Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Liikunta

2015-02-22T11:31:05+02:00

Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaan liikunnan iloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät. Samalla heidän kehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaan kehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaan kehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksia päivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa.

Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisia perustaitoja eri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot. Tasapainoa harjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla tai taitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua ja hyppelyjä sisältävillä harjoituksilla. Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä ja vetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti eri välineitä ja palloja. Lisäksi lapsia innostetaan harjaannuttamaan hienomotorisia taitojaan sorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävien pelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toiminta antaa kaikille lapsille mahdollisuuksia osallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lasten hyvinvointia ja toimintakykyä.

Ruokailu ja kuluttaminen

2015-02-22T11:32:07+02:00

Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lasten kanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin lisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriin kotien asiantuntemusta hyödyntäen.

Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.

Hyvinvointi ja terveys

2015-02-22T11:32:53+02:00

Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia ja niiden syitä sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä ja mielen hyvinvointiin. Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille keskustellaan. Kaveruutta ja toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lasten kanssa havainnoidaan nukkumisen ja liikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttä päivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon. Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaan siihen liittyviä perustaitoja osana esiopetuksen arkea.

Turvallisuus

2015-02-22T11:33:49+02:00

Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjen toimintaympäristöihin ja esiopetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä ja psyykkisiä vaaratilanteita. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaa heille valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti tavallisimmissa arjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisen apua esiopetuksen ongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan. Opetuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- ja viestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.

Uuraisten esiopetussuunnitelma

2016-05-01T11:58:18+03:00

Kasvan ja kehityn

Kasvan ja kehityn -oppimiskokonaisuuden tavoitteena on kehittää lapsen kykyä huolehtia itsestään ja selviytyä arjen eri tilanteista. Esiopetuksessa tätä tuetaan liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista.

Oppimiskokonaisuuden sisältöalueita ovat liikunta, kuluttajuus, turvallisuus, ruoka sekä hyvinvointi ja terveys.

Liikunnassa tavoitteena on, että lapset saisivat kokea liikunnaniloa ja saada myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä erilaisista liikuntamuodoista. Esiopetuksessa luodaan edellytykset päivittäiseen liikuntaan sekä sisällä että ulkona. Tärkeää on huomioida sekä karkea- että hienomotoristen taitojen harjoittaminen. Liikunnassa huomioidaan oman kehon hahmotus ja hallinta, liikkumis- ja tasapainotaidot sekä välineenkäsittelytaidot. Liikunnassa suositaan paljon leikkejä ja pelejä sekä noudatetaan mahdollisuuksien mukaan liikunnan vuosikelloa. Linkki!
Hyvinvointi ja terveys oppimiskokonaisuuden tavoitteena on pohtia yhdessä lasten kanssa terveellistä elämäntapaa ja mitä siihen sisältyy. Aihetta lähestytään kokonaisvaltaisesti huomioiden sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi sekä hyvien ihmissuhteiden merkitys hyvinvoinnille. Huomioidaan sekä perheenjäsenten ja läheisten ihmisten merkitys että kavereiden ja uusien aikuisten merkitys. Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi. Yhdessä harjoitellaan myös tunnetaitoja ja mietitään esimerkiksi missä tunteet tuntuvat ja miltä toisesta tuntuu (empatia). Hygieniakasvatusta (esimerkiksi käsien pesu ja siisteyskasvatus) toteutetaan arjen eri tilanteissa ja yhdessä myös pohditaan unen, levon ja ulkoilun merkitystä.
Esiopetuksessa ruokailu on ohjattu oppimistilanne. Tärkeää on viihtyvyys ja hyvä ruokarauha – ruokailun yhteydessä tutustutaan suomalaiseen ruoka- ja tapakulttuuriin sekä tutustutaan myös uusiin makuihin. Esiopetuksessa opetellaan, että ruokailuun käytettävä aika on riittävä, mutta rajallinen. Lasten kanssa pohditaan, mitä on terveyttä edistävä syöminen – harjoitellaan myös ruoan ottamista sekä tunnistamaan oma ruoan tarve. Uuraisilla noudatetaan varhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa SAPEREn http://peda.net/veraja/projekti/saperemenetelma/sapere periaatteita ja aterian jälkeen lapsille tarjotaan ksylitolipastilli. Ruokailussa harjoitellaan hyviä ruokatapoja sekä haarukan ja veitsen käyttöä.
Turvallisuuskasvatuksen tavoitteena on opettaa lapselle, että jokaisella on oikeus turvalliseen elämään, arvostukseen sekä koskemattomuuteen. Lapselle annetaan valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti erilaisissa arjen tilanteissa. Lisäksi opetellaan toimimaan hätätilanteissa, kuten soittamaan hätänumeroon. Yhdessä tutustutaan lähiympäristöön ja turvalliseen liikkumiseen siellä (esiopetuksessa on käytössä huomioliivit ulkoillessa sekä eskarimatkoilla). Keskiössä on arjen turvataitokasvatus – yhteiset säännöt ja niiden noudattaminen luovat turvallisuutta. Opetuksessa huomioidaan, että lapsi tarvitsee turvataitoja myös median kanssa toimiessaan (esimerkiksi sosiaalinen media, ikärajojen huomioiminen jne.). Kunnan ohjeistus eskarimatkoista ja niiden turvallisesta sujumisesta löytyy seuraavasta linkistä. Peruspalvelulautakunta 3.6.2014, § 45
Kuluttajuuskasvatuksen tavoitteena on pohtia yhdessä, mitä tarkoittaa kohtuullinen kuluttaminen. Tutustutaan kierrättämiseen esimerkiksi vierailemalla kierrätyspisteellä tai pohtimalla, voisiko lapsi kierrättää omia lelujaan tai pelejään. Mietitään myös kriittistä kuluttamista sekä lapsiin kohdistuvaa mainontaa. Tärkeää on kiinnittää myös huomiota omien ja yhteisten tavaroiden käyttämiseen ja huoltamiseen. Kädentaitoja tehdessä hyödynnetään myös kierrätysmateriaaleja.

Kysymyksiä ja ehdotuksia (paikalliset tarkennukset)

2015-02-22T11:34:15+02:00