9. Matelijat menestyvät kuivalla maalla

Luvun sisällys

2017-12-18T08:07:31+02:00

9.1 Maallako ne matelevat?
9.2 Oikein vai väärin?

9.3 Vain muutaman matelijan maa
9.4 Galleria – Tutustu suomalaisiin matelijoihin

9.1 Maallako ne matelevat?

2018-06-25T12:36:08+03:00

Matelijoiden piirteitä
Käärmeet	Liskot
Selkäranka	Hyvä hajuaisti
Keuhkot	Hyvä näköaisti
Kalvomainen muna	Vaihtolämpöinen
Sisäinen hedelmöitys	Talvihorros
Ei raajoja	Neljä raajaa
Ei silmäluomia	Silmäluomet
Ei korva-aukkoja	Korva-aukot

Sammakkoeläinten luvussa pohdittiin sitä, että ovatko sammakkoeläimet vesi- vai maaeläimiä. Johtopäätöksenä oli se, että sammakot tarvitsevat lisääntyäkseen vettä, mutta muilta osin ne ovat sopeutuneet kohtalaisen hyvin maaelämään.

Entä matelijat? Matelijat polveutuvat sammakkoeläimistä, onko niillä samanlainen suhde veteen? Matelijat ovat täysin sopeutuneita maaelämään ja tarvitsevat vettä yleensä vain vähän.

Taulukossa on kerrottu matelijoiden piirteitä, joiden avulla ne ovat sopeutuneet hyvin maaelämään. Käärmeet ja liskot ovat tärkeimmät matelijaryhmät.

Matelijat ovat vaihtolämpöisiä. Kuvan sisilisko lämmittelee kalliolla.

9.3 Vain muutaman matelijan maa

2017-01-24T10:33:55+02:00

Suomi on pohjoisena maana vaihtolämpöisille matelijoille ankara elinympäristö. Suomessa elääkin vain viisi matelijalajia.

Sisilisko (Zootoca vivipara), kyy (Vipera berus) ja rantakäärme (Natrix natrix) ovat tutuimmat lajit.

Vaskitsa (Anguis fragilis) on jalaton lisko. Kangaskäärme (Coronella austriaca) on erittäin harvinainen. Suomessa niitä elää vain Ahvenanmaalla.

Rantakäärme on veden äärellä elävä laji. Se saalistaa vedestä kaloja ja sammakoita. Rantakäärme on myrkytön. Rantakäärmeitä on eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa Itämeren rannikkovyöhykkeellä.

Rantakäärmeen levinneisyyden rajoittuminen rannikolle johtuu sopivien lisääntymispaikkojen puutteesta. Rantakäärme munii kompostoituvan kasviaineksen sekaan, ja poikaset kehittyvät kompostoinnista syntyvän lämmön avulla. Tällaisia kuolleen kasviaineksen kasoja ei ole rantakäärmeelle riittävästi Sisä-Suomessa.

Kyy on tunnetuin käärmeemme. Kyy on Suomen ainoa myrkkykäärme. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, ja pohjoiseen mentäessä se muuttuu harvinaiseksi.

Kyyt elävät metsissä ja soilla, ja niitä voi tavata myös veden ääreltä. Kyy on erinomainen uimari. Kyy käyttää ravinnoksi erityisesti pikkujyrsijöitä ja sammakoita. Kyyn poikaset kehittyvät naaraan sisällä kalvomaisen munan suojaamana.

Kyyllä on pahempi maine kuin millainen eläin se todellisuudessa on. Kyyn purema voi olla ihmiselle hengenvaarallinen, ja se vaatii aina lääkärihoitoa. Tärkeää on ymmärtää, että kyyt purevat ihmistä vain uhattuina, esimerkiksi jos kyyn päälle astuu. Toinen vaaran tilanne on, kun kyytä ryhdytään jahtaamaan. Normaalissa tilanteessa metsässä kulkija ei välttämättä edes huomaa kyytä, sillä kyyt pakenevat helpolla.

Sisilisko on lisko. Sen voi tavata melkeinpä mistä tahansa. Useimmiten sen huomaa paistattelemassa auringossa sopivan kiven tai kannon päällä. Kun kävelee suolla pitkospuita pitkin, sisiliskoja näkee tuon tuosta. Sisiliskot saalistavat hyönteisiä. Sisiliskon tieteellinen nimi (vivapara) tulee sen tavasta synnyttää eläviä poikasia. Todellisuudessa poikaset kehittyvät samalla tavoin kuin kyyllä naaraan sisällä kalvomaisen munan suojaamana, ja ne kuoriutuvat munintahetkellä.

Vaskitsasta ei heti tiedä, onko se lisko vai käärme. Vaskitsalta puuttuvat kokonaan raajat, minkä vuoksi se on käärmemäinen. Vaskitsa on kuitenkin lisko. Sillä on muun muassa liskoille tyypilliset silmäluomet ja korva-aukot. Vaskitsan voi tavata Etelä-Suomen metsissä. Väritykseltään se on kuparinruskea.

Kangaskäärme on erikoinen laji, ei pelkästään sen harvinaisuuden vuoksi. Sen kerrotaan käyttävän pääasiallisena ravintona sisiliskoja ja syövän jopa muita käärmeitä. Kangaskäärme on myrkytön laji.

Vaskitsan pää muistuttaa sisiliskon päätä.

9.4 Galleria – Tutustu suomalaisiin matelijoihin

2025-08-08T17:39:08+03:00

: Kyyn kuono on melko terävä, lisäksi sen silmä on punainen ja pupilli pitkulainen viiru.
: Harmaanmusta kyy, jonka musta sahakuvio erottuu kauas.
: Ruskea kyy
: Kyy käyttää saalistuksessa myrkkyä. Myrkyn vaikutettua kyy nielaisee saaliin kokonaisena.
: Rantakäärme on helppo tunnistaa niskassa olevista kellertävistä laikuista. Muuten väritys on melko tumma. Silmän pupilli on pyöreä.
: Matelijat, kuten sisilisko, vaihtavat nahkansa säännöllisesti.
: Sisiliskon poikaset kehittyvät naaraan sisällä. Jokaista poikasta suojaa kalvomainen muna. Naaraan pulleudesta voi arvioida synnytysajankohdan olevan lähellä.
: Sisiliskot talvihorrostavat suurten kivien tai puunrunkojen alla.
: Vaskitsan pää muistuttaa sisiliskon päätä.
: Vaskitsa on kuparinruskea raajaton lisko.

Navigointi

2017-01-24T18:29:57+02:00

Sisällys Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun