<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Raparperilajikkeiden ominaispiirteitä</title>
<id>https://peda.net/id/9627a72c4</id>
<updated>2016-02-24T14:28:38+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/9627a72c4:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/yl%C3%A4koulu/biologia_ylakoulu/ljll/raparperi-luonnos/rol#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Raparperilajikkeiden ominaispiireitä</title>
<id>https://peda.net/id/a936ff704</id>
<updated>2016-03-02T03:21:56+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/yl%C3%A4koulu/biologia_ylakoulu/ljll/raparperi-luonnos/rol/luonnos#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Eri raparperilajikkeet ja -kannat ovat sopeutuneet erilaiseen elinympäristöön. Niinpä esimerkiksi niiden kasvurytmi vaihtelee: osa lajikkeista aloittaa kasvun varhain keväällä ja tuottaa pääsadon alkukesästä, kun taas toiset aloittavat kasvunsa myöhään kesän kynnyksellä, mutta voivat tuottaa satoa pitkin kesää. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Raparperilajikkeissa on myös makueroja. Toiset lajikkeet sisältävät enemmän oksaali- tai omenahappoa kuin toiset, mikä vaikuttaa maun happamuuteen. Morfologisia eroja eri lajikkeiden välillä on paljon: esimerkiksi varsien väritys, varren mallon väri, lehtien muoto, kasvuston korkeus, varren paksuus ja poikkileikkaus.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-08-22T12:46:28+03:00</published>
</entry>


</feed>