<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>11. Elimistön sisäinen puolustus</title>
<id>https://peda.net/id/94482dce988</id>
<updated>2019-06-27T06:56:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/94482dce988:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/oppiaineet2/biologia/bi4-2019-2020/1esp#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>11. Elimistö puolustautuu mikrobeja ja syöpäsoluja vastaan</title>
<id>https://peda.net/id/de0fbf46989</id>
<updated>2019-06-27T07:52:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/oppiaineet2/biologia/bi4-2019-2020/1esp/1epmjsv#top" />
<content type="html">Kappale haltuun - osaa ainakin nämä:&lt;br/&gt;&#10;- Valkosolutyypit&lt;br/&gt;&#10;- Synnynnäisen immuniteetin toiminta&lt;br/&gt;&#10;- Hankitun immuniteetin toiminta&lt;br/&gt;&#10;- Aktiivinen ja passiivinen immunisaatio&lt;br/&gt;&#10;- Autoimmuunisairaus&lt;br/&gt;&#10;- Allergia&lt;br/&gt;&#10;- Verensiirto ja veriryhmät&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Opettele avainsanat ja tee tehtävät 1 - 5.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aiheeseen liittyviä YO-tehtäviä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;S2006, t. 7.: &amp;quot;Elimistö puolustautuu mikrobisairauksia vastaan monin torjuntakeinoin, esimerkiksi kehittämällä immuniteetin. Miten immuunivaste syntyy, kun bakteeri on tunkeutumassa elimistöömme a) ensimmäisen kerran b) toisen kerran?&amp;quot;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;S2007, t.5. Tehtävä veriryhmistä. Katso abitreeneistä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;K2010, t.7. Tehtävä tartuntataudeista. Katso tehtävä abitreeneistä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;K2011, t.7: &amp;quot;&lt;span&gt;Kun sairastut esimerkiksi sikainfluenssaan, veressäsi on alkanut muodostua vasta-aineita influenssavirusta vastaan. Mihin vasta-aineiden muodostus perustuu ja miten vasta-aineet toimivat?&amp;quot;&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;K2015, t.+12: &amp;quot;Millä eri keinoin ihmisen elimistö suojautuu elinympäristön bakteereja ja viruksia vastaan?&amp;quot;&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;K2016, t. 2: &amp;quot;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;Useita haitallisia viruksia vastaan on kehitetty toimivia rokotteita. Toisaalta on osoittautunut erittäin vaikeaksi kehittää rokotteita esimerkiksi ebola- ja HI-viruksia vastaan. a) Millainen on virusten rakenne? b) Valitse yksi virustyyppi ja kuvaa sen lisääntymistapa. c) Miksi joitakin viruksia vastaan on vaikea kehittää rokotetta?&amp;quot;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;S2018, t.3. Katso tehtävä abitreeneistä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;K2013, t.8. Katso tehtävä abitreeneistä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2019-06-27T07:20:16+03:00</published>
</entry>


</feed>