Oulu

oulusta tietoa 2016

2016-08-22T09:13:10+03:00

nimen alkuperä

Oulu-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta todennäköisenä vaihtoehtona pidetään nimen liittymistä suomen murteissa säilyneeseen ja mahdollisesti saamen kielestä periytyvään sanaan ”oulu”, joka tarkoittaa tulvivaa vettä (åulo = sulanut lumi, åulot = sulaa). Mahdollista on myös, että Oulu-nimi viittaisi Pohjois-Savon murteissa tunnettuun uula-sanaan, jolla tarkoitetaan väylää tai uomaa. Nimi lienee annettu viimeistään1000-, 1100-luvulla. Vanhimmat historialliset tiedot nimestä ovat vuosilta 1327-1328 vlu, Wlw ja Wlvthraesk, mutta varmasti nimi on tätä ehkä useita satoja vuosia vanhempi.

Oulun historia

8. huhtikuuta vuonna 1605 Ruotsin kuninkaan Kaarle IX:n perustama Oulu on Pohjois-Suomen vanhin kaupunki. Oulun nousukausi alkoi vuonna 1765, kun kaupunki sai ulkomaankaupan mahdollistavat tapulikaupunkioikeudet. Koko 1800-luvun ajan Oulu oli ylivoimaisesti Suomen suurin tervanviejä. Vuonna 1822 tulipalo tuhosi koko keskustan, ja arkkitehti Carl Ludvig Engel laati kaupungille uuden ruutukaavan. Oulu on palanut historiansa aikana kymmenen kertaa.

Nykyisin Oulu tunnetaan etenkin teknologiakaupunkina ja Pohjois-Suomen talousveturina.

Aikaisemmin Oulu tunnettiin tervakaupunkina. Oulun keskeinen vientituote oli 1800-luvulla terva.

Toripolliisi

Patsaan on valmistanut kuvanveistäjä Kaarlo Mikkonen vuonna 1987. Sen mitat ovat 220 × 150 × 112 cm. Nimensä patsas on saanut torilla vuosina 1934–1979 toimineista kolmesta toripoliisista, jotka valvoivat alueen järjestystä. Toripolliisi rahoitettiin 1985 aloitetulla kansalaiskeräyksellä, jonka lisäksi myytiin postikortteja, pieniä kipsiveistoksia ja Antellin patsasaiheisia piparkakkuja. Patsas paljastettiin syyskuussa 1987. Mikkosen toinen julkinen veistos on vuonna 2001 paljastettuUusi aika Kajaanissa.

Maantiede

Maastoltaan Oulu on hyvin alavaa ja luonnolliset korkeuserot ovat pieniä. Maannousu on Oulun alueella noin 9 millimetriä vuodessa. Oulun kaupungin korkein kohta (135 m mpy.)

Ilmasto

Keskilämpötila on noussut 0,02…0,04 °C vuosikymmenessä vuosina 1900–1999. Oulussa talvet ovat kylmempiä ja pidempiä kuin Etelä-Suomessa, toisaalta leudompia kuin Lapissa. Kesät ovat valoisia ja etenkin heinäkuu on yleensä lämmin. Oulun leveyksillä syksy etenee yleensä nopeammin talveksi kuin Etelä-Suomessa. Ero kevään alkamisessa Oulun ja Etelä-Suomen välillä on vain pari viikkoa. Keskilämpötila Oulussa heinäkuussa on +16,5 astetta ja tammikuussa −9,6 astetta. Korkein mitattu lämpötila on +33,3 astetta (1957) ja alin −41,5 astetta (1966).

Oulun luonto ja vesistöt

Metsämaasta on 60 prosenttia mäntyvaltaista, 30 prosenttia kuusivaltaista ja loput lehtipuu-, lähinnä koivuvaltaista metsää. Oulun alueelta lehdot ja lehtomaiset metsät miltei puuttuvat jamustikkatyypin kosteahkoa tuoretta kangasmetsää on suhteellisen niukasti.
Eteläpuolen hiekkakankaiden metsät ovat yleensä kanerva-jäkälätyypin männiköitä.
Jaloja lehtipuita ei Oulun seudulla kasva luonnossa lainkaan, tosin istutettuina menestyvät vaahtera, jalavat, lehmukset ja tammi.

Maaperä on varsinkin Oulun eteläisillä alueilla hyvin paksu. Tämän takia koko Oulun alueella on tasaista. Jääkauden muovaaman moreenipohjan päällä on hiekkakerros.

Vesistöä on Oulussa 79,5 neliökilometriä.Sisävesiin kuuluvat Oulujoen lisäksi pohjoisella peruskallioalueella olevat pienehköt järvet, lännessäPyykösjärvi, Oulun suurin järvi (2 km², 12,7 m mpy.), sekä Kuivasjärvi (1,2 km²). Idempänä sijaitsevat Niilesjärvi, Valkiaisjärvi ja Lylyjärvi ovat näitä pienempiä. Sanginjoki laskee Oulujokeen pohjoisesta noin 12 kilometriä jokisuusta itään. Oulun keskustan läpi virtaa Pokkisenväylän suuhun mereen laskeva Kaupunginoja, jonka varren puistot elävöittävät kaistan kaupungin keskelle. Vuonna 1940 Merikoski padottiin ja voimalaitos muutti joen 11 metrin korkuiseksi putoukseksi. Oulujoen suistossa on paljon saaria, jotka ovat keskeisen sijaintinsa takia hyvin tunnettuja Oulun kaupunkikuvassa.
Oulun edustan merialue on hyvin matalaa, esimerkiksi Kempeleenlahti on lähes kokonaan alle viiden metrin syvyistä. Oulun rannoilla onkin laskettu kuluvan vuosisadan aikana paljastuvan useita satoja hehtaareita. Meren mataluuden vuoksi veden määrä on suhteellisen pieni, ja meriveden laatu paraneekin selvästi etäännyttäessä rannikolta.

Oulun elinkeinot

Vahvoja teollisuudenaloja Oulussa ovat puu-, paperi- ja terästeollisuus. Oulun Nuottasaaressa sijaitseva Stora Enson tehdas on yksi maailman suurimmista ja nykyaikaisimmista puuvapaiden taidepainopapereiden valmistajista. 1960-luvun puolivälissä Oulun yliopiston teknisen tiedekunnan alaa laajennettiin koskemaan myös sähkö- ja konetekniikkaa.

Oulun asema Pohjois-Suomen johtavana elinkeinotoimintojen, hallinnon ja erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena kasvoi edelleen, kun kaupunkiin perustettiin VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö.

2000-luvun alkuun mennessä Oulusta on tullut valtakunnan neljänneksi suurin keskus ja kansainvälisesti tunnettu ”Osaamisen keskus”. Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen keskus ja Fennoskandian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Työpaikkakehitys seudulla on ollut myönteistä 1990-luvun romahduksen jälkeen. Tällä hetkellä kaupungissa on yli 60 000 työpaikkaa ja seutukunnassa noin 75 000. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50 %), teollisuus (22 %) ja kauppa (13 %). Suurimmat työnantajat vuonna 2007 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Nokia, Nokia Siemens Networks, Oulun yliopisto, Stora Enso ja Kesko.

Oulun murre

Oulun murre on synnyltään länsisuomalainen sekamurre, jonka juuret ulottuvat muinaishämäläiseen kielimuotoon. Oulun seudun murteet kuuluvat suomen kielen pohjoispohjalaisiin murteisiin.^[70] Siteet ulkomaihin olivat vahvat, koska kauppaa käytiin ympäri maailman. Oulun murresanastolle on tyypillistä etenkin ruotsalaisten lainasanojen käyttö.Ruotsinkielisten vahva asema näkyi myös siinä, että 1870-luvulla muuten suomenkielisessä Oulun Wiikko-Sanomissa oli ruotsinkielisiä ilmoituksia. Oulun kauppias- ja porvarisuvut puhuivat ruotsia yleisesti aina 1900-luvulle asti.

1850-luvulla Oulun asukkaista oli noin 10 % ruotsinkielisiä. Heidän osuutensa väheni kuitenkin 1930-lukuun mennessä kolmeen prosenttiin. Oulun suomenkielinen väestö väritti puhettaan ruotsin kielestä lainattujen sanojen avulla. Sanoja on unohtunut, mutta joitakin esiintyy vielä silloin tällöin sanomalehtien sivuilla. Tunnettuja oululaisten nykyisinkin käyttämiä murresanoja ovat onnikka ’linja-auto’ ja patio ’terassi’. Tällaisia ovat muun muassa valakolööki, petrata, fiini, oorninki, pruuvi, tilipehööri, rööri, veska,tyyristyä ja entrata. Uusia murresanoja on puolestaan käenkky/känkky ’pitsa’. Tunnetuin sanonta Oulun murteella lienee Ookkonää Oulusta? Pelekääkkönää polliisia?

Tietoa Oulusta

2016-08-24T10:53:20+03:00

nimen alkuperä

Oulun historia

Toripolliisi

Maantiede

Maastoltaan Oulu on hyvin alavaa ja luonnolliset korkeuserot ovat pieniä. Maannousu on Oulun alueella noin 9 millimetriä vuodessa. Oulun kaupungin korkein kohta (135 m mpy.)

Ilmasto

Oulussa talvet ovat kylmempiä ja pidempiä kuin Etelä-Suomessa, toisaalta leudompia kuin Lapissa. Kesät ovat valoisia ja etenkin heinäkuu on yleensä lämmin. Oulun leveyksillä syksy etenee yleensä nopeammin talveksi kuin Etelä-Suomessa. Ero kevään alkamisessa Oulun ja Etelä-Suomen välillä on vain pari viikkoa.

Oulun luonto ja vesistöt

Oulun elinkeinot

Oulun murre

Oulun sijainti ja asukasluku

Oulu sijaitsee Pohjanlahden rannalla, Oulujoen suistossa. Oulujoen suu on ikivanha kauppapaikka.

Oulun asukasluku oli 189 481 (2012).