https://peda.net/id/965e067069c 2024-09-03T10:31:51+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/233046ac6aa 2024-09-12T08:31:41+03:00 <span>Suomenruotsin murteet ovat yleisruotsalaisessa luokittelussa perinteisesti laskettu kuuluviksi itäruotsalaisiin murteisiin</span><span> yhdessä vironruotsin kanssa, joka on nykyisin käytännössä kuollut, koska toisen maailmansodan</span><span> jälkeen lähes kaikki sen puhujat, vironruotsalaise</span><span>, siirtyivät Ruotsiin</span><span>. Suomenruotsalaisten murteiden historiallinen ”kantakoti” näyttää olevan keskiruotsalainen, Mälarenjärveä</span><span> ympäröivä alue.<br/> <b>Suomenruotsalaisilla</b> on erilaisia kulttuuriperinteitä kuin mitä suomalaisilla. Näitä ovat muun muassa talonpoikaishäät, kansallispukujen käyttö, juhannussalon pystyttäminen sekä Lucian Päivän viettäminen. Suomenruotsalaiset viettävät usein myös rapujuhlia, joissa lauletaan juomalauluja sekä juodaan snapseja.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <img src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a0/Svenskspr%C3%A5kiga_folk_i_Finland.png/250px-Svenskspr%C3%A5kiga_folk_i_Finland.png" alt="Suomenruotsalaiset – Wikipedia"/><br/> <br/> Hiukan alle puolet suomenruotsalaisista asuu <b>Uudellamaalla</b>, noin kolmasosa Pohjanmaalla. Uudenmaan ruotsinkielisestä väestöstä noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla ja puolet muualla Uudellamaalla. <br/> <br/> <br/> <br/> </span> 2024-09-04T13:33:34+03:00