluummin leikit mukana, valitse...

Anna Anttonen, Kati Inkala: Riimikissa kikattaa -runohetkiä pienille. 2013.
Erilaisia sormi, köröttely ja taputusleikkejä yhdistettyinä tuttuihin runoihin.

Vantaan kaupunginkirjaston loruhetket kirjaston omalta Youtube-kanavalta.

Mukavaa runohetkeä!

0 kommenttia

Kesän lukuhaasteita ja jalkapallohuumaa

2021-06-11T16:58:15+03:00

Aurinko paistaa, linnut laulavat, laineet liplattavat. Kesällä on hyvä rauhoittua kirjan parissa rannalla, metsässä, piknikillä tai kodin rauhassa. Vinkkejä ja kannustusta kesälukemiseen saa erilaisista haasteista.

Kirkkonummen vapaa-aika palveluiden ja kirjaston yhteinen kesäpassi kannustaa lapsiperheitä lukemaan ja liikkumaan. Tutustu passiin tarkemmin kirjaston sivuilla.

Lukemon kesätesti kertoo sinulle lukijatyyppisi kuuden kysymyksen avulla ja tarjoaa juuri sinulle sopivaa lukemista. Saatko luettua kaikki sinun lukijatyypillesi ehdotetut kirjat kesän aikana?

Lukumummlt ja vaarit ovat koonneet toiminnallisen lukuhaasteen. Haastetehtävissä lukemisen ohella rakennetaan majaa, otetaan valokuvia ja syödään mansikoita tai jäätelöä.

Kirjastojen valtakunnallinen kesäkampanja vie koululaisen selvittämään Lumotun puiston salaisuutta. Pelillinen lukukampanja sisältää taustatarinan, kirjavinkkejä, kirjaan liittyviä tehtäviä ja muuta sisältöä. Thinglink -alustalla toteutettua lukupeliä voi pelata kännykällä, tabletilla tai tietokoneella. Pelaaminen ei vaadi kirjautumista.

Jalkapallohuumaa kesän alkuun tuo jalkapallon EM- kisat ja Suomen historiallinen kisapaikka.

Kun kaipaat pelien välillä jalkapalloon liittyvää lukemista, kurkkaa Lukemon kirjavinkit kisahuumaan.

Suomen maajoukkue Huuhkajat ovat myös lukemisen puolesta puhujia. Tutustu kevään Lue ja liiku Huuhkajat lentoon -kampanjan lukuhetkiin ja lukuvinkkeihin kampanjan sivuilta tai Palloliiton Youtube-kanavalta.

Mukavia lukuhetkiä ja leppoisia kesäpäiviä!

0 kommenttia

Lukemisen menetelmät: dialoginen lukeminen

2021-06-11T16:13:46+03:00

Lue mun kanssa -hankkeen yhtenä tavoitteena on dialogisen lukemisen mallin vieminen Kirkkonummen varhaiskasvatukseen. Kevään aikana hankkeessa onkin järjestetty koulutuksia varhaiskasvatuksen kasvattajille dialogisen lukemisen menetelmästä. Mitä on dialoginen lukeminen ja voiko sitä tehdä kuka tahansa?

Dialoginen lukeminen on keskustelua kirjan pohjalta. Sen tarkoituksena on kannustaa lasta keskustelemaan ja osallistumaan kirjan lukemiseen. Menetelmässä on mallinnettuna palautteen antaminen lapselle ja kirjasta tapahtuvat keskustelun avaukset. Dialoginen lukeminen perustuu saman kirjan uudelleen lukemiseen ja kirjasta käytävään suunnitelmalliseen keskusteluun. Kun samaa kirjaa luetaan useamman kerran, aikuinen lukee vähemmän ja kuuntelee lasta enemmän. Jokainen huoltaja voi lukea tällä tavoin myös kotonaan.

Dialogisen lukemisen menetelmää on tutkittu muun muassa Yhdysvalloissa ja Tanskassa. Myös Suomessa Niilo Mäki Instituutin Jänistarinat pohjautuvat osaksi dialogiseen malliin. Dialogisella lukemisella on saatu myönteisiä tuloksia sanavaraston kehittymiseen, lausepituuteen, kuullun ymmärtämiseen ja kerrontataitoihin.

Miten toteutan dialogista lukemista

Valitse kuvakirja, jossa

on selkeät kuvat, jotka ohjaavat tarinaa ja joissa kuvataan toimintaa ja yksityiskohtia
on melko vähän tekstiä

Ja joka

auttaa herättämään keskustelua
on mielenkiintoinen ja sitä voi lukea useita kertoja.

Tutustu kirjaan ennen lukemista ja mieti valmiiksi, mistä asioista haluat tällä kertaa lapsen kanssa keskustella. Muista kuitenkin olla avoinna lapsen aloitteille ja älä pakota kysymyksiä keskusteluun. Hyvänä vinkkinä on miettiä kirjaan viisi keskustelun avausta jokaista lukukertaa kohden. Mieti myös mitkä kirjan sanat ovat lapsellesi vieraita ja miten voit selittää ne niin, että lapsi ymmärtää.

Varaa lukuhetkellä 5-15 minuuttia aikaa ja etsi mukava lukupaikka ja lukuasento. Lukuhetken aikana lapsen ei tarvitse istua paikallaan, vaan kuten muissakin lukuhetkissä hän voi myös liikkua.

Kysy lapselta kysymyksiä ja kannusta häntä palautteen avulla kertomaan enemmän. Varmista, että lapsi ymmärtää kirjan keskeiset sanat.

Millaisia kysymyksiä kysyn kirjasta

Alle 3-vuotiailla keskitytään sanavaraston kehittämiseen:

Täydentäminen: Aikuinen lukee alusta ja lapsi täyttää aukon lauseen lopusta. Käytetään täydentämään riimejä ja lauseita yhdellä sanalla. Käytä myös kuvia apuna. Esimerkiksi jos lause tai tarina jatkuu seuraavalla sivulla. Voit myös keksiä omia riimejä. Esimerkki: On syksyinen ilta, pihalampeen heijastuu kuun-______(silta).

Kuvailevat MI-kysymykset kirjan kuvista. Esineiden ja asioiden nimeäminen kysymyssanallisten kysymysten avulla: Mitä, missä, millainen, miksi? MI -kysymykset kannustavat lasta vastaamaan asioiden ja esineiden nimillä sen sijaan, että he vastaisivat kyllä tai ei.

Yli 3-vuotiailla kehitetään sanavaraston lisäksi kerrontataitoja ja kirjan tapahtumien yhdistämistä omaan elämään ja lapsen todellisuuteen. Käytä täydennysten ja kuvailevien Mi-kysymysten lisäksi myös seuraavia:

Avoimet kysymykset: Aikuinen rohkaisee lasta kertomaan mitä kirjassa tapahtuu kuvien pohjalta. Kerro tästä kuvasta, mitä tapahtuu, mitä kirjan henkilö ajattelee? Tarjoa vapaa tila kielen käyttämiseen. Lapsen kerronnan ei tarvitse liittyä olemassa olevaan tarinaan.

Mieleen palauttaminen: Aikuinen kysyy kysymyksen kirjasta, joka on luettu, mitä tapahtui? Mitä joku kirjan henkilö teki? Ketkä kirjassa seikkailivat? Tällaiset kysymykset kehittävät kerronnallista hahmottamista ja auttavat muistamaan yksityiskohtia.

Etäännytys (ja yhteys muihin tapahtumiin): Aikuinen suhteuttaa kuvat ja sanat lapsen omiin kokemuksiin kirjan ulkopuolella sekä auttaa luomaan yhteyden kirjojen ja todellisuuden välillä. Miten kirjan tapahtumat liittyvät lapsen elämään, onko hän kokenut joskus samanlaista?

Jos lapsen on vaikea vastata avoimeen kysymykseen, tarjoa hänelle kaksi vaihtoehtoa, joista hän voi valita. Esimerkiksi onko kuvassa kissa vai koira.

Miten kirjan lukeminen etenee

Avaa keskustelu pyytämällä lasta sanomaan jotain kirjasta: ”Mikä tämä on?” Tämä kohdentaa lapsen huomion, auttaa lasta ymmärtämään kerrontaa ja rakentaa sanavarastoa. Kuuntele ja anna aikaa lapsen vastaukselle. ”Se on traktori.”

Arvioi vastaus, onko oikein vain väärin. Tue myös hapuilevia vastauksia.

Anna kannustavaa palautetta. Palautteessa lapselle mallinnetaan oikea vastaus ja pyydetään toistamaan vastaus. Jos mahdollista rakenna palaute lapsen vastauksen pohjalta.

Jos lapsi ei anna vastausta tai vastaus ei ole oikea

Mallinna lapselle oikea vastaus ja pyydä toistamaan ”Se on traktori, sanotko traktori” ”Se näyttää kyllä vähän autolta, koska siinä on renkaita. Mutta tällaista autoa sanotaan traktoriksi. Sanotko traktori.”

Jos lapsi antaa oikean vastauksen

Toista lapsen oikean vastaus (mallinnus) ja kysy tarkentava kysymys (esim. väri) ”Aivan, se on traktori? Minkä värinen se on?”

tai

Toista lapsen oikea vastaus laajentaen ja pyydä toistamaan se: ”Aivan, se on punainen traktori, sanotko punainen traktori”. Laajenna vastausta vain yhdellä asialla, jotta lapsi voi verrata omaa vastausta ja mallinnettua vastausta.

On hyvä huomioida, että vuorovaikutus on kokonaisvaltaista. Käytä keskustelussa apuna ilmeitä ja eleitä. Pyydä myös lasta toistamaan ja kokeilemaan ilmeitä ja eleitä. Muista myös seurata lapsen kiinnostuksen kohteita.

Lopuksi

Kun kirja on luettu, muistelkaa yhdessä mitä sanoja opitte ja mitä kirjassa tapahtui. Käytä uusia sanoja myös arjen toimissa ja leikeissä. Näin lapsi saa tukea sanavaraston oppimiseen.

Lue kirjaa uudestaan. Samasta kirjasta syntyy uusilla lukukerroilla erilaista keskustelua, kun lapsi muistaa kirjan tapahtumia ja katselee eri tavoin kirjan kuvia. Samaa kirjaa voidaan käsitellä myös eri tavoin keskittämällä kysymykset kirjan eri elementteihin. Dialogiseen lukuhetkeen voit liittää myös esineitä, roolivaatteita ja leikkejä kirjaan liittyen.

Pidä hauskaa ja hassuttele. Kuten kaiken muunkin lukemisen, myös dialogisen lukemisen on tarkoitus olla nautinnollista! Mukavia lukuhetkiä!

Lähteet ja lisää tietoa dialogisesta lukemisesta

Lonigan, C. 2014. Implementing Dialogic Reading. Reading Rockets. Youtube –video.
Laeseleg: Om Dialogisk läsning
Hofslundsengen, H ym. 2017. Dialogisk lesing som metode i barnehagen for å styrke barns språkferdigheter på andrespråket. Nordic Journal of Literacy Research, vol 3, s.1–16.
Zevenbergen, A &Whitehurst, G.J. 2003. Dialogic Reading: A Shared Picture Book Reading Intervention for Preschoolers. On Reading Books to Children: parents and teachers (toim. Van Kleeck, A., Stahl, S.A.&Bauer, E.B.). Lawrence Erlbaum Associates, Inc: Mahwah, NJ
Whitehurst, G.J. 2002. Dialogic Reading: An Effective Way to Read Aloud with Young Children. Reading Rockets.

0 kommenttia

Yksitoista tapaa lukea kirjaa

2021-05-14T15:52:15+03:00

Aiemmissa päivityksissäni olen antanut vinkkejä siihen, missä kaikkialla kirjoja voidaan lukea ja miten kirjojen pohjalta voidaan leikkiä. Vaihtelua kirjojen käsittelyyn saa myös eri tavoista lukea kirjaa.

Eläytyminen, ilmeet ja eleet

Lasta voi houkutella kuuntelemaan kirjaa eläytymällä kirjan tapahtumiin äänensävyillä, erilaisilla äänillä, ilmeillä ja eleillä. Yhdessä hassuttelu luo lukuhetkeen tunnelmallisuutta. Vinkkejä erilaisiin eläytymisen tapoihin saat esimerkiksi tutustumalla Tatun ja Patun ällistyttävään satukirjaan, jossa on mallinnettu valmiiksi satuihin erilaisia tapoja lukea.

Kirja jatkosatuna

Lue kirjaa jatkosatuna. Lastenromaanit on jaettu lukuihin ja niitä on luontevaa käyttää jatkosatuina. Mutta myös pidempiä kuvakirjoja ja satukirjoja voidaan lukea jatkosatuna. Jos lapsi ei esimerkiksi jaksa keskittyä pidempään satuun kerralla, jaa se osiin. Muistelkaa yhdessä, mitä tarinassa on tapahtunut edellisellä lukukerralla ennen kuin jatkatte satua.

Äänikirjan kuuntelu

Kuunnelkaa kirja äänikirjana tai katsokaa toisen lukemana lukuhetkenä. Lainatkaa sama kirja myös fyysisenä kopiona ja tutkailkaa kirjaa yhdessä samalla kun kuuntelette. Myös äänikirjan voi tauottaa ja siitä voidaan keskustella.

Kuvien lukeminen

Lukekaa kirjaa niin kutsuttuna hiljaisena kirjana. Eli katsokaa kirjan kuvia ja kertokaa niiden pohjalta tarinaa. Millaisia erilaisia tarinoita kirjoista syntyy? Erityisesti vähätekstiset ja monipuolisesti kuvitetut kirjat sopivat tällaiseen lukemiseen. Tällainen lukemisen tapa avaa myös kaikenkieliset kuvakirjat käyttöösi. Kuvista voi myös etsiä erilaisia yksityiskohtia ja keskustella niistä. Yhteinen kirjoihin tutustuminen ja suullinen kerronta herättävät lapsen kiinnostusta tarinoihin ja kirjoihin sekä tukevat kielen kehittymistä.

Omin sanoin kertominen

Kirjaa voi lukea myös omin sanoin kertoen. Kun kirja on luettu ja sen on jo tuttu, voidaan omin sanoin kertoa, mitä siinä tapahtui. Anna myös lapsen kertoa kirjasta omin sanoin.

Vuorolukeminen

Lue kirjaa yhdessä lapsen kanssa. Vuorotelkaa lukemista. Jos lapsi ei osaa itse lukea, hän voi kertoa kuvista ja lukea leikisti. Jos taas lapsi osaa jo lukea, lukemisen vuorottelu kannustaa lukemaan. Saat myös kuunnella lapsesi lukemista.

Tee lapsesta kirjan sankari

Muuta kirjan henkilön nimi lapsesi nimeksi. Voit muuttaa myös muita nimiä perheen, ystävien ja tuttavien nimiksi. Näin henkilöt tulevat lähelle lapsen kokemusmaailmaa. Lapsi kokee, että juuri hänestä on kirjoitettu kirja.

Luo kirjaan aukkoja ja täydennä ne yhdessä

Samoin kuin muutat henkilöiden nimiä, voit muuttaa kirjasta myös muita asioita. Valikoi kirjasta esimerkiksi adjektiivit, peitä ne ja keksi lapsen kanssa yhdessä sopivia tai hassuja kuvailevia sanoja niiden tilalle. Kokeile samaa esimerkiksi puhumista, liikettä tai tekemistä kuvaaville sanoille.

Piirtäminen lukemisen aikana

Lukemista voi myös elävöittää piirtämisellä. Piirrä kirjan henkilöitä ja kirjan tapahtumia. Piirtäminen sopii erityisesti kirjoihin, jotka eivät ole valmiiksi kuvitettuja tai joissa on kuvia vain harvakseltaan.

Lue satulelulle

Ota lapsen lisäksi yleisöön myös pehmolelu tai muu satulelu. Satulelulla lasta voidaan houkutella kuuntelemaan ja keskittymään kirjaan. Satulelu nauttii kirjojen kuuntelusta. Lapsi voi myös hypistellä lelua lukemisen aikana.

Satuhieronta

Satuhieronta on Sanna Tuovisen kehittelemä menetelmä. Tarinoita, loruja ja arvoituksia on piirretty iholle vapaamuotoisesti jo aiemmin. Lue tarinaa tai runoa ja piirrä hellästi tarinaa lapsen selkään erilaisin liikkein. Satuhieronnassa yhdistyvät tarinoiden ja kosketuksen rauhoittava voima. Valmiita satuhierontoja löydät esimerkiksi Metsäemolta tai Nora Lehtisen ja Jenni Skyttä-Forsselin Hattaratuuli -kirjasta.

Mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia

Digitaalisten materiaaleiden käyttö lukemisessa

2021-05-07T12:34:40+03:00

Huoltajien alkukyselyn mukaan äänikirjoja ja satuja kuuntelevat noin puolet huoltajista vähintään kuukausittain. Äänikirjoja kuunnellaan yhdessä lapsen kanssa tai lapsi kuuntelee niitä itsekseen. Äänikirjojen kerrottiin toimivan, kun ääneen lukeminen ei ole mahdollista tai kun lapsi ei halua, että hänelle luetaan ääneen. Muut digitaaliset materiaalit olivat vähemmän käytössä. Kyselyyn vastanneet toivoivatkin vinkkejä digitaalisten materiaalien käyttöön.

Digitaalisia materiaaleja ovat sivustot ja sovellukset, jotka tarjoavat kirjallisuutta vaihtoehtoisessa muodossa tai jonkinlaista lisämateriaalia olemassa olevaan fyysiseen teokseen. Esimerkkejä vaihtoehtoisista muodoista ovat e-kirjat, äänikirjat ja videoidut lukuhetket. Lisämateriaalia sen sijaan ovat lisätyt tai täydennetyt todellisuudet ja äänimaailmat, jotka avautuvat sovelluksen avulla tai QR -koodin takaa. Näiden lisäksi hyvin lähelle tulevat erilaiset tietokirjamaiset ja tarinalliset pelisovellukset (esimerkiksi Learny Landin sovellukset).

Digitaaliset materiaalit avaavat uudenlaisia lukukokemuksia verrattuna perinteiseen kirjaan

Äänikirjoja, e-kirjoja ja lukuhetkiä voidaan käyttää samaan tapaan kuin perinteisiäkin kirjoja. Niitä voidaan kuunnella, katsoa ja lukea, ja niistä voidaan keskustella. Digitaalisten materiaalien käyttö tukee monilukutaitoa ja niiden avulla opitaan uudenlaista lukutaitoa, joka ei ole suoraan siirrettävissä kirjan lukemiseen vaadittavan lukutaidon kanssa. Lisäksi digitaalitset materiaalit tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia ja käyttötarkoituksia.

E-kirjoja mahtuu mukaan laukkuun useita kappaleita ja ne toimivatkin erityisesti matkalla. E-kirjat säilyttävät kuntonsa koko lapsuuden ajan, vaikka tarinat olisivat kuinka rakkaita.

Äänikirjat ja videomuotoiset satuhetket antavat mahdollisuuden lapselle kuunnella satuja myös silloin kuin aikuinen ei pysty hänelle niitä lukemaan. Niitä voi käyttää apuna, jos lukeminen on huoltajalle syystä tai toisesta haastavaa. Saman kirjan voi lainata tai hankkia sekä tavallisena kirjana ja äänikirjana ja niitä voidaan tutkia yhdessä. Jotkut kirjoista voivat olla sellaisia, että niitä voi olla lapsen mielestä mukavampi kuunnella äänikirjoina kuin lukea itse tai kuunnella tutun aikuisen lukemana. Äänikirjoja ja videoita voidaan myös pysäyttää ja tarinasta voidaan keskustella lasten kanssa samaan tapaan kuin kirjaa itse ääneen luettaessa. Tartu tarinaan -lukuhetkiin on suunniteltu mukaan toiminnallisia tehtäviä.

Maksuttomia verkosta löytyviä materiaaleja löydät Linkkivinkkejä lukemiseen -osiosta. Osiossa on linkkejä e-kirjoihin, äänikirjoihin, kuunnelmiin ja lukuhetkiin. Kaupalliset kirjapalvelut tarjoavat myös lastenkirjoja ja niihin voi tutustua ilmaisilla kokeilujaksoilla. Yksi puhtaasti lastensatuihin perustuva sovellus on ainakin Satusaapas.

Lisätyn todellisuuden takaa avautuvat materiaalit tarjoavat ihmeteltävää ja taikuutta kirjallisuuteen. Ne toimivat samaan tapaan lisänä kuin erilaiset pintamateriaalit tai luukut. Kirjoihin liittyvät ja tarinalliset pelit voivat houkutella lasta tarinoiden pariin.

Esimerkkikirjoja, joissa on hyödynnetty lisämateriaalia tai lisättyä todellisuutta:

Otus Opus (QR-koodin takaa löydät sävellyksiä kirjaan)
Hilla ja salaperäinen saarni (sovelluksen avulla skannataan aukeama, joka avaa lisätyn todellisuuden, verkkosivuilta myös mm. värityskuvia)
Miina ja Manu pääkaupungissa (lisätty todellisuus)
Mur eli karhu (lisätty todellisuus, oma sovellus)

Katso myös Helmetin vinkit lisätyn todellisuuden kirjoista.

Mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia

Mitä lukea lapselle vauvasta alkuopetukseen

2021-04-30T15:13:07+03:00

Lukeminen alkaa kirjan valitsemisesta. Millainen kirja kiinnostaa lasta ja mihin hän jaksaa keskittyä? Kirjoilla ei ole olemassa selkeitä ikärajoja, vaan jokainen lukija on yksilö. Suosituksia voidaan kuitenkin tehdä ikäluokittain kirjatyyppien ja aihepiirien mukaisesti.

Alle 1v: Katselukirjoja - kartonkikirjat, kangaskirjat, kylpykirjat

Lapsi nauttii äänten ja sanojen kuulemisesta. Jo tässä vaiheessa voit alkaa tutustuttaa lasta kirjoihin ja lukemisen rutiiniin. Kirjoihin tutustutaan katsomalla, avaamalla ja sulkemalla sekä suuhun laittamalla. Lukuhetket ovat leikillisiä. Kirjoja on hyvä pitää esillä lelujen kanssa. Lapset alkavat tunnistamaan kuvia ja tarinoita. Valitse kulutusta kestäviä kirjoja, joissa on värikkäitä kuvia, vähän sanoja tai lyhyitä tarinoita. Hyödynnä myös loruja ja loruleikkejä.

1-2v: Yksinkertaisia tarinoita ja selkeitä kuvia, riimejä ja toistoa

Tässä iässä lapsi voi olla hyvinkin liikkuvainen ja voi tuntua, että hän ei malta olla hetkeäkään paikallaan. Lapsen voi antaa liikkua vapaasti. Lapsi kuuntelee myös liikkuessaan. Voit myös yhdistää lapsen liikkeen luettuun kirjaan esimerkiksi pyytämällä liikkumaan tai ääntelemään kuten kirjan henkilö. Anna lapsen osallistua kirjan lukemiseen sivuja kääntämällä ja esitä kirjasta helppoja kysymyksiä, joihin lapsi voi vastata kuvasta näyttämällä. Kirjoissa käsitellään vauvoja ja eläimiä. Huumori ja hassuttelu kiinnostavat. Kirjoissa voi olla erilaisia kosketuspintoja ja ääniä. Kirjojen on edelleen hyvä olla kestäviä. Taaperot haluavat lukea samoja kirjoja uudestaan ja uudestaan. Yhdessä voidaan lukea jo paperisia kirjoja.

Kokeile näitä: Katselukirjoja eri aiheista (maatila, kulkuneuvot, ruoka, vaatteet, eläimet, numerot, kirjaimet)

2-3v: Kurkistuskirjoja, kuvakirjoja ja lyhyitä tarinoita

Kirjat auttavat lasta ymmärtämään ja hahmottamaan maailmaa. Kirjoissa käsitellään esimerkiksi lapsen arkea, eri ympäristöjä, vuodenaikoja ja ammatteja. Kurkistuskirjat ovat suosittuja. Kysy kysymyksiä kirjoista ja lue samoja kirjoja yhä uudelleen. Toisto auttaa lapsia ennakoimaan ja syventämään tarinaa uusilla lukukerroilla. Iltasatuna ja yhteisellä lukuhetkellä voidaan lukea lyhyitä tarinoita. Kirjoista voi löytää apua myös arjen uusiin tilanteisiin ja haasteisiin.

Kokeile näitä: Puppe-, Maisa-, Peppe-, Julia- sarjat

4-5v: Kuvakirjat, sadut ja lastenromaanit

Lapsi käyttää tarinoita leikeissä ja innostuu sanoilla ja kielellä leikkimisestä. Kirjojen avulla voidaan opetella oikeaa ja väärää sekä tunnetaitoja. Kirjat auttavat lasta eläytymään toisten tilanteeseen sekä kertomaan omista tunteistaan ja mielipiteistään. Lapsi voi jaksaa jo kuunnella ja keskittyä satuihin, joissa ei ole kuvia. Kokeile erilaisia satuja, kirjasarjoja ja sarjakuvia. Älä kuitenkaan unohda kuvakirjoja.

Kokeile näitä: Klassikkosadut, Heinähattu ja Vilttitossu, Astrid Lindgrenin kirjat, Muumit, Pomenia -sarja

6v: Ongelmanratkaisua, pidempiä satuja ja tarinoita, osa lukee jo itse

Eskari-ikäisenä lapset hahmottavat ja jaksavat kuunnella jo pidempiä tarinoita. Ota mukaan lukemistoon viimeistään nyt myös lastenromaaneja, joissa ei ole juurikaan kuvia, vaan lapsi kuvittelee tapahtumat itse. Äänikirjoja voidaan kuunnella yhdessä ja erikseen. Myös erilaiset tietokirjat lasta kiinnostavista aiheista ovat hyvä valinta.
Osa lapsista lukee jo itse. Tarjoa lukemaan opettelevalle helppoa luettavaa omaan lukemiseen.

Kokeile näitä: Tatu- ja Patu -kirjat, lastenromaanit, tietokirjat, sarjakuvat

Alkuopetus: Helppolukuisia kirjoja ja yhteisiä lukuhetkiä

Viimeistään alkuopetusikäisenä lapsi opettelee lukemaan. Hänelle on hyvä tarjota oman lukutaitotasonsa mukaisesti helppolukuisia kirjoja ja kuvakirjoja. Kokonaisen kirjan lukeminen motivoi lukemaan. Vaikka lapsi osaakin vähitellen lukea yhä sujuvammin, hän nauttii yhä ääneen lukemisesta. Yhteisissä lukuhetkissä lapsi voi rentoutua kuuntelemaan kirjoja, jotka itsekseen luettuna olisivat vielä haastavia.

Kokeile esimerkiksi Lukemon vinkkejä yhteisiin lukuhetkiin.

Lapset ovat eri-ikäisiä

Lukuhetkellä voi olla mukana myös eri-ikäisiä lapsia. Tässä tapauksessa kirjoja on hyvä vaihdella lasten iän mukaisesti. Vanhempi lapsi voi olla yhä kiinnostunut nuoremmille suunnatuista kurkistuskirjoista ja kuvakirjoista. Toisaalta nuoremmalle lapselle voi lukea myös haastavampaa tekstiä. Vaikka lapsi ei ymmärräkään kaikkea kirjan kielestä, se ei haittaa. Selitä pienemmälle lapselle ymmärtämisen kannalta olennaiset asiat. Käytä vanhempaa lasta apuna, niin hän saa kertoa ja lukea pienemmälle. Tärkeää on luoda lukuhetkestä mukava hetki, jossa kaikki saavat jakaa ajatuksiaan ja olla osallisina lukemisessa.

Lisää vinkkejä kirjan valintaan:

Lukemo Lastenkirjainstituutin ylläpitämä Suomessa vuodesta 2018 lähtien julkaistujen lastenkirjojen portaali.
Lue lapselle -kirjavinkit

Perheille suunnattuja vinkkejä lukemiseen:

Perheessä lukeminen -opas (pdf)
Hyppy tarinoihin -kirjanen IKI-TARU-hankkeen kirja, jossa on tietoa ja vinkkejä lukemisesta perheille. Saatavana suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi, englanniksi, arabiaksi ja soraniksi.

Mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia

Leiki kirjan pohjalta

2021-04-23T14:16:09+03:00

Tällä viikolla Kirkkonummella ja valtakunnallisesti vietetään Leikkipäivä -viikkoa. Leikkipäivän teemana on tänä vuonna "Leikkien lähelle luontoa", jolla kiinnitetään huomiota luonnon ja ympäristön merkitykseen leikissä.
Myös kirjat ja tarinat avaavat monenlaisia mahdollisuuksia leikkiin. Lue mun kanssa -alkukyselyn mukaan kirjan pohjalta toimiminen, esimerkiksi askartelu, leikki tai piirtäminen, on harvinaista. Suuri osa on kokeillut yksittäisiä kertoja, mutta jopa 35% ei ole tehnyt näin koskaan. Leikkiminen on lapselle luontainen tapa toimia ja kehittää lapsen mielikuvitusta sekä muita taitoja.

Leikkivinkkejä kirjoista ja tarinoista

Vapaa leikki ja draama
Leikkikää kirjan henkilöitä ja tapahtumia.

Ottakaa avuksi esimerkiksi:

Roolivaatteet ja esineet. Onko kirjassa karttoja tai tarinan kannalta tärkeitä esineitä, kuten aarteita tai taikasauvoja? Askartele naamioita, siivet, taikasauvat, kartta tai käytä valmiina olevia esineitä roolivaatteina.
Askarrelkaa kirjan henkilöt keppinukeiksi. Piirtäkää itse tai valokopioikaa kirjasta henkilöt. Tämän jälkeen voitte leikkiä niillä.
Rakentakaa kirjan tapahtumapaikka kotiin, pihalle tai metsään.
Keksi jatkoa tarinalle. Onko jokin kirja lapsesi suosikki, mutta kirjaan ei ole jatkoa -keksi jatko itse tai yhdessä lapsen kanssa. Mitä voisi tapahtua seuraavaksi? Mitä tapahtuisi, jos kirjan henkilö seikkailisikin jossain toisessa sadussa?

Rakenteluleikit
Rakentakaa legoista, palikoista tai kerättävistä luonnon materiaaleista kirjan tapahtumapaikkoja tai kirjoissa esiintyviä tärkeitä esineitä pienoiskoossa.

Liikuntaleikit
Keksikää lapsen kanssa yhdessä kirjan tapahtumien pohjalta leikki. Mitä jos hippaleikissä kiinniottajana olisikin kirjan sankari tai taistelua hyvän ja pahan välillä käytäisiinkin Kujan juoksussa?

Millaisia leikkejä sinä keksit?

Lisää leikki-ideoita löytyy esimerkiksi Leikkipankista.
Tutustu ympäri Kirkkonummea järjestettäviin Leikkipäivä -tapahtumiin kunnan tapahtumakalenterista.

Mukavia leikki- ja lukuhetkiä!

0 kommenttia

Lukutaito on kansalaistaito - Lukuviikko 5.4.-11.4.2021

2021-04-07T10:25:31+03:00

Tänä vuonna Lukukeskuksen valtakunnallista Lukuviikkoa vietetään teemalla ”Lukutaito on kansalaistaito”.
Mitä tämä tarkoittaa? Ympärillä oleva yhteiskunta rakentuu monin tavoin kielellisesti. Kun mietit päivän tekemisiäsi, kuinka monta kertaa olet tarvinnut lukutaitoa? Miten lukutaitosi on auttanut sinua välillisesti tai välittömästi? Lukeminen ei rajoitu vain erilaisten kirjojen, sarjakuvien ja artikkelien lukemiseen, vaan lukutaitoa tarvitaan kaikkialla. Lukutaitoon liittyvät erilaiset tekstit: sanallinen, visuaalinen ja auditiivinen viestintä. Tiede, taide, vapaa-aika. Lukutaito avaa uusia mahdollisuuksia ja maailmoja tutkittavaksi. Sanojen avulla voimme ymmärtää toisia ja tulla ymmärretyksi.

Lapsen kanssa lukeminen ja lapsen kieleen kohdistuvan kiinnostuksen herättäminen ja tukeminen ovat äärimmäisen tärkeitä lapsen tulevaisuuden kannalta. Tässä tehtävässä ei tarvitse onneksi kenenkään olla yksin. Suomessa lukemisen kansalaistaidon tukemisessa auttaa kattava ja kaikille avoinna oleva kirjastoverkosto. Kirjastot palvelevat myös näinä poikkeusaikoina.

Kirkkonummen kirjastot palvelevat rajoitetusti 30.4. asti

Kirkkonummella kirjastot ovat avoinna ja tarjoavat teille mielenkiintoisia kirjaelämyksiä. Kirjastosta voit varata ja noutaa kirjoja tai valita kirjoja, jotka ovat esillä rajatulla alueella. Kirjastosta voit myös hankkia kirjastokortin. Lisäksi kirjastosta voit tilata kirjapaketteja tai hakea yllätyksellisiä take away -kasseja. Tarkempaa tietoa kirjaston palveluista ja aukioloista tällä hetkellä löydät kirjaston sivuilta. Jos verkkokirjaston käyttö ja kirjojen varaaminen on sinulle vielä vierasta, niin nyt voit tutustua niihin Kirkkonummen kirjaston ohjevideoiden avulla.

Tekemistä Lukuviikolle 5.4.-11.4.2021

Tutustu Lukuviikon tehtäväpankkiin. Mukana vinkkejä varhaiskasvatukseen, kouluun ja koteihin.
Tutustu Lukemon kirjasuosituksiin eri-ikäisille lapsille: mm. runoja, kuvakirjoja, selkokirjoja
Lukumummien ja vaarien lukutuokiot joka arkipäivä kello 9, tallenteet jälkikäteen.
Aikakausmedia tarjoaa yli 100 digilehteä ilmaiseksi tämän viikon ajan
Monipuolisesti tietoa lukemisesta ja vinkkejä löydät myös kokoamastani linkkilistasta.

Mukavia lukuhetkiä!

Kuvat: lukuviikko.fi

0 kommenttia

Missä voin lukea lapsen kanssa (tai ilman)?

2021-03-30T15:21:32+03:00

Kirja on helposti kuljetettavissa paikasta toiseen kädessä, laukussa, kännykässä tai tabletilla. Kirjaan voidaankin tarttua useassa paikassa. Hyvä tapa on pitää kirjaa mukana ja tarjota sitä lapselle luettavaksi tai varautua siihen, että lapsi pyytää luettavaa.

Lukuhetki tuntuu myös erilaiselta eri paikoissa. Missä kaikkialla voikaan lukea? Montako paikkaa keksit? Keksi lapsesi kanssa uusia ja erikoisia paikkoja, joissa voitte lukea kirjaa ja kokeilkaa, miltä lukuhetki tuntuu eri paikoissa.

Lue autossa
Lyhyelle tai pitkälle automatkalle hyvänä seurana ovat kirjat. Lapsi voi katsella tai lukea kirjoja itsekseen. Tämän lisäksi erityisen hyviä ovat äänikirjat ja kuunnelmat.

Lue pöydän alla tai lukumajassa
Rakentakaa maja tai menkää kirjan kanssa pöydän alle. Tämä luo uudenlaisen jännittävän tunnelman lukuhetkeen.

Lue metsässä
Metsässä on hyvä hengähtää ja keskittyä lukemiseen. Metsästä löytyy erilaisia lukupaikkoja. Istu mättäälle, kivelle tai kannolle. Metsä tarjoaa rauhallisen ympäristön ja rikastuttaa erityisesti metsään sijoittuvien kirjojen lukemista. Lukemisen jälkeen leikki syntyy metsässä itsestään.

Lue nuotion äärellä
Perinteiset tarinat ovat syntyneet nuotioiden äärellä tarinapiirissä. Nappaa kirja mukaan ja lue sitä nuotion valossa. Auttaisikohan se keksimään omia tarinoita?

Lue vessassa
Vessakirjat ja lehdet ovat hyvää ajanvietettä, kun vessareissu kestää pidemmän ajan.

Lue sängyssä peiton alla
Sänky on yksi yleisimmistä paikoista lukea iltasatua. Mitä jos menisittekin peiton alle ja luette taskulampun valossa?

Lue piknikillä
Pakkaa mukaan viltti, evästä ja kirjoja ja matkaa pihalle, rannalle tai olohuoneen lattialle.

Lue saunan lauteiden alla
Viekää lukuhetki saunaan ja jutelkaa saunatontun kanssa.

Lue puistossa
Ota kirja mukaan puistoon ja kun leikkiminen väsyttää, rauhoitu hetki kirjan äärellä. Sitten taas jaksaa mennä.

Lue portaissa
Portaiden askelmat tarjoavat istumapaikan. Istukaa vieritysten samalla portaalla tai hyödyntäkää eri askelmia lukuhetkessänne.

+ Tulevaisuutta varten ajatellen:

Lue kirjastossa
Vierailkaa kirjastossa ja tutkikaa valikoimaa. Valitkaa kirja tai kirjoja ja etsikää mieluinen paikka lukemiselle. Millaisen tunnelman kirjasto tuo lukuhetkeen?

Lue julkisessa kulkuneuvossa junassa, linja-autossa, lentokoneessa, laivassa
Aika kuluu nopeammin, kun voitte keskittyä lukemaan tai kuuntelemaan tarinaa.

Mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia

Kirjallisuutta kevääseen ja pääsiäiseen

2021-03-22T13:37:52+02:00

Kevät alkaa, kun päivässä on enemmän valoisia kuin pimeitä tunteja. Valon lisääntyminen herättelee luontoa. Keväällä ja pääsiäisenä juhlistetaankin uutta elämää ja hedelmällisyyttä. Lasten kirjallisuudessa tätä kuvataan usein erilaisilla munilla.

Virittäydy kevääseen tutustumalla johonkin seuraavista kirjoista:

Huginn ór Grétarsson, Maaria Päivinen: Herra T ja mysteerinen muna

Hannele Huovi: Huhuu, kukas siellä

Sanna Sofia Vuori: Muna

Christel Rönns: Perin erikoinen muna

Keith Graves: Valtavan iso kananpoika

David Melling: Huuko ja linnunpoikaset

Lisää munakirjallisuutta löydät Kirkkonummen kirjastosta.

Lisää vinkkejä pääsiäisen kirjallisuuteen kirjaston sivuilta.

Hyvää kevättä ja mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia

Lukemisen malli syntyy kotona

2021-03-12T09:45:33+02:00

Huoltajien kyselyn avoimissa vastauksissa useampi huoltaja kertoi, että hän lukee lapselle, koska itsellekin on luettu lapsena. Lukeminen onkin lapsuuden kodista peritty toimintamalli. Kansainvälisen lukutaitotutkimuksen mukaan lukemisen malli vaikuttaa myös lukutaitoon (PIRLS 2016). Tutkimuksessa vanhempien lukutottumukset ja asenteet olivat yhteydessä neljäsluokkalaisten lukutaitotuloksiin. Toisen, saksalaisen, lukututkimuksen mukaan sillä, kuinka paljon kotona luetaan, voidaan vaikuttaa jopa sosioekonomista asemaa enemmän lapsen tulevaan menestykseen elämässä (Lukukeskus).

Kotona syntynyt lukemisen malli kantaa siis pitkälle. Lukemisen perinteen voikin jokainen aloittaa kotonaan. Kun vanhemmilla on myönteinen ja kiinnostunut suhde lukemiseen ja he kokevat lukemisen tärkeäksi, lapsi omaksuu todennäköisemmin saman asenteen.

Miten voit luoda lukemisen mallin?

Yhdessä lukeminen. Yhdessä lukeminen voi olla ääneen lukemista lapselle tai äänikirjan kuuntelua kotona, retkellä tai autossa. On hyvä muistaa lukea lapselle vielä siinäkin vaiheessa, kun lapsi osaa jo itse lukea. Vaikka lapsi osaisi lukea jo sujuvasti, lukutaito ei edelleenkään ole aikuisen tasolla. Lapsi hyötyykin ääneen lukemisesta ainakin 12 -vuotiaaksi (PIRLS 2016).

Lue myös itse. Vanhempien oma lukeminen vaikuttaa paljon siihen, millaisen lukemisen mallin he lapselle antavat. Erityisesti pojille miehen malli lukemiseen on tärkeä (Lukukeskus).

Yhdessä lukeminen voikin olla myös rinnakkain lukemista. Sovittakaa arkeenne yhteinen lukuhetki, jolloin lapsi voi katsella tai lukea omaa kirjaansa samalla kuin aikuinen lukee itse omaa kirjaansa, lehteä tai vaikkapa tutkimusartikkeleita. Tärkeämpää kuin se, mitä kukakin lukee, on se, että lapsi tottuu kirjoihin ja näkee lukemisesta kiinnostuneita aikuisia (Lukukeskus).

Kirjojen ja luettavan saatavuus. Lukemisen ja kirjojen kuuntelun lisäksi lukemisen malli välittyy siitä, miten kirjoihin suhtaudutaan ja miten ne ovat esillä. Kirjoja voi löytyä kirjahyllystä, kirjakorista, pöydältä. Kirjoja ei ole kuitenkaan välttämätöntä omistaa itse yhtäkään. Kirjoja voidaan lainata myös kirjastosta, jolloin kirjoissa on enemmän vaihtuvuutta. Kirjoja voi olla saatavilla myös tabletilla, kännykässä tai tietokoneella ilmaisten ja/tai maksullisten e-kirja - ja äänikirjapalveluiden kautta.

Lukemisesta ja kirjoista keskustelu. Kirjojen houkuttavuutta lisää myös yhteinen keskustelu luetuista kirjoista ja kirjojen tapahtumista. Apuvälineenä voi olla esimerkiksi yhteinen lukuhaaste, jota suoritatte. Vinkkejä lukuhaasteeksi löydät aiemmasta päivityksestäni

Kannusta lukemiseen. Kun lapsi ottaa kirjoja käteensä, jos mahdollista lue lapselle tai kannusta lasta katsomaan kirjaa itsekseen. Rauhoita lukemisen tilanne. Siinä vaiheessa, kun lapsi opettelee lukemaan, kuuntele lapsen lukemista. Lisäksi on hyvä tarjota lapselle kirjoja niistä aiheista, jotka häntä muutenkin kiinnostavat.

Mukavia lukuhetkiä!

Lähteet:

Lukukeskus: 5 faktaa lukemisesta (Viitattu 11.3.2021)

PIRLS 2016. Leino, Nissinen, Puhakka, Rautopuro: Lukutaito luodaan yhdessä. Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2016). Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos 2017.

0 kommenttia

Lue mun kanssa hankkeessa tapahtuu: animaatiota kuvaamassa

2021-03-05T13:26:41+02:00

Tällä viikolla Lue mun kanssa -hankkeessa on tehty jotain jännittävää. Vierailin yhdessä Tuusulan (Eino ja Leino -hanke) ja Vantaan (Lukunen) lukukoordinaattoreiden kanssa Kulttuuritehdas Vernissassa Tikkurilassa, jossa kuvasimme ensimmäisiä osia myöhemmin tänä keväänä julkaistavaan videoon. Mistähän tässä mahtaa olla kyse? Alla kaksi kuvaa siitä, mitä on odotettavissa.

Mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia

Lukuhaasteista vinkkejä lukemiseen

2021-02-25T16:36:31+02:00

Yksi hyvä tapa löytää uutta luettavaa ja uusia lukemisen tapoja on suorittaa lukuhaasteita. Kirjastot ja muut lukemisen toimijat tarjoavat erilaisia lukuhaasteita ja lukubingoja kannustamaan lukemisessa.

Kokeile esimerkiksi:

Lukumummien -ja vaarien hiihtoloman lukuhaaste
Haasteessa valitset joko kirja- tai runopolun ja teet ainakin kolme siihen liittyvää tehtävää. 31.3 mennessä lukuhaasteen suorittaneet voivat osallistua arvontaan, jossa palkintona on 3 kappaletta kirja- ja pelipaketteja.

Lukemon Luetaan yhdessä -lukuhaaste 1.2 -31.5
Lukemon lapsille suunnatun lukubingon teemana on ”Luetaan yhdessä luontoa” . Lapsi voi tehdä haasteen yksin tai yhdessä esimerkiksi perheen kanssa. Osallistujien kesken arvotaan kirjapalkintoja!
Kirjavinkkejä haasteen suorittamiseen löydät Sivupiirin kirjahyllystä.

Koko vuoden kestäviä lukuhaasteita:

Helmet -kirjastojen pieni lukuhaaste 2021
Helmet -kirjastojen lukuhaaste on "sopivan kirjan metsästämisen jännitystä, leikkiä, löytöjä ja innostumista." Tämän vuoden kirjoissa pääset esimerkiksi tarkkailemaan luontoja ja syömään herkkuja.

Celianetin lukuhaaste 2021
Lukuhaasteessa on jokaisella kuulle oma aihe. Kuukauden haasteen voi suorittaa haluamallaan tavalla. Kokeile esimerkiksi e-kirjoja tai äänikirjoja.

Tee oma lukuhaasteesi:

Voit myös luoda itse oman haasteesi esimerkiksi sanamuotoisena lukuhaasteena. Keksikää yhdessä lapsen kanssa johonkin teemaan liittyvä sana, kirjoittakaa se pystysuoraan. Kerätkää sanaan sopivat kirjan tai vaikkapa päähenkilöiden nimet ja kirjatkaa ne vaakatasoon. Katso esimerkki alta.

Mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia

18 faktaa huoltajien lukemisesta Kirkkonummella 2020

2021-02-15T12:51:00+02:00

Lue mun kanssa -hankkeessa kartoitettiin viime marraskuussa varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen osallistuvien lasten huoltajien lukemisen tapoja kyselyllä. Kyselyyn vastasi 423 huoltajaa. Kyselyssä oli muutamia teknisiä haasteita ja parannusehdotukset otetaan huomioon, kun kysely toistetaan maaliskuussa 2022. Kiitokset kaikille vastanneille!

Taustatiedot

1. Huoltajista 95% lukee itse vähintään yksittäisiä kertoja.

Lukemisen tavat

2. 71% huoltajista lukee lapselleen päivittäin. Kaikki lukevat vähintään yksittäisiä kertoja. Lapset ovat myös kiinnostuneita kirjoista (67% päivittäin). Avoimien kenttien vastausten mukaan iltasatuhetki on yhä yleinen.

3. Yli puolet huoltajista auttaa vähintään viikoittain lasta ymmärtämään tarinan sanoja ja tapahtumia, riimittelee ja leikittelee kielellä lapsen kanssa sekä keskustelee kirjasta ja kirjan tapahtumista lapsen kanssa.

4. Kirjan pohjalta toimiminen, esimerkiksi askartelu, leikki tai piirtäminen on harvinaista. Suuri osa on kokeillut yksittäisiä kertoja, mutta jopa 35% ei ole tehnyt näin koskaan.

5. Äänikirjoja ja satuja kuuntelevat noin puolet huoltajista vähintään kuukausittain. Äänikirjoja kuunnellaan yhdessä lapsen kanssa tai lapsi kuuntelee niitä itsekseen. Äänikirjojen koetaan toimivan hetkissä, joissa ääneen lukeminen ei ole toivottua tai mahdollista.

6. Huoltajien kesken on tasaista vaihtelua siinä, että tartutaanko kirjaan, kun ei ole muuta tekemistä. 32% tekee näin viikoittain, 28% kuukausittain ja 25% yksittäisiä kertoja. Kuitenkin vain 6% ei koskaan. Siirtymähetkissä kirjan lukeminen on harvinaisempaa. Noin 60% vastaajista lukee kirjaa korkeintaan yksittäisiä kertoja siirtymähetkissä. Toisaalta siirtymähetki koettiin käsitteenä epäselväksi. Siirtymähetkillä tarkoitetaan tekemisestä toiseen siirtymistä esimerkiksi lähtemisen ja odottelun tilanteita.

Käytetyt kirjat

7. Käytetyimmät kirjat ovat satukirjat ja kuvakirjat. Lähes kaikki huoltajista käyttävät molempia vähintään yksittäisiä kertoja. Satukirja on käytetyin päivittäisessä käytössä. Harvinaisimmat kirjatyypit ovat näytelmä, kirjasovellus ja e-kirja. Noin 70% huoltajista ei ole koskaan käyttänyt niitä. Kyselyssä esillä olevien kirjatyyppien lisäksi huoltajat lukevat lasten kanssa muun muassa lehtiä, uutisia, tunnetaitokortteja, lapsentasoisesti ajankohtaisia teemoja käsitteleviä kirjoja, ammattikirjallisuutta ja raamattua.

Lukemisen olosuhteet

8.Lukemisen olosuhteet koetaan hyviksi. Yli 90% huoltajista kokee, että kotona on paikka, jossa on hyvä lukea ja lapselle on ikätasolle sopivia kirjoja saatavilla.

9. Huoltajat kokevat, että he osaavat valita sopivia kirjoja lapselleen. Reilu puolet kaipaa silti vinkkejä kirjoista ja hieman vähemmän toivoo vinkkejä myös lukemisen tapoihin.

10. Kun on itselle luettu lapsena tai jos itse pitää lukemisesta, myös omille lapsille haluaa lukea. Kirjojen lukemisen merkitys korostuu myös, kun kotona on useampi kieli. Kirjojen kieltä vuorotellaan tällöin säännönmukaisesti ja kirjoista ollaan kiinnostuneita, jotta ne tukevat kielten kehittymistä myös myöhemmin elämässä.

Lapsen osallisuus

11. Suuri osa valitsee kirjat lapsen kiinnostusten, kokemusten sekä kehityksen tason mukaisesti. Lapsi myös valitsee usein itse kirjoja. ltasatuhetki on huoltajalähtöisempi, mutta muina hetkinä lapsi saa vaikuttaa enemmän lukemiseen. Esimerkiksi monikielisissä perheissä huoltajat valitsevat kielen iltasatuhetkellä, mutta päivällä lapsi saa itse valita. Lisäksi esiin nousi, että aikuisen valinta monipuolistaa lukemista. Lapsi ei saattanut olla aluksi kiinnostunut kirjasta tai olisi valinnut sitä itse, mutta lukemisen aikana kiinnostus herää.

12. Ikä vaikuttaa kirjan valintaan. Kun luetaan pienelle lapselle, huoltajat kokevat, että lapsi ei jaksa keskittyä ja kirjat painottuvatkin lyhyisiin kuvakirjoihin. Lapsen kasvaessa luetaan vaativampia kirjoja ja esimerkiksi klassikoita. Lukuhetkissä voi olla myös monenikäisiä lapsia, jolloin luetaan sekä lapsen tason ala- ja yläpuolella olevia kirjoja.

13. Vähiten lapsi saa lukemisessa vaikuttaa siihen, milloin tai missä luetaan. 15% oli eri mieltä siitä, että lapsi saa valita missä luetaan ja 20% siitä, milloin luetaan.

Tietoa ja vinkkejä lukemisesta

14. Suosituin ensisijainen* tiedon lähde lukemisen merkitykseen, lukemisen tapoihin ja kirjavinkkeihin huoltajilla on päiväkoti tai koulu. Päiväkodista ja koulusta on saatu tietoa lukemisesta ja sieltä myös halutaan saada tietoa. Avoimissa vastauksissa otettiin esiin, että tietoa halutaan useasta paikasta.

15. Vähiten tietoa tai vinkkejä on saatu lukemisen tapoihin. Lukemisen tapoihin ei myöskään kaivata vinkkejä. Jopa 40% ei kaipaa apua lukemisen tapoihin.

*Kysymyksessä oli tarkoitus, että vastaaja olisi voinut valita kaikki lähteet (kirjasto, päiväkoti tai koulu, neuvola, sosiaalinen media, ystävät, lehdet, ei mistään), mistä on saanut tietoa tai haluaa tietoa, mutta valitettavasti kyselyssä onnistuikin valita vain yksi. Olen tulkinnut tämän niin, että valittu lähde on ensisijainen tiedon lähde ja en mistään voi tarkoittaa myös, että saa tietoa jostain muusta lähteestä. Esimerkiksi ammattikirjallisuus ja internet mainittiin avoimissa vastauksissa useamman kerran.

Kirjaston käyttö

16. Vastaajista noin puolet kertovat käyvänsä kirjastossa tai kirjastoautossa lapsensa kanssa kuukausittain. Myös viikoittain kirjastossa kävijöitä on 14%. Vain 8% ei ollut käynyt koskaan kirjastossa ja kirjastoautossakaan ei koskaan käyneitä on 10%. Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat vaikuttaneet kirjaston käyttöä lasten kanssa. Vastauksissa tuli esiin, että kirjastoa käytetään vähemmän kuin tavallisesti. Kirjastoa pidetään keskeisenä tekijänä kirjojen saatavuudelle ja kirjastoa käytetään, kun lapset kasvavat.

17. Kirjastossa toimiminen on huoltajalähtöistä. Noin puolet lapsista valitsee kirjastosta itseään kiinnostavaa luettavaa, yleisimmin yksittäisiä kertoja. Apua kirjaston henkilökunnalta pyydetään harvoin, 73% ei koskaan. Kirjojen esillä olon koettiin kirjastossa sekä tukevan että ei tukevan kirjan valitsemista.

Luen lapselleni, koska…

18. Lukeminen on yhteinen tärkeä hetki, johon sisältyy monia asioita, kuten yhdessäoloa, sanavaraston kehittymistä ja lapsen kanssa keskustelua. 97% huoltajista lukee lapsensa kanssa, koska se kehittää lapsen sanavarastoa. Yli 80% on myös täysin samaa mieltä, että lukevat lapsensa kanssa, koska lapsi pitää siitä, koska se on mukavaa yhdessäoloa, koska se edistää vuorovaikutustaitoja, koska haluaa rikastuttaa lapsen mielikuvitusta ja koska se kehittää kouluvalmiuksia. Sen sijaan vain 65% oli täysin samaa mieltä, että lukee lapsensa kanssa, koska se auttaa käsittelemään lapselle ajankohtaisia teemoja.

+ Hankkeelta toivottiin vinkkejä muun muassa kirjoista, digitaalista materiaaleista ja lukemisen menetelmistä. Vastaan näihin toiveisiin sekä toimipaikkakohtaisten toimien kautta että kokoamalla blogin alasivulle lukemiseen liittyviä linkkivinkkejä, joista voitte löytää tietoa lukemisesta, lukemisen tavoista ja kirjavinkeistä. Tämän lisäksi tulen myös hankkeen aikana käsittelemään toivottuja teemoja blogipäivityksissäni. Voitte myös antaa ehdotuksia ja esittää kysymyksiä kommentteissa tai sähköpostilla.

Mukavia lukuhetkiä!

Kuvituskuvat: Pixabay

0 kommenttia

Luetaanko teillä sohvannurkassa? Onko kirjallisuuden lukeminen teille vierasta?

2021-02-15T12:32:53+02:00

Valtakunnallisesti on herännyt huoli lasten lukemisen tottumuksista ja lukutaidon kehittymisestä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) tutkimuksen mukaan lukemisharrastus on harrastuksista vahvimmin yhteydessä alkuopetuksen oppimisvalmiuksiin äidinkielessä ja matematiikassa. Vaikka lukemisen merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan, se voidaan silti kokea vaikeaksi toteuttaa. Lue mun kanssa - hankkeessa innostetaan lapsia ja aikuisia lukemaan yhdessä ja tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja löytää lukemisen nautinto. Lukeminen on jokaiselle kuuluva harrastus ja voimavara - myös tulevaisuudessa.

Lue mun kanssa -hankkeen tavoitteena on kehittää lukemisen kulttuuria Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa, esi- ja alkuopetuksessa. Lukemisen kulttuurilla hankkeessa tarkoitetaan kirjallisuuden synnyttämää iloa, monipuolisten tekstien lukemista ja niiden käsittelyä, lukemisen ympäristöjä, kielellistä leikittelyä ja kirjastoyhteistyötä. Hankkeen menetelminä ovat dialoginen lukeminen, sadutus ja sanataide. Hankkeen aikana varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön dialogisen lukemisen malli sekä innostetaan ja tuetaan lukemaan lapsille monipuolisesti ja elämyksellisesti.

Huoltajat osallistuvat lukemisen edistämiseen kyselyn, teemapäivien ja päiväkotien lukemistoiminnan kautta. Lisäksi tämän blogin tarkoituksena on esitellä huoltajille hankkeen menetelmiä ja toimintatapoja sekä jakaa vinkkejä lukemisen lisäämiseksi.

Hanke elää koronarajoitusten puristuksissa ja ne luovat oman haasteensa lukemisen tapahtumille ja lukukoordinaattorin vierailuille toimipaikoissa. Hanke kuitenkin jatkuu vuodelle 2022, joten perinteisempien yhteistyömuotojen toteuttaminen on mahdollista. Sitä ennen toteutetaan muotoja, jotka sopivat tämänhetkiseen arkeemme. Poikkeukselliset ajat eivät ole ainoastaan huono asia, vaan se luo uusia mahdollisuuksia ja auttaa arvostamaan vanhoja tuttuja. Lukukeskuksen viime keväänä teettämän tutkimuksen mukaan poikkeukselliset ajat ovat myös lisänneet lukemista.

Tervetuloa seuraamaan toimintaa ja kommentoimaan! Mukavia lukuhetkiä!

Lähteet:

KARVI: Alkumittaus – Koulutulokkaiden matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden taidot ja osaamisen taustatekijät – Tiivistelmä (Viitattu 10.2.2021)
Lukukeskus: 10 faktaa lukemisesta 2020 (Viitattu 10.2.2021)

0 kommenttia

Boktips för problem i vardagen

2021-10-18T15:14:24+03:00

I en barnfamilj är litteratur ett bra verktyg när du möter utmanande situationer i vardagen. I boklistan nedan har samlats vardagssituationer som är utmanande för de flesta familjer i något av barnets utvecklingsskeden. För dessa och många andra vardagssituationer finns det litteratur som riktar sig till barn och som hjälper att förstå barnet och gå igenom och diskutera situationen tillsammans. Böckerna leder till diskussion och visar att situationen är helt vardaglig och har en lösning. Man behöver inte bli ensam med dessa frågor. Ni hittar ytterligare litteratur om vilket ämne som helst på biblioteket, där personalen gärna hjälper till med att finna en bok som lämpar sig just för er. Boktips har samlats av biblioteksfunktionär Johanna Björkstén. Från länkar (x) kan du söka boken i Kyrkslätt-biblioteket.

Påklädning

Nilsson Thore, Maria: Morgans morgon x

Olsson, Lotta: Alla kläder på x

Wolde, Gunilla: Totte går ut x

Wolde, Gunilla: Totte klär ut sig x

Ätande

Eriksson, Eva: Julia äter allt x

Klinting, Lars: Castor bakar x

Nilsson Thore, Maria: Alla tre har fruktstund x

Tidholm, Anna-Clara: Mera mat! x

Tidholm, Anna-Clara och Thomas: Ture kokar soppa x

Wirsén, Carin och Stina: Rut & Knut lagar mat x

Toalettbestyr

Genechten, Guido van: Jag har fått en potta! x

Olten, Manuela: Måste kissa x

Lindgren, Barbro: Max potta x

Sovande

Appelgren, Tove: Sov nu, Vesta-Linnéa! x

Garthon, Måns: Bosse & Bella sover i egen säng x

Hansson, Gunilla: Godnatt har jag sagt x

Kunnas, Mauri: Otroligt rolig sovbok x

Nygren, Tord: Sune måste sova x

Scheffler, Axel: Max och Maja - Godnattgrodan x

Thorudd, Cecilia: Sova borta x

Känslor

Jonsson, Amanda: Sally surar! x

Mendel-Hartvig, Åsa: Tesslas mamma vill inte! x

Olsson, Lotta: Glad x

Olsson, Lotta: Ledsen x

Woodson, Jacqueline: Den dag du börjar x

Kamratfärdigheter

Anrell: Spinkis och Blixten x

Appelgren, Tove: Vesta-Linnéa och vännerna x

Watt, Melanie: Nutte Nervös får en vän x

Läkare

Janouch, Katerina: Ingrid blir sjuk x

Tidholm, Anna-Clara: Lite sjuk x

Wirsén, Carin: Rut & Knut leker doktor x

Wolde, Gunilla: Emmas lillebror är sjuk x

Daghemsinledning

Lindén, Jonas: Mallan, pappa och förskolan x

Nilsson Thore: Alla tre inne på förskolan Ärtan x

Nilsson Thore: Alla tre ute på förskolan Ärtan x

Skolstart

Bross, Helena: Nya kompisar x

Lindgren, Astrid: Jag vill också gå i skolan x

Olsson, Sören: Sune börjar skolan x

Stark, Ulf: Fullt med flugor i klassen x

Strömberg, Ellen: Maggan året runt x

E-bok och ljudboktips

Bross, Helena: Boken om att börja skolan

Bross, Helena: Ny i klassen

Ehring, Anna: Sillen börjar skolan

Palm, Linda: Galet modig

Trevlig läsning!

0 kommenttia

Sagotering på Sagas dag

2021-10-15T18:46:15+03:00

Det finns många sätt att fira en Sagas dag. Till exempel genom att läsa en klassisk saga, berätta dina egna sagan eller be ett barn att berätta sin egen saga. När ett barn får berätta fritt vad han eller hon vill och det barnet berättar skrivs upp, kallas metoden sagotering. Sagotering är en metod som utvecklats av Monica Riihelä och Liisa Karlsson för att lyssna på barn.

I sagotering berättar barnet på sitt eget karakteristiska sätt en saga eller berättelse, som dokumenteras ord för ord och som sedan läses upp för barnet. Via sagotering synliggörs, hörs och dokumenteras barnets tankar, erfarenheter och intressen. När barnens berättelser regelbundet skrivs ner ser barnet hur det egna talet förvandlas till bokstäver som senare kan läsas just så som de har skrivits ner. Så kan barnet inse sambandet mellan det talade och det skrivna språket samt det lästa och likt av sig självt lära sig att skriva och läsa. Barnet vänjer sig också att uttrycka sina tankar i andra situationer. Allt du behöver är penna, papper och närvaro - du är färdig för sagotering!

Instruktionen för sagoteringen

-Säga till barnet:

Berätta en saga, hurdan du vill.
Jag skriver upp den.
Och när den är färdig läser jag den för dig,
så att du kan ändra på någonting ifall du vill.

(Sagoterings instruktionen: Lapsetkertovat.org)

-Lyssna på sagan och skriva den upp ord för ord. En saga kan vara allt från några få ord eller en lång historia.

-Läsa sagan för barnet.

-Barnet kan också rita en bild av sagan förrän eller efter han eller hon berättar sagan.

0 kommenttia

Läsning till en del av vardagen

2021-10-13T13:00:10+03:00

Föräldrarnas stöd för barnens läsintresse, språkutveckling och läs- och skrivfärdigheter är väldigt viktigt. Barnen behöver både föräldrarnas uppmuntran för att språk- och läsintresset ska utvecklas på bästa möjliga sätt.
Titta på videon om hur ni kan göra läsning till en del av vardagen. Videon har producerats i samarbete med läsprojekten i Kyrkslätt (Läs med mig), Tusby (Eino & Leino) och Vanda (Lukunen).

0 kommenttia

I oktober firas Läsmånad

2021-10-06T18:38:24+03:00

I oktober firas Läsmånad inom småbarnspedagogiken i Kyrkslätt. Syftet med Läsmånaden är att uppmuntra daghemmen att pröva på olika sätt att läsa och att hitta glädjen med böcker och berättelser. Litteratur lyfts fram bland annat genom boktips och olika idématerial. Daghemsgrupperna sätter upp sina läsmål som kan innehålla till exempel en vecka för egen bok, biblioteksbesök, att uppmuntra vårdnadshavarna att läsa, läsbingo eller att ta med en bok på en utflykt.

Det firas också höstlov eller läslov i oktober. Under skolornas höstlov uppmuntras familjerna att fira läslov genom att läsa tillsammans. Kampanjen, som är ett gemensamt initiativ av organisationer inom bokbranschen och det läsfrämjande arbetet, genomförs nu för tredje gången. I kampanjen och resan deltar också fotbollsspelarna Tim Sparv och Linda Sällström, rapparen F, företagaren Mikael Pentikäinen samt youtubaren Lukuhirmu Hertta.
På kampanjens webbplats Lukuloma.fi kan man bekanta sig med resekompis-videorna och boktips
för olika åldersgrupper. På webbplatsen finns även bilder att färglägga och med vilka man kan
ställa upp sina egna läsmål och följa med hur de framskrider.

Materialet för läslov är lämpligt för användning under hela läsmånaden. Ställ ett läsmål åt dig själv och följ vägen mot ditt mål genom att färglägga dina steg från havets djup ända upp till rymden. Du kan själv bestämma hur dina steg ser ut: Är ett steg en viss mängd lästa sidor, en viss mängd lästa kapitel eller en hel bok?

>>Läslov färgläggningsbild och instruktioner

Trevlig läsmånad!

0 kommenttia

Poesi för diktens och sommarens dag

2021-07-02T14:40:55+03:00

Fira författaren Eino Leinos födelsedag eller diktens och sommarens dag med poesi. Det finns poesi för alla.

Om du vill att läsa traditionella rim och ramsa, välj...
Hanna Lundström, Maija Hurme: Rassel prassel poesi. En samlingsvolym. 2020.
Perfekta introduktionen till poesins underbara värld. Poesi om barnets närmiljöer och världen genom barnets ögon.

Om du vill att läsa poesi om teman som intresserar dig, välj poesi om...

Djur
Laura Ruohonen, Erika Kallasmaa: Zoologipoesi -Smådjur i toner. 2020.

Odjur
Laura Ruohonen, Erika Kallasmaa: Havsodjur -När världen var platt och haven myllrade av monster. 2020.

Stora drömmar
Annika Sandelin, Karoliina Pertamo: Om jag var född till groda -Dikter. 2019.
Vad drömmer bussen om? Vad drömmer statsministern och trafikpolisen om? Vem drömmer om att vara stor och skrämmände eller vem att vara liten och undangömd?

Om du vill att skratta, välj humoristiska poesi
Malin Klingenberg, Sanna Mander: Fisens liv. 2019.
"Det här är en bok om det roligaste som finns: pruttar! Här får dessa hemliga företeelser äntligen sin upprättelse. Vi träffar dem på dans, i rymden, i havet och på en bergstopp. De deltar i OS, uppträder på scen, skrämmer tjuvar och mycket mer."

Om du hellre läser sagor, välj en rimmade saga
Annika Sandelin, Linda Bondestam: Sag hej! . 2017.
En baby är på åktur i vagnen och vem som helst kan komma emot på vägen. Den saga finns också på Yle Arenan.

Ha en bra poesi stund!

0 kommenttia

Sommarläsningsutmaningar och fotbolls-EM hype

2021-06-14T10:16:24+03:00

Solen skiner, fåglarna sjunger, vågorna släpper. På sommaren är det bra att lugna sig med en bok på stranden, i skogen, på picknick eller hemma. Tips och uppmuntran för sommarläsning kommer från en mängd olika utmaningar.

Kyrkslätts bibliotek och ungdoms- och idrottstjänsterna har skapat en sommarpasskampanj för barn där man samlar poäng då man läser och rör på sig. Läs mer om sommarpasset på bibbans webbsida.

Läsmormor- och morfar har utfört en läsutmaning (på finska) som kombineras läsning med olika aktiviteter till exempel byggs en hydda, tas fotografier och äts jordgubbar eller glass.

Den förvrängda parkens hemlighet är en riksomfattande digitala läskampanj som riktar sig främst till skolbarn. Spelet kan spelas med mobiltelefon, pekplatta eller dator. Ingen inloggning behövs. I spelet ges flera boktips.

Europamästerskapet i fotboll och Finlands historiska plats i turneringen kommer att föra fotbollseufori till början av sommaren. Det finska landslaget Huuhkajat är också förespråkare för läsning.
Under våren organiserade Huuhkajat en läs- och motionskampanj ’Läs och rör på dig så Huuhkajat flyger högt!’
Titta alla kampanjmaterialen (t.ex lässtunder och läsetips) på kampanjens webbsida eller på Finlands Bollförbundets Youtube-kanalen.

Trevlig läsning och glad sommar!

0 kommenttia

Läsningsmetoder: dialogisk läsning

2021-06-03T16:31:14+03:00

Ett mål inom projektet Läs med mig är att införa en modell för dialogisk läsning inom småbarnspedagogiken i Kyrkslätt. Under våren har man inom projektet ordnat utbildningar för pedagogerna inom småbarnspedagogiken i metoden för dialogisk läsning. Vad är dialogisk läsning och kan vem som helst göra det?

Dialogisk läsning är diskussion utgående från boken. Syftet är att uppmuntra barnet att diskutera och delta i läsandet av boken. I metoden har man beskrivit hur man ger respons till barnet och hur man öppnar en dialog om boken. Dialogisk läsning grundar sig på läsning av samma bok på nytt och en planmässig diskussion om boken. Då samma bok läses flera gånger, läser den vuxna mindre och lyssnar mer på barnet. Varje vårdnadshavare kan läsa på det här sättet även hemma.

Metoden för dialogisk läsning har undersökt bland annat i USA och Danmark. Med dialogisk läsning har man fått positiva resultat när det gäller utveckling av ordförrådet, meningslängd, hörförståelse och berättelseförmåga.

Hur förverkligar jag dialogisk läsning

Välj en bilderbok med

tydliga bilder som styr berättelsen och där man beskriver aktiviteter och detaljer
ganska lite text

Och som

hjälper att väcka diskussion
är intressant och som man kan läsa flera gånger.

Bekanta dig med boken före läsningen och fundera färdigt på vilka saker du vill diskutera den här gången med barnet. Kom ändå ihåg att vara öppen för barnets initiativ och tvinga inte in frågor i diskussionen. Ett bra tips är att fundera på fem diskussionsöppnare om boken för varje gång ni läser. Fundera också på vilka ord i boken som är främmande för ditt barn och hur du kan förklara dem så att barnet förstår.

Reservera 5-15 minuter för lässtunden och leta upp en trevlig läsplats och läsställning. Under lässtunden behöver barnet inte sitta på sin plats, utan precis som vid andra lässtunder kan hen också röra på sig.

Ställ frågor till barnet och uppmuntra hen med hjälp av respons att berätta mera. Försäkra dig om att barnet förstår de centrala orden i boken.

Hurdana frågor ska jag ställa om boken

Med barn under 3 år fokuserar man på att utveckla ordförrådet:

Komplettering frågor: Den vuxna läser från början och barnet fyller i luckan i slutet av meningen. Används för att komplettera rim och meningar med ett ord. Använd även bilder som hjälp. Till exempel om meningen eller berättelsen fortsätter på följande sida. Du kan också hitta på egna rim. Exempel: En vacker dag gick vi ut och gå, solen sken och himlen var _____ (blå).
Beskrivande V-frågor om bilderna i boken. Ge namn på föremål och företeelser med hjälp av frågor som innehåller frågeord: Vad, var, vilken, varför? V-frågor uppmuntrar barnet att svara med sakernas och föremålens namn istället för att svara ja eller nej.

För över 3-åringar utvecklas förutom ordförrådet framställningsförmågan och kopplingen av händelserna i boken till det egna livet och barnets verklighet. Använd förutom kompletteringar och beskrivande V-frågor dessutom följande:

Öppna frågor: Den vuxna uppmuntrar barnet att berätta vad som händer i boken utgående från bilderna. Berätta om den här bilden, vad händer, vad tänker personen i boken? Erbjud fritt utrymme att använda språk. Barnets berättelse behöver inte anknyta till den pågående berättelsen.
Återkalla till minnet: Den vuxna ställer en fråga om boken som man läst, vad hände? Vad gjorde någon av personerna i boken? Vem går på äventyr i boken? Den här typen av frågor utvecklar den berättande gestaltningen och hjälper att komma ihåg detaljer.
Distans (och koppling till andra händelser): Den vuxna anpassar bilderna och orden till barnets egna upplevelser utanför boken och hjälper att skapa en koppling mellan böckerna och verkligheten. Hur anknyter händelserna i boken till barnets liv, har hen någon gång upplevt någonting liknande?

Om det är svårt för barnet att svara på en öppen fråga, erbjud hen två alternativ som hen kan välja emellan. Till exempel om det är en katt eller en hund på bilden.

Hur framskrider läsandet av boken

Öppna diskussionen genom att be barnet säga någonting om boken ”Vad är det här?” Det här fångar barnets uppmärksamhet, hjälper barnet att förstå berättandet och bygga ett ordförråd. Lyssna och ge barnet tid att svara. ”Det är en traktor.”

Värdera svaret. Stöd trevande svar också.

Ge uppmuntrande respons. I responsen beskriver man rätt svar för barnet och ber att hen upprepar svaret.

Om barnet inte svarar eller svaret inte är rätt

Ge barnet rätt svar som modell och be hen upprepa ”Det är en traktor, kan du säga traktor” ”Det ser nog lite ut som en bil när den har däck. Men en sån här bil kallas traktor. Kan du säga traktor.”

Om barnet ger rätt svar

Upprepa barnets rätta svar (modell) och fråga en preciserande fråga (till exempel färg) ”Precis, det är en traktor. Vilken färg är den?”

eller

Upprepa barnets rätta svar och utvidga och be att hen upprepar det: ”Precis, det är en röd traktor, kan du säga röd traktor”. Utvidga svaret bara med en sak så att barnet kan jämföra sitt eget svar och ta modell av svaret.

Det är bra att ta i beaktande att interaktionen är övergripande. Använd miner och gester som hjälp i diskussionen. Be att barnet upprepar och försöker göra minerna och gesterna. Kom också ihåg att följa med barnets intressen.

Till slut

När boken är läst, dra er tillsammans till minnes vilka ord ni lärde er och vad som hände i boken. Använd de nya orden också i vardagssysslor och lek. På så sätt får barnet stöd när hen lär sig ett ordförråd. I en dialogisk lässtund kan du också ta medföremål, rollkläder och leker som anknyter till boken.

Läs boken på nytt. Samma bok ger vid nya läsgånger upphov till annorlunda diskussioner, då barnet kommer ihåg vad som händer i boken och tittar på bilderna i boken på ett annat sätt. Samma bok kan behandlas också på olika sätt genom att koncentrera frågor till olika element i boken.

Ha roligt. Precis som med alla annan läsning, är det meningen att också dialogisk läsning är en njutning!

Trevlig läsning!

Källförteckning och mer information om dialogisk läsning:

Lonigan, C. 2014. Implementing Dialogic Reading. Reading Rockets. Youtube –video.
Laeseleg: Om Dialogisk läsning
Hofslundsengen, H ym. 2017. Dialogisk lesing som metode i barnehagen for å styrke barns språkferdigheter på andrespråket. Nordic Journal of Literacy Research, vol 3, s.1–16.
Zevenbergen, A &Whitehurst, G.J. 2003. Dialogic Reading: A Shared Picture Book Reading Intervention for Preschoolers. On Reading Books to Children: parents and teachers (toim. Van Kleeck, A., Stahl, S.A.&Bauer, E.B.). Lawrence Erlbaum Associates, Inc: Mahwah, NJ
Whitehurst, G.J. 2002. Dialogic Reading: An Effective Way to Read Aloud with Young Children. Reading Rockets.

0 kommenttia

Olika sätt att läsa en bok

2021-06-01T17:31:11+03:00

I mina tidigare inlägg har jag gett tips om olika platser där man kan läsa och vad man kan göra utgående från böckerna. Du kan variera hur du använder en bok också genom olika sätt att läsa en bok.

Inlevelse, miner och gester

Du kan locka barnet till att lyssna på boken genom att leva dig in i bokens händelser med tonfall, olika röster, miner och gester. Att ha roligt tillsammans skapar stämning i lässtunden. Du kan komma igång med inlevelsen genom att bekanta dig med Sixtens och Blixtens häpnadsväckande sagobok (Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja) där man utöver sagorna också beskriver olika sätt att läsa.

En bok som fortsatt saga

Läs boken som en fortsatt saga. Romaner för barn är indelade i kapitel och de fördelar sig naturligt som fortsatta sagor. Också längre bilderböcker och sagoböcker kan läsas som fortsatta sagor. Om barnet till exempel inte orkar fokusera på en längre saga på en gång, dela in den i delar. Dra er tillsammans till minnes vad som hänt i boken förra gången ni läste före du fortsätter sagan.

Lyssna på ljudbok

Lyssna på boken som ljudbok eller titta på en lässtund som någon annan läser. Låna samma bok också som fysisk kopia och undersök boken tillsammans. En ljudbok kan du också pausa och diskutera.

Läsa om bilder

Läs boken som en så kallad tyst bok. Titta alltså på bilderna i boken och berätta en historia utgående från dem. Hurdana olika berättelser uppkommer genom böckerna? Särskilt böcker med lite text och mångsidiga illustrationer passar för den här typen av läsning. Den här typen av läsning gör det också möjligt för dig att använda bilderböcker på alla språk.

Läsa med egna ord

Du kan också läsa en bok genom att berätta med egna ord. Då boken är läst och redan bekant, kan man med egna ord berätta vad som händer i den.

Läsa i tur och ordning

Läs en bok tillsammans med barnet. Turas om att läsa. Om barnet inte kan läsa själv, kan hen berätta om bilderna och läsa på låtsas. Om barnet kan läsa, uppmuntrar man till läsning genom att turas om. Du får också lyssna när ditt barn läser.

Rita under läsningen

Läsningen kan också livas upp genom att rita. Rita bokens personer och händelser. Ritande passar särskilt med böcker som inte har färdiga illustrationer eller där det finns få bilder.

Sagomassage

Sagomassage är en metod som utvecklats av Sanna Tuovinen. Sagor, ramsor och gåtor har vi ritat på huden i fria former redan tidigare. Läs berättelsen eller dikten och rita berättelsen varsamt på barnets rygg med olika rörelser. I sagomassage förenas berättelsernas och beröringens lugnande kraft. Färdig sagomassage hittar du till exempel hos Marita Bäcklunds massagesagor eller på finska hos Metsäemo och Nora Lehtinens och Jenni Skyttä-Forssells bok Hattaratuuli.

Trevlig läsning!

0 kommenttia

Användning av digitalt material i läsning

2021-06-01T17:21:18+03:00

Enligt den inledande enkäten för vårdnadshavare lyssnar cirka hälften av vårdnadshavarna minst en gång i månaden på ljudböcker och sagor. Man lyssnar på ljudböcker tillsammans med barnet eller barnet lyssnar på dem för sig självt. Ljudböcker fungerar då det inte är möjligt att läsa högt eller då barnet inte vill att man läser högt för hen. Ljudböcker är kanske redan bekanta för vårdnadshavarna, men det önskades också tips på användning av digitalt material.

Digitala material är webbsidor och appar som erbjuder litteratur i alternativt format eller som extra material. Exempel på alternativa format är e-böcker, ljudböcker och videofilmade lässtunder. Extra material är däremot tillagda eller kompletterade verkligheter och ljudvärldar som öppnar sig med hjälp av en app eller bakom en QR-kod. Förutom dessa kommer olika bokliknande och berättande spelappar (till exempel Learny Lands appar) väldigt nära.

Digitalt material öppnar nya typer av läsupplevelser jämfört med den traditionella boken

Digitalt material kan användas på samma sätt som traditionella böcker. Ändå erbjuder de också olika möjligheter. De lär också en ny typ av läsförmåga som inte är direkt överförbar från den traditionella boken.

E-böcker. Det ryms flera e-böcker i väskan och de fungerar särskilt bra på resande fot. E-böckerna hålls i gott skick hela barndomen, hur kära berättelserna än är.

Ljudböcker och sagostunder i videoformat ger barnet möjlighet att lyssna på sagor också då när en vuxen inte kan läsa för hen. De kan användas som hjälp då vårdnadshavare av någon anledning inte kan läsa. En del av böckerna kan vara sådana att de är trevligare att lyssna på som ljudböcker än att läsa själv eller lyssna på när en bekant vuxen läser. Man kan också pausa ljudböcker och videor och man kan diskutera berättelsen med barnen på samma sätt som då man läser en bok högt. Lässtunderna Tartu tarinaan (på finska) har planerats så att de innehåller aktiverande uppgifter.

Jag har samlat gratis material som finns till buds i avsnittet med länktips om läsning. Där finns länkar såväl till e-böcker, ljudböcker, hörspel som till lässtunder. Kommersiella boktjänster erbjuder också barnböcker och man kan bekanta sig med dem under gratis provperioder. En app som fokuserar helt och hållet på sagor för barn är Satusaapas (på finska).

Bakom den tillagda verkligheten öppnar sig material som erbjuder förundran och magi inom litteratur. De fungerar på samma sätt som ett tillägg såsom olika ytmaterial eller luckor. Berättande spel som anknyter till böcker kan locka barn att bekanta sig med berättelser.

Exempelböcker där man använt extra material eller tillagd verklighet:

Zoologipoesi (musikstycken till boken)
Vad har hänt här? En bilderbok med tolv korta filmer
Hilla ja salaperäinen saarni (utvidgad verklighet, på webbsidan också bland annat färgläggningsbilder)
Miina ja Manu pääkaupungissa (utvidgad verklighet)

Mer tips i Helmet.

Trevlig läsning!

0 kommenttia

Vad läsa för ett barn från baby till förskoleåldern

2021-06-01T17:08:18+03:00

Läsandet börjar med val av bok. Vilken bok intresserar barnet och vad orkar hen koncentrera sig på? Böcker har inga klara åldersgränser, utan varje läsare än en individ. Rekommendationerna kan ändå göras per åldersgrupp enligt boktyp och ämnesområden.

Under 1 år: Pekböcker - kartongböcker, tygböcker, badböcker

Barnet njuter av att höra ljud och ord. Redan i det här skedet kan du börja bekanta barnet med böcker och läsrutiner. Barnet bekantar sig med boken genom att titta, öppna och stänga och genom att sätta den i munnen. Lässtunderna är lekfulla. Det är bra att ha böcker framme med leksakerna. Barnen börjar identifiera bilder och berättelser. Välj böcker som är tåliga för slitage, med färgglada bilder, få ord eller korta berättelser. Utnyttja också ramsor och ramslekar.

1–2 år: Enkla berättelser och tydliga bilder, rim och upprepningar.

I den här åldern kan barnet vara väldigt rörligt och det kan kännas som om hen inte har ro att vara stilla ens en stund. Du kan låta barnet röra sig fritt. Barnet lyssnar också när hen rör på sig. Du kan också kombinera barnets rörelse med den lästa boken till exempel genom att begära hen att röra sig eller låta som en person i boken. Låt barnet delta i läsandet genom att vända blad och ställa enkla frågor om boken, som barnet kan svar på genom att visa på bilden. Böckerna handlar om bebisar och djur. Humor och skoj intresserar. Böckerna kan ha olika kontaktytor och ljud. Det är fortfarande bra med hållbara böcker. Småbarn vill läsa samma böcker om och om igen. Tillsammans kan ni redan läsa pappersböcker.

Prova dessa: Pekböcker om olika ämnen (bondgård, fordon, mat, kläder, djur, siffror, bokstäver)

2–3 år: Titt-ut-böcker, bilderböcker och korta berättelser

Böckerna hjälper barnet att förstå och uppfatta världen. I böckerna behandlas till exempel barnets vardag, olika miljöer, årstider och yrken. Titt-ut-böcker är populära. Ställ frågor om böckerna och läs samma böcker om och om igen. Upprepningar hjälper barn att förutse och fördjupa berättelsen under nya läsgånger. Som kvällssaga och vid gemensamma lässtunder kan man läsa korta berättelser. I böckerna kan man hitta hjälp i nya situationer och utmaningar i vardagen.

Prova dessa: Tippen-, Molly-, Bebbe-, Julia-serierna

4–5 år: Bilderböcker, sagor och romaner för barn

Barnet använder berättelser i leken och inspireras av att leka med ord och språk. Med hjälp av böcker kan vi lära oss rätt och fel och känslomässiga färdigheter. Böcker hjälper barnet att leva sig in i andras situationer och att berätta om sina egna känslor och åsikter. Barnet kan redan orka lyssna och fokusera på sagor utan bilder. Prova med olika sagor, bokserier och serier. Glöm ändå inte bort bilderböcker.

Prova dessa: Klassiska sagor, Halmhatten och Filttofflan, Astrid Lindgrens böcker, Mumin

6 år: Problemlösning, längre sagor och berättelser, en del barn kan redan läsa själv

I förskoleåldern kan barn uppfatta och orka lyssna på längre berättelser. Ta senast nu in barnromaner som inte har så många bilder, utan där barnet själv fantiserar händelserna. Ljudböcker kan man lyssna på tillsammans eller var för sig. Också olika faktaböcker om ämnen som intresserar barnet är ett bra val.

En del av barnen läser redan själva. Erbjud den som lär sig läsa lättlästa böcker för egen läsning.

Prova dessa: Sixten och Blixten-böckerna, romaner för barn, faktaböcker, serier

Nybörjarundervisning: Lättlästa böcker och gemensamma lässtunder

Senast i nybörjarundervisningen lär barnet sig läsa. Det är bra att erbjuda barnet lättlästa böcker och bilderböcker enligt hens läsförmåga. Att läsa en hel bok motiverar att läsa. Fastän barnet så småningom kan läsa allt smidigare, njuter hen fortfarande av att läsa högt. I gemensamma lässtunder kan barnet koppla av genom att lyssna på böcker som ännu skulle vara utmanande att läsa själv.

Prova till exempel på De finlandsvenska läsambassadörerna tips för gemensamma lässtunder.

Barnen är i olika åldrar

Vid lässtunden kan barn i olika åldrar delta. I det här fallet är det bra att variera böcker enligt barnens ålder. Ett äldre barn kan fortfarande vara intresserat av pekböcker och bilderböcker som riktar sig till yngre. Å andra sidan kan man också läsa mer utmanande text för ett yngre barn. Fastän barnet inte förstår allt språk i boken, gör det ingenting. Förklara för det mindre barnet de saker som är väsentliga för förståelsen. Ta hjälp av ett äldre barn, så hen får berätta och läsa för den yngre. Det är viktigt att av lässtunden skapa en trevlig stund där alla får dela med sig av sina tankar och vara delaktiga i läsandet.

Fler tips om att välja bok:

Lukemo. Barnboksinstitutets portal för barnböcker som publicerats i Finland sedan 2018.
Läs för barnet -boktips

Lästips som riktar sig till familjer:

Broschyren Hemmaläsningens möjligheter (pdf)
Boken Dyk in i berättelsen. Projektet IKI-TARUS bok med information och lästips för familjer. Finns att få på finska, svenska, ryska, engelska, arabiska och sorani.

Trevlig läsning!

0 kommenttia

Leka baserat på böcker

2021-04-23T14:28:02+03:00

Den här veckan firas Lekdagsveckan (på finska) i Kirkkonummi och rikstäckande. Temat för Lekdagen i år är "Naturnära lek", som uppmärksammar vikten av natur och miljö i lek. Böcker och berättelser öppnar också ett brett utbud av lekmöjligheter. Enligt Läs med mig -enkäten för föräldrar arbete som baserar sig på boken, till exempel pyssel, lek eller ritning, är sällsynt. En stor del har försökt några enstaka gånger, men hela 35 % har aldrig gjort så.

Lekatips från böcker och berättelser

Fri lek och fritt drama
Lek personer och händelser i boken.

Tips:

Kostymer och föremål. Finns det kartor i boken eller viktiga föremål med tanke på handlingen, till exempel skatter eller trollstavar? Pyssla masker, vingar, en trollstav, en karta.
Gör käppdockor av bokens personer. Rita själva eller fotokopiera personerna i boken.
Bygg en händelseplatsv för ditt hem, din trädgård eller i skog.
Hitta på en fortsättning till sagan. Är någon bok ditt barns favorit, men boken saknar fortsättning – hitta själv på en fortsättning tillsammans med barnet. Vad skulle kunna hända sedan? Vad skulle det hända om personen i boken var ute på äventyr i en annan saga.

Bygglekar
Bygg händelseplatser eller viktiga föremål i boken av lego eller andra klossar.

Rörelselekar
Utveckla med barnet en lek som baserar sig på bokens händelser. Tänk om bokens hjälte är den som tar fast i nata, eller om striden mellan det goda och det onda fördes i gatlopp?

Vilken typ av lek kom du på?

Fler lekidéer finns på Leikkipankki
Ser Lekdagsveckan evenemanget runt Kirkkonummi från kommunens evenemangskalender.

Trevliga lekor och läsning!

0 kommenttia

Läskunnighet – en medborgarfärdighet: Läsveckan 5.-11.4.2021

2021-04-06T16:51:41+03:00

I år firas Läscentrums nationella Läsveckan med temat ”Läskunnighet är en medborgarfärdighet”.
Vad betyder det här? Det omgivande samhället är konstruerat språkligt på många sätt. När du tänker på vad du gör för dagen, hur många gånger har du behövt läskunnighet? Hur har din läskunnighet hjälpt dig direkt eller indirekt? Läsning är inte begränsad till olika böcker, serier och artiklar, men läskunnighet behövs överallt. Olika texter relaterade till läskunnighet: verbal, visuell och auditiv kommunikation. Vetenskap, konst, fritid. Läskunnighet öppnar nya möjligheter och världar att utforska. Med ord kan vi förstå andra och bli förstådda.

Att läsa med barnet och väcka och stödja barnets språkintresse och läslust är viktigt för barnets framtid. Lyckligtvis behöver ingen vara ensam i denna uppgift. I Finland hjälper ett omfattande och öppet för alla biblioteksnätverk att stödja läsmedborgarnas färdigheter. Bibliotek fungerar också under dessa exceptionella tider.

Kyrkslätts bibliotek betjänar dig begränsat fram till 30.4.

I Kirkkonummi är biblioteken öppna och erbjuder dig intressanta bokupplevelser. Från biblioteket kan du reservera och hämta av reserverad böcker eller välja böcker som står framme på det begränsade serviceområdet. Du kan också skaffa ett lånakort från biblioteket. Dessutom kan du beställa bokpaket eller hämta överraskande take-away kassar. Du kan hitta mer detaljerad information om bibliotekets tjänster och öppettider just nu på bibliotekets websidor. Om du fortfarande inte känner till att använda webbiblioteket och reservera böcker kan du nu bekanta dig med dem med hjälp av Kirkkonummibibliotekets instruktionsvideor (på Kyrkslätt biblioteket Youtube-kanalen).

Vad man kan göra i Läsveckan 5.4. -11.4.2021

Titta Läsveckans uppgiftsbank
Titta Lukemos boktips för barn (på finska)
Läsmor/farmor och mor/farfar lässtunde varje vardar kl.9 och videoer efteråt (på finska).
Aikakausmedia erbjuder över 100 digitala tidskrifter gratis den här veckan
Du kan också hitta ett brett utbud av information om läsning och tips i listan över länkar som jag har sammanställt.

Trevlig läsning!

Bilder: lukuviikko.fi

0 kommenttia

Var kan jag läsa med (eller utan) barnet?

2021-03-30T16:08:11+03:00

Boken kan lätt transporteras från ett ställe till ett annat i handen, i väskan, på mobiltelefonen eller på surfplattan. Man kan alltså ta tag i en bok på flera ställen. Det bästa sättet är att ha en bok med sig för barnet att läsa eller förbereda sig för att barnet ber om någonting att läsa.

Lässtund känns också annorlunda på olika platser. Var överallt kan ni läsa? Hur många platser kom ni på? Med ditt barn kan du hitta nya och speciella platser där ni kan läsa en bok och prova hur lässtund känns ut på olika platser.

Läs i bilen
På en kort eller en lång bilresa är böcker ett bra sällskap. Barnet kan titta i eller läsa böcker för sig självt. Dessutom är ljudböcker och hörspel särskilt bra.

Läs under bordet eller i en läskoja
Bygg en koja eller gå med boken under bordet. Detta skapar en ny spännande stämning i lässtunden.

Läs i skogen
Skogen är ett bra ställe att ta ett djupt andetag och koncentrera sig på att läsa. I skogen finns olika läsplatser. Sätt dig på en tuva, en sten eller en stubbe. Skogen bjuder på en lugn miljö och berikar särskilt läsning av böcker som utspelar sig i skogen. Efter läsningen uppstår leken i skogen av sig själv.

Läs vid en lägereld
Traditionella sagor har uppstått vid lägereldar i sagokretsar. Nappa en bok med dig och läs den vid lägerelden. Skulle det vara till hjälp för att hitta på egna sagor?

Läs på toa
Toaböcker och tidningar är bra tidsfördriv när toabesöket tar en längre tid.

Läs i sängen under täcket
Sängen är ett av de vanligaste ställena att läsa kvällssagan. Tänk om ni skulle gå under täcket och läsa i ficklampssken?

Läs på picknick
Packa med en filt, en matsäck och böcker och gå ut på gården, till stranden eller ner på vardagsrummets golv.

Läs under bastulaven
Ta med en lässtund till bastun och prata med bastutomten.

Läs i parken
Ta med dig boken till parken, och när du har tröttnat på att leka, lugna ner dig vid boken. Sedan orkar man hålla på igen.

Läs på trappan
Portaiden askelmat tarjoavat istumapaikan. Istukaa vieritysten samalla portaalla tai hyödyntäkää eri askelmia lukuhetkessänne. Trappsteg ger sittplatser. Sitt på samma steg bredvid varandra eller dra nytta av de olika stegen när du läser.

+ På framtiden:

Läs i bibban
Besök biblioteket och utforska urvalet. Välj en bok eller böcker och hitta en favoritplats att läsa. Vilken typ av atmosfär ger biblioteket till lässtund?

Läs i kollektivtrafiken, på tåget, på bussen, på flygplanet, på båten
Tiden löper fortare när ni kan koncentrera er på att läsa eller lyssna på berättelsen.

Trevlig läsning!

0 kommenttia

Litteratur för våren och påsken

2021-03-22T14:01:56+02:00

Våren börjar när dagen har fler ljusa än mörka timmar. Ökningen av ljus väcker naturen. Påsken som vårhögtid hyllar det nya livet och fruktbarheten. I barnlitteraturen avbildas detta ofta med olika ägg.

Invänta alltså våren genom att bekanta dig med någon av följande böcker:

Dawn Casey: Den lille harens äggjakt

Sanna Sofia Vuori: Ägget

Christel Rönns: Det vidunderliga ägget

Mer litteratur av äggen och tips för påsklitteratur finns det på Kyrkslätt biblioteket.

Glad vår och trevlig läsning!

0 kommenttia

Läsmodellen uppstår hemma

2021-03-17T15:37:02+02:00

I de öppna svaren på enkäten för vårdnadshavarna berättade flera vårdnadshavare att de läser för barnen eftersom de själva som barn blivit lästa för. Läsning är alltså socialt ärftligt. Enligt internationell läskunnighetsforskning (PIRLS 2016) påverkar läsmodellen också läskunnigheten. Enligt undersökningen korrelerade föräldrarnas läsvanor och attityder med fjärdeklassares läskunnighetsresultat. Enligt en tysk läsundersökning kan mängden läsning hemma till och med ha större inverkan på barnets kommande framgång i livet än den socioekonomiska ställningen (Läscentrum).

Var och en kan inleda en lästradition hemma. När föräldrarna har en positiv och intresserad attityd till läsning och upplever läsning som viktigt tillägnar sig barnet mer sannolikt samma attityd.

Hur kan du sätta igång?

Att läsa tillsammans. Att läsa tillsammans kan vara att läsa högt för barnet eller att lyssna på en ljudbok hemma, på utflykt eller i bilen. Det är bra att komma ihåg att läsa för barnet även när barnet självt kan läsa. Även om barnet redan kan läsa flytande är läskunnigheten fortfarande inte på en vuxens nivå. Barnet har nytta av högläsning åtminstone till 12-årsåldern (PIRLS 2016).

Läs också själv. Föräldrarnas egen läsning påverkar mycket hurdan läsmodell de ger barnet. Särskilt för pojkarna är den manliga modellen för läsning viktig (Läscentrum). Att läsa tillsammans kan också vara att läsa parallellt. Ordna en gemensam lässtund i er vardag, då barnet kan titta i eller läsa sin bok samtidigt som en vuxen läser sin bok, en tidning eller till exempel forskningsartiklar. Viktigare än vad man läser är att barnet vänjer sig vid böcker och ser vuxna som är intresserade av läsning (Läscentrum).

Tillång till böcker och läsning. Läsmodellen förmedlas av hur man förhåller sig till böckerna och hur de är framme, inte bara av att läsa och lyssna på böcker. Det kan finnas böcker i en bokhylla eller i en bokkorg. Man behöver inte nödvändigtvis äga en enda bok. Man kan också låna böcker på biblioteket, och då är det större variation på böcker. Böcker kan vara tillgängliga också på surfplattan, på mobiltelefonen eller på datorn via gratis och/eller avgiftsbelagda e-boks- och ljudbokstjänster.

Diskussion om läsning och böcker. Också en gemensam diskussion om de lästa böckerna och händelserna i böckerna ökar böckernas attraktivitet. Ett hjälpmedel kan till exempel vara en gemensam läsutmaning som ni utför.

Uppmuntra att läsa. När barnet tar tag i böcker, läs för barnet om möjligt eller uppmuntra barnet att titta i boken för sig självt. När barnet lär sig att läsa, lyssna hur ditt barn läser. Erbjud barnet också böcker om sådana teman som barnet också i största allmänhet är intresserat av.

Trevlig läsning!

Källor:

Läscentrum: Fem fakta om barns och ungdomars läsning. 2017. Refererat 11.3.2021.

PIRLS 2016. Leino, Nissinen, Puhakka, Rautopuro: Lukutaito luodaan yhdessä. Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2016). Jyväskylä: Forskningsinstitutet för utbildning 2017.

0 kommenttia

Händas i projektet Läs med mig: animering för att en video

2021-03-05T13:58:29+02:00

Den här veckan har något spännande gjorts i Läs med mig-projektet. Tillsammans med Tuusulas och Vandas läskoordinatorer besökte jag kulturfabriken Fernissan i Dickursby. Där vi filmade de första delarna för att en video, som ska publicera senare i vår. Undrar du vad det här handlar om? Nedan finns två bilder på vad du kan förvänta dig.

Trevlig läsning!

0 kommenttia

Tips för läsning med läsutmaningar

2021-02-25T17:13:56+02:00

Ett bra sätt att hitta nya böcker att läsa och läsvanor är att anta läsutmaningar. Bibliotek och andra läsaktörer erbjuder mänga olika läsutmaningar och läsbingo för att uppmuntra till läsning.

Prov till exempel:

Läsmormor- och morfar skidlov läsutmaning (bara på finska)
Välj bok- eller diktstigen och gör minst tre uppgifter. De som har avslutat utmaningen före 31.3 kan delta i en utlottning med tre bok- och spelpaket som pris.

Lukemo Läs tillsammans -läsutmaning 1.2 -31.5 (bara på finska)
Temat för läsbingot för barn är ”Låt oss läsa naturen tillsammans”. Barnet kan göra utmaningen ensam eller tillsammans med familjen. Bokpriser utdelas bland deltagarna!

Läsutmaningar för året 2021:

Helmets lilla läsutmaning 2021
"En läsutmaning hjälper dig att spana efter böcker via olika spännande, lekfulla och inspirerande tips. I år får du till exempel leta efter böcker där man iakttar naturen eller äter godsaker."

Celianets läsutmaning 2021
Varje månad har ett eget tema. Anta utmaningen på det sätt som passar dig bäst. Prov till exempel e-bok och ljudbok.

Gör din egna läsutmaning:

Du kan också gör din egna läsutmaning. Till exempel gör en ord läsutmaning. Tillsammans med barnet, kom med ett ord och samla in lämpliga boktitlar eller till och med namnen på huvudpersonerna. Se exempel nedan.

Trevlig läsning!

0 kommenttia

18 fakta om vårdnadshavarnas läsning i Kyrkslätt 2020

2021-02-15T12:47:05+02:00

I projektet Läs med mig kartlades genom en enkät i november i fjol läsvanor hos vårdnadshavare till barn som deltar i småbarnspedagogiken och nybörjarundervisningen. Enkäten besvarades av 423 vårdnadshavare. Det var några tekniska utmaningar med enkäten, och förbättringsförslagen beaktas när enkäten upprepas i mars 2022. Tack till alla som svarat!

Bakgrundsuppgifter

1. 95 % av vårdnadshavarna läser själva åtminstone några enstaka gånger

Läsvanor

2. 71 % av vårdnadshavarna läser dagligen för sitt barn. Alla läser åtminstone några enstaka gånger. Barnen är också intresserade av böcker (67 % dagligen). Enligt svaren i de öppna fälten är kvällssagostunden fortfarande vanlig.

3. Över hälften av vårdnadshavarna hjälper en gång i veckan barnet att förstå orden och händelserna i berättelsen, rimmar och leker med språket tillsammans med barnet och diskuterar boken och händelserna i boken med barnet.

4. Arbete som baserar sig på boken, till exempel pyssel, lek eller ritning, är sällsynt. En stor del har försökt några enstaka gånger, men hela 35 % har aldrig gjort så.

5. Cirka hälften av vårdnadshavarna lyssnar minst en gång i månaden på ljudböcker och sagor. Man lyssnar på ljudböcker tillsammans med barnet eller barnet lyssnar på dem för sig självt. Man upplever att ljudböckerna fyller sin funktion i stunder då högläsning inte är önskvärt eller möjligt.

6. Det finns jämn variation mellan vårdnadshavarna när det gäller att ta en bok när man inte har något annat att göra. 32 % gör så en gång i veckan, 28 % en gång i månaden och 25 % några enstaka gånger. Dock bara 6 % aldrig. I övergångsstunder är bokläsning mer sällsynt. Cirka 60 % av dem som svarade läser en bok högst några enstaka gånger i övergångsstunder. Å andra sidan uppfattades begreppet övergångsstund som oklart. Med övergångsstunder avses att man övergår från en aktivitet till en annan, till exempel när man ger sig av eller väntar.

Böcker som använts

7. De mest använda böckerna är sagoböcker och bilderböcker. Nästan alla av vårdnadshavarna använder böcker av båda slagen åtminstone några enstaka gånger. Sagoböcker är de mest använda i det dagliga bruket. Mer sällsynta typer av böcker är pjäser, bokappar och e-böcker. Cirka 70 % av vårdnadshavarna har aldrig använt sådana. Utöver de boktyper som var framme i enkäten läser vårdnadshavarna bland annat tidningar, nyheter, känslofärdighetskort, böcker som behandlar aktuella teman på barnnivå, facklitteratur och Bibeln med barnen.

Förutsättningar för läsning

8. Förutsättningarna för läsning upplevs goda. Över 90 % av vårdnadshavarna upplever att det hemma finns en plats där det är bra att läsa och att det finns böcker som är lämpliga med tanke på barnets åldersnivå.

9. Vårdnadshavarna upplever att de kan välja lämpliga böcker för sitt barn. Drygt hälften vill ändå ha tips om å böcker och lite mindre önskar också tips om läsvanor.

10. Om man som barn haft någon att läsa för en eller om man själv tycker om läsning vill man också läsa för sina egna barn. Betydelsen av läsning framhävs också när det talas fler än ett språk hemma. Då alternerar man regelbundet mellan språken i böckerna och man är intresserad av böcker för att de även senare i livet ska stöda utvecklingen av språken.

Barnets delaktighet

11. De flesta väljer böcker enligt barnets intresse, erfarenheter och utvecklingsnivå. Barnet väljer också självt böcker. I kvällssagostunden är det vårdnadshavarna som bestämmer, men i övriga stunder får barnet i högre grad påverka läsningen. Till exempel i flerspråkiga familjer väljer vårnadshavarna språket i kvällssagostunden, men på dagarna får barnet självt välja. Dessutom kom fram att den vuxnas val gör läsningen mångsidigare. Barnet var kanske till en början inte intresserat av boken eller skulle inte självt ha valt den, men under läsningen vaknar intresset.

12. Åldern påverkar valet av bok. När vårdnadshavarna läser för ett litet barn upplever de att barnet inte orkar koncentrera sig och valet av böcker domineras av bilderböcker. När barnet växer läser man mer krävande böcker och till exempel klassiker. I läsestunder kan också barn i olika åldrar delta, och då läser man böcker både nedanför och ovanför barnets nivå.

13. Det som barnet minst får påverka är när eller var man läser. 15 % höll inte med om att barnet får välja var man läser och 20 % höll inte med om att barnet får välja när man läser.

Information och tips om läsning

14. Den populäraste primära* informationskällan för läsningens betydelse, läsvanor och boktips bland vårdnadshavarna är daghemmet eller skolan. Från daghemmet och skolan har man fått information om läsning, och därifrån vill man också få information. I de öppna svaren lyfte man fram att man vill ha information från flera ställen.

15. Minst information eller tips har man fått om läsvanor. Man önskar inte heller tips om läsvanor. Hela 40 % vill inte ha hjälp med läsvanor.

* I frågan var avsikten att den svarande skulle ha kunnat välja alla källor (bibliotek, daghem eller skola, rådgivning, sociala medier, vänner, tidningar, ingenstans) var man har fått eller vill ha information, men tyvärr kunde man i enkäten bara välja ett alternativ. Jag har tolkat detta så att den valda källan är den primära informationskällan och ingenstans kan också betyda att man får information från någon annan källa. Till exempel facklitteratur och internet nämndes flera gånger i de öppna svaren.

Användning av biblioteket

16. Cirka hälften av dem som svarat uppgav att de en gång i månaden besöker biblioteket eller bokbussen tillsammans med sitt barn. 14 % besöker biblioteket också en gång i veckan. Bara 8 % har aldrig besökt biblioteket, och 10 % har aldrig besökt bokbussen heller. Undantagsförhållandena på grund av coronaviruset har påverkat användningen av biblioteket tillsammans med barnen. Bland svaren kom fram att man använder biblioteket mindre än vanligt. Biblioteket anses som en central faktor med tanke på tillgång till böcker, och biblioteket används när barnen växer.

17. Att besöka biblioteket är vårdnadshavarorienterat. Cirka hälften av barnen väljer på biblioteket sådant som intresserar dem själva, oftast enstaka gånger. Man ber sällan bibliotekets personal om hjälp, 73 % ber aldrig. Å ena sidan upplevde man att man får stöd för val av bok när böcker är framme på biblioteket. Å andra sidan upplevde man att man inte får det.

Jag läser för mitt barn för att...

18. Läsning är en gemensam viktig stund som omfattar mycket, till exempel samvaro, utveckling av ordförrådet och diskussion med barnet. 97 % av vårdnadshavarna läser med sitt barn eftersom det utvecklar barnets ordförråd. Över 80 % håller helt med om att de läser med sitt barn eftersom barnet tycker om det, det är trevlig samvaro, eftersom det utvecklar sociala färdigheter, eftersom man vill berika barnets fantasi och eftersom det utvecklar skolfärdigheter. Däremot höll bara 65 % helt med om att de läser med barnet eftersom det hjälper barnet att behandla teman som är aktuella för det.

+ Av projektet önskade man tips om bland annat böcker, digitala material och läsmetoder. Jag svarar på dessa önskemål både genom åtgärder på respektive verksamhetsställe och genom att sammanställa länktips om läsning på en delsida på bloggen. Via länkarna hittar ni sedan information om läsning, läsvanor och boktips. Dessutom kommer jag att under projektet behandla önskade teman i min blogguppdatering. Ni kan också ge förslag och ställa frågor i kommentarerna eller per e-post.

Trevlig läsning!

Bilder: Pixabay

0 kommenttia

Läser man i soffhörnan hos er? Är läsning av litteratur obekant för er?

2021-02-15T12:37:09+02:00

På riksnivå har det uppstått bekymmer över barnens läsvanor och utvecklingen av deras läskunnighet. Enligt en undersökning från Nationella centret för utbildningsutvärdering (bara på finska) anknyter läsning bland hobbyerna starkast till inlärningsfärdigheter i modersmål och matematik inom nybörjarundervisningen. Fastän betydelsen av läsning identifieras och erkänns kan man ändå uppleva att det är svårt att genomföra. I projektet Läs med mig inspirerar man barn och vuxna att läsa tillsammans och erbjuder alternativa sätt att hitta njutningen med läsning. Läsning är en hobby och en resurs som hör till alla – också i framtiden.

Målet med projektet Läs med mig är att utveckla läsningskulturen inom småbarnspedagogiken och förskole- och nybörjarundervisningen i Kyrkslätt. Med läsningskultur avses i projektet glädje av litteraturen, mångsidig läsning av texter och behandling av dem, läsningsmiljöer, språkliga lekar och bibliotekssamarbete. Metoderna i projektet är dialogläsning, sagotering och ordkonst. Under projektet tar man inom småbarnspedagogiken i bruk modellen för dialogläsning och inspirerar och stöder vårdnadshavarna att läsa för barnen mångsidigt och upplevelsemässigt.

Vårdnadshavarna deltar i främjandet av läsning genom enkäter, temadagar och läsningsverksamheten i daghemmen. Dessutom är syftet med denna blogg att presentera metoder och verksamhetssätt i projektet för vårdnadshavarna samt dela tips för att öka läsningen.

Projektet drabbas av coronabegränsningarna, och de utgör sin utmaning för läsevenemang och läskoordinatorns besök på verksamhetsställen. Projektet fortsätter ändå till år 2022, så det är möjligt att genomföra mer traditionella samarbetsformer. Dessförinnan genomförs former som är anpassade efter vår nuvarande vardag. Exceptionella tider är inte bara dåligt, utan skapar också nya möjligheter och hjälper att uppskatta de gamla bekanta. Enligt en undersökning som Läscentrum låtit göra har de exceptionella tiderna också ökat läsningen.

Välkommen att följa verksamheten och kommentera! Trevlig läsning!

Källförteckning:

KARVI: Alkumittaus – Koulutulokkaiden matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden taidot ja osaamisen taustatekijät – Tiivistelmä (bara på finska) (Hänvisad på 10.2.2021)
Läscentrum: 10 fakta om läsning 2020 (Hänvisad på 12.2.2021)

0 kommenttia