4.2 Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Arvioinnin 2 tehtävää

2015-02-12T16:09:50+02:00

Arviointi on kiinteä osa esiopetusta[1]. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset ja huoltajat.

[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998); Perusopetusasetus 14 § 2 mom. (852/1998)

Keskeiset tiedonlähteet

2015-02-12T16:11:25+02:00

Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä[1]. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on, että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemman varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietoja lapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa. Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.

[1] Valtioneuvoston asetus 5 § (422/2012)

Jatkuva havainnointi ja monipuolinen dokumentointi

2015-02-12T16:12:26+02:00

Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannan kohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon- ja taidonaloilla[1]. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin. Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitä johdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lasten mahdollisesti saamaa tukea.

[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)

Rohkaiseva ja kannustava palaute

2015-02-12T16:13:22+02:00

Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin, että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystä itsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan[1].

[1] Peruospetusasetus 10 § 1 mom. (852/1998)

Itsearviointi

2015-02-12T16:14:11+02:00

Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviointiin[1]. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitä he haluaisivat opetella jatkossa. Opettaja ohjaa lapsia myös pohtimaan yhteisten tehtävien onnistumista. Lasten oppimisen polun aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osa oppimisen taitoja.

[1] Perusopetuslaki 22 § 1 mom. (628/1998)

Tietojen siirtäminen

2015-02-12T16:15:42+02:00

On tärkeää, että tarpeelliset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekä kasvun ja oppimisen etenemisestä ovat opettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselle luokalle. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lasten yhteistyöllä. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsen etenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa tai HOJKSia. Opetuksen järjestäjä vastaa toimivien siirtymävaiheen käytäntöjen luomisesta. Tietojen siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä.

Opetushenkilöstön itsearviointi

2015-02-12T16:22:51+02:00

Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen ja kehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansa arviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleen suuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä.

Osallistumistodistus

2015-02-12T16:23:48+02:00

Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus[1]. Todistukseen merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsen henkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Todistus voi sisältää yleiskuvauksen toteutuneesta esiopetuksesta. Todistukseen ei merkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.

[1] Perusopetuslaki 22 § 2 mom. (628/1998)

Mitä arviointi tarkoittaa esiopetuksessa?

2016-04-29T14:56:46+03:00

Arvioinnin tehtävät

Arvioinnin avulla tuetaan lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Sen avulla myös suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä oppimisympäristöjä. Havainnoinnin ja arvioinnin avulla voidaan myös havaita lapsen mahdollinen tuen tarve.

Arvioinnin toteutus

Esiopetuksessa havainnoidaan lapsen arkipäivän työskentelyä, ryhmässä toimimista, käyttäytymistä ja oppimisen edistymistä. Havainnointia ja arviointia suoritetaan pitkin esiopetusvuotta. Havainnoinnin tukena käytetään muun muassa Eskarin arki -havainnointilomaketta sekä kontrolloitua piirrostarkkailua (KPT). Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajan havainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Vanhemmille annetaan myös palautetta lapsen työskentelystä, käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä.

Lapsen itsearviointi

Esiopetuksessa kehitetään lapsen edellytyksiä itsearviointiin antamalla hänelle säännöllisesti rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta. Samoin pohditaan mitkä asiat ovat vielä lapselle vaikeita ja vaativat vielä vähän ponnistelua. Lasta rohkaistaan myös kuvaamaan, mistä hän esiopetuksessa pitää, missä hän on mielestään onnistunut ja mitä hän haluaisi oppia. Lapsen töiden dokumentointi ja niiden tarkastelu yhdessä auttaa lasta näkemään oman kasvun ja kehityksensä. Yhdessä voidaan pohtia myös yhteisten tehtävien onnistumista. Itsearviointitaito on tärkeä osa lapsen oppimisen taitoja. Lapsen itsearviointilomaketta ollaan kehittämässä parhaillaan.

Henkilöstön itsearviointi

Jatkuva, arjessa tapahtuva itsearviointi on osa esiopetuksen henkilöstön arviointia. Itsereflektointia onkin tärkeää tehdä pitkin esiopetusvuotta - etenkin syksyllä uuden ryhmän aloittaessa toimintaansa. Lisäksi itsearviointia toteutetaan esimerkiksi tiimikeskusteluilla ja kehityskeskusteluilla esimiehen johdolla.

Arviointi Uuraisilla

Arviointi on esiopetuksessa jatkuva prosessi. Vanhemmat täyttävät esiopetuksen tutustumispäivänä lapsen esitietolomakkeen ja kertovat omasta lapsestaan. Esiopetuksessa tehdään jatkuvaa havainnointia ja huomioidaan vanhemmilta saatu palaute ja heidän havaintonsa. Arvioinnin pohjana käytetään Eskarin arki- materiaalia sekä havainnointilomaketta, jonka pohjalta käydään syksyisin ja tarvittaessa keväisin keskustelut vanhempien kanssa. Havainnot kirjataan ylös ja toimintaa arvioidaan ja kehitetään niiden mukaan. Havaintojen pohjalta asetetaan yksilöllisiä tavoitteita esiopetukseen ja toiminta suunnitellaan lapsen kehityksen tukemiseksi sekä arvioidaan, tukeeko arjen tukitoimet lapsen kehitystä. Lapselle annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus.