<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>4. Resistanssi</title>
<id>https://peda.net/id/9388224d74c</id>
<updated>2020-04-23T17:15:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/9388224d74c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Johdanto</title>
<id>https://peda.net/id/9396eab974c</id>
<updated>2020-04-23T17:18:28+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/johdanto#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/2L4XCybYnHg?rel=0&amp;amp;showinfo=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt; &lt;br/&gt;&#10;Mittausten tulokset on koottu yhteen kuvaajan avulla. Mitkä tekijät vaikuttavat johtimen resistanssiin? &lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Resistanssin yhteys sähkövirtaan ja jännitteeseen</title>
<id>https://peda.net/id/939731fa74c</id>
<updated>2017-01-19T12:31:13+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/rysjj#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Videolla esitetyssä mittauksessa havaittiin, että johdinmateriaalissa tapahtuvan sähkövirran suuruuden kasvaessa myös johtimessa tapahtuvan &lt;em&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/93877e1374c&quot;&gt;jännitehäviön&lt;/a&gt;&lt;/em&gt; suuruus kasvaa. Kuitenkin jännitehäviön ja sähkövirran suhde säilyi samana eli vakiona. Kyseinen suhde on nimeltään &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/939d970674c&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;resistanssi&lt;/a&gt; eli sähköinen vastus. Tämä havaittiin kuvaajien muodosta, jotka olivat suoria. Suoran kulmakertoimen suuruus on komponentin resistanssi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Resistanssi&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;strong&gt;&lt;em&gt;Resistanssin&lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt; tunnus on &lt;em&gt;R&lt;/em&gt; ja yksikkö on ohmi, 1 Ω. Sen suuruus saadaan laskettua, kun jännitehäviön suuruus jaetaan sähkövirran suuruudella eli&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;[[$ \text {resistanssi} = \dfrac {\text {jännitehäviö}} {\text {sähkövirta}}, \hspace{1.5cm}  R = \dfrac {U}{I}, \hspace{1.5cm} 1 \hspace{0.2 cm} \Omega = \dfrac {1\text{ V}} {1 \text{ A}} $]]&lt;!-- removed: br --&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;Usein resistanssin kaava kirjoitetaan muodossa &lt;em&gt;U = RI&lt;/em&gt;, joka tunnetaan &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/939d970674c&quot;&gt;Ohmin lakina&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Laskuesimerkkejä</title>
<id>https://peda.net/id/93977e2774c</id>
<updated>2018-05-05T14:12:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/laskuesimerkkej%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Laskuesimerkki 1&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Mikroaaltouunin arvokilvessä on ilmoitettu sähkövirraksi 5,2 ampeeria ja resistanssiksi 44,2 ohmia. Laske mikroaaltouunin tarvitseman jännitteen suuruus.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ratkaisu:&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;[[$ I = \text{5,2 A}\\R = \text{44,2 } \Omega\\U = \text{ ?} $]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;[[$ U = RI = \text{44,2}\, \Omega \cdot \text{5,2 A} = \text{229,84 V} \approx 230\text{ V} $]]​&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vastaus: mikroaaltouunin tarvitsema jännite on 230 volttia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Laskuesimerkki 2&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Laske kannettavan tietokoneen tarvitseman sähkövirran suuruus, kun sen käyttöjännite on 21 volttia ja resistanssi on 9,3 ohmia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ratkaisu:&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;[[$ U = 21\text{ V}\\R = \text{9,3 } \Omega\\I = \text{ ?} $]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;span&gt;[[$ U = R \cdot I \parallel: R $]]&lt;!-- removed: br --&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;span&gt;[[$ I = \dfrac{U}{R} =\dfrac{21\,\text{V}}{\text{9,3}\, \Omega}  = \text{2,3 A} $]]&lt;/span&gt;&lt;/span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;Vastaus: sähkövirran suuruus on 2,3 ampeeria.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Laskuesimerkki 3&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Laske jääkaapin resistanssi, kun sen käyttövirta on 0,70 ampeeria.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Ratkaisu:&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Jääkaappi on kytketty seinässä olevaan pistorasiaan, joten sen käyttöjännite on 230 volttia.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;[[$ U = 230\text{ V}\\I = \text{0,70 A}\\R  = \text{ ?} $]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;span&gt;[[$ U = R \cdot I \parallel: I $]]&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;span&gt;[[$ R = \dfrac{U}{I} = \dfrac{230\,\text{ V}}{\text{0,70 A}} = \text{328,57}\,\Omega \approx 330 \, \Omega $]]&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Vastaus: jääkaapin resistanssi on 330 ohmia.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Simulaatioita</title>
<id>https://peda.net/id/9397bb7c74c</id>
<updated>2020-04-23T18:18:16+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/simulaatiovideoita#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;/strong&gt;&lt;iframe src=&quot;https://phet.colorado.edu/sims/html/ohms-law/latest/ohms-law_fi.html&quot; width=&quot;800&quot; height=&quot;600&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;Yllä olevalla simulaatiolla voit tutkia, miten Ohmin laki toteutuu tasavirtapiirissä. Voit muuttaa piirin jännitettä ja resistanssia liukusäätimillä. Simulaatio: ©&lt;/span&gt; PhET Interactive Simulations, University of Colorado Boulder, &lt;a href=&quot;https://phet.colorado.edu&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://phet.colorado.edu&lt;/a&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/8fskVsWjdXI?rel=0&amp;amp;showinfo=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Johtimen resistanssiin vaikuttavat tekijät</title>
<id>https://peda.net/id/939801c074c</id>
<updated>2017-01-19T12:31:30+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/jrvt#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;Olet varmaan huomannut, että esimerkiksi työpöytävalaisimesi ja katossa oleva lamppu palavat eri kirkkaudella, vaikka molemmat ovat kytkettyinä verkkojännitteeseen. Tämä johtuu lamppujen resistanssien eri suuruuksista. Pöytävalaisimesi palaa kirkkaammin, koska sen resistanssi on pienempi kuin himmeämmin palavan kattolampun. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Hehkulampussa sähkövirta kulkee lampun sisällä olevan johdinlangan läpi, mikä saa sen hehkumaan. Usein &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Hehkulanka&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span&gt;hehkulangan&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; materiaalina käytetään &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Volframi&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;volframia&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt;. Hehkulangan kirkkautta saadaan muutettua, kun sen pituutta, paksuutta tai ainetta muutetaan.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; Pidemmällä johtimella&lt;/span&gt;&lt;span&gt; on suurempi resistanssi kuin lyhyellä&lt;/span&gt;&lt;span&gt;. Paksummalla johtimella &lt;/span&gt;&lt;span&gt;on pienempi resistanssi kuin ohuella. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Johdinaineena &lt;/span&gt;&lt;span&gt;voisi käyttää myös konstantaania, jolloin sen resistanssi olisi eri kuin samanlaisen volframilangan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;Johtimen resistanssiin vaikuttavat tekijät&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;johtimen pituus&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;johtimen paksuus eli poikkipinta-ala&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;johdinaine&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastusten sarjaankytkentä</title>
<id>https://peda.net/id/9398441574c</id>
<updated>2017-03-21T16:14:21+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vsjr#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/I8LmORw38zw?rel=0&amp;amp;showinfo=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;span&gt;Mikä liedessä muuttuu?&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kotitalouksissa sähköliesi toimii 480 voltin verkkojännitteellä. Kun lieden levyjen säätimen asentoa muutetaan, sähkölevyä lämmittävän sähkövastuksen läpi kulkee erisuuruinen sähkövirta. Säätimen asennon muutos muuttaa lieden &lt;/span&gt;&lt;span&gt;resistanssia&lt;/span&gt;&lt;span&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;Tarkastelet kahden samanlaisen lampun &lt;/span&gt;&lt;span&gt;sarjaan&lt;/span&gt;&lt;span&gt;- ja &lt;/span&gt;&lt;span&gt;rinnankytkentöjen&lt;/span&gt;&lt;span&gt; sähkövirtoja. Kun lamput on kytketty sarjaan, saat mitattua sähkövirran suuruudeksi 50 milliampeeria. Kun lamput on kytketty rinnan, sähkövirran suuruus on 200 milliampeeria. Molemmissa tilanteissa käytät saman suuruista jännitettä. Mistä ero johtuu?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Koska jännite on sama molemmissa tilanteissa, lamppujen &lt;/span&gt;&lt;span&gt;sarjaan- ja rinnankytkennällä täytyy &lt;/span&gt;&lt;span&gt;olla vaikutusta tilanteeseen.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;Kun &lt;a href=&quot;https://peda.net/id/939d970674c&quot;&gt;vastuksia kytketään sarjaan&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; eli peräkkäin, niiden muodostama kokonaisresistanssi lasketaan summaamalla vastusten resistanssit yhteen. Jos esimerkiksi sähköliedessä on 40 ja 70 ohmin vastukset, niiden kokonaisresistanssi &lt;/span&gt;&lt;span&gt;sarjaankytkettynä&lt;/span&gt;&lt;span&gt; on 40 + 70 = 110 ohmia.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vsjr/e#top&quot; title=&quot;eFy9_30-sarjaankytketyt-vastukset-800x600.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vsjr/e:file/photo/6741b707f705d54f35448b38c8f4396500373848/eFy9_30-sarjaankytketyt-vastukset-800x600.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sarjaankytketyt vastukset&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;span&gt;Sarjaan kytkettyjä vastuksia voi olla kaksi tai useampi, mutta laskutapa on aina sama.&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Laskuesimerkki 4</title>
<id>https://peda.net/id/9398eb3374c</id>
<updated>2017-03-26T15:19:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/laskuesimerkki-4#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;a) Laske, kuinka suuri on virtapiirissä kulkevan sähkövirran suuruus kuvan tilanteessa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/laskuesimerkki-4/piiri-5-png#top&quot; title=&quot;piiri-5.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/laskuesimerkki-4/piiri-5-png:file/photo/a94a825a296f84d0d7a304eaa6585194583f3c46/piiri-5.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Laskuesimerkki 4a&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Ratkaisu:&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;[[$ R = 8 \, \Omega\\U = 4,5\text{ V}\\I = \text{ ?} $]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;[[$ U = R \cdot I \parallel: R $]]&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;[[$ I = \dfrac {U}{R} = \dfrac {\text {4,5 V}} {8 \, \Omega} = \text {0,5625 A} \approx \text {0,6 A} $]]&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) Miten tilanne muuttuu sähkövirran osalta, jos piiriin lisätään toinen samanlainen vastus sarjaan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/laskuesimerkki-4/piiri-7-png2#top&quot; title=&quot;piiri-7.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/laskuesimerkki-4/piiri-7-png2:file/photo/d75d362a8f32dd1f5736600caac35ed26cf78101/piiri-7.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Laskuesimerkki 4b&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Ratkaisu:&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;[[$ R = 8\, \Omega + 8\, \Omega = 16\, \Omega\\U = 4,5 \text{ V}\\I = \text{ ?} $]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;[[$ I = \dfrac{U}{R} =\dfrac{\text{4,5 V}}{16\, \Omega} = \text{0,28125 A} \approx \text {0,3 A} $]]&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Samaan tulokseen olisi päästy myös käyttämällä seuraavanlaista päättelyä: koska jännite pysyi samana ja vastuksen suuruus kaksinkertaistui, pitää sähkövirran puolittua, jotta Ohmin lain mukainen resistanssin ja sähkövirran tulo pysyisi samansuuruisena.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vastaus:&lt;br/&gt;&#10;a) Sähkövirran suuruus on 0,6 A.&lt;br/&gt;&#10;b) Sähkövirta puolittuu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastusten rinnankytkentä</title>
<id>https://peda.net/id/9399cea274c</id>
<updated>2017-03-26T15:56:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vr#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;Samoilla vastuksilla voidaan tehdä myös &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/id/939d970674c&quot;&gt;&lt;span&gt;rinnankytkentä&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt;. Rinnankytkennässä johdin haarautuu. Tällöin kokonaisresistanssi on vastusten käänteislukujen summan käänteisluku. Eli [[$ \frac{1}{R} = \frac{1}{40\, \Omega} + \frac{1}{70\, \Omega} = \frac{11}{280\, \Omega}$]], josta käänteisluku on [[$ \frac{280\, \Omega}{11} \approx 25\, \Omega$]]. Rinnankytkettyjen vastusten kokonaisresistanssi pienenee. Sähkölieden kuusi erilaista säätimen tasoa saadaan muodostettua kolmen erisuuren vastuksen avulla sarjaan- ja rinnankytkentöjä apuna käyttäen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vr/e2#top&quot; title=&quot;eFy9_30-rinnankytketyt-vastukset-800x600.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vr/e2:file/photo/78df4a4a08c92b5f36eeb055164ea9ce58774c57/eFy9_30-rinnankytketyt-vastukset-800x600.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Rinnankytkettyjen vastusten kokonaisresistanssin laskeminen&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;span&gt;Vastuksia voi olla kaksi tai useita rinnan, mutta kokonaisresistanssi lasketaan aina samoin.&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/2KXqz9Oldj0?rel=0&amp;amp;showinfo=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Laskuesimerkki 5</title>
<id>https://peda.net/id/939a808874c</id>
<updated>2017-05-08T11:53:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/laskuesimerkki-5#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;Laske, kuinka suuri on virtapiirissä kulkevan sähkövirran suuruus kuvan tilanteessa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/laskuesimerkki-5/piiri-6-png#top&quot; title=&quot;piiri-6.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/laskuesimerkki-5/piiri-6-png:file/photo/388f16f6197c3cb6bd6d054d9bea4f581a9d3980/piiri-6.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Laskuesimerkki 5&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Ratkaisu:&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;[[$ U = \text{4,5 V}\\\dfrac{1}{R} = \dfrac{1}{8\, \Omega} + \dfrac{1}{8\, \Omega} = \dfrac{1}{4\, \Omega} \Rightarrow R = 4\, \Omega\\I = \text{ ?}$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;[[$ I = \dfrac{U}{R} = \dfrac{\text{4,5 V}}{4\Omega} = \text{1,125 A} \approx \text {1 A} $]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vastaus: sähkövirran suuruus on noin 1 A.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Jos lukemaa verrataan esimerkissä 4 ensimmäisessä virtapiirissä olleeseen sähkövirtaan, niin huomataan sen olevan kaksinkertainen. Jos verrataan samojen kohtien virtapiirien resistansseja, niin jälkimmäisessä resistanssin suuruus on puolet. Näin ollen myös tämänkin esimerkin sähkövirran suuruuden olisi voinut päätellä: tilanteissa oli samansuuruiset jännitteet, mutta resistanssin arvo pieneni puoleen. Siten sähkövirran on kaksinkertaistuttava, jotta Ohmin lain mukainen resistanssin ja sähkövirran tulo pysyisi samansuuruisena.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Yhteenveto sarjaan- ja rinnankytkennästä</title>
<id>https://peda.net/id/939b2d5a74c</id>
<updated>2017-03-26T15:58:06+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/ysjr#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;//www.youtube.com/embed/NG2yYIRMhfU?rel=0&amp;amp;showinfo=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/ysjr/e3#top&quot; title=&quot;eFy9_30-yhteenveto-sarjaankytkenta-2.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/ysjr/e3:file/photo/d12466635ffafd0e09ea6489b22649fd1e24433b/eFy9_30-yhteenveto-sarjaankytkenta-2.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Yhteenveto sarjaankytkennästä&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kun vastuksia kytketään sarjaan eli peräkkäin, sähkövirran suuruus puolittuu vasemmanpuoleiseen vertailuvirtapiiriin nähden. Sarjaankytkettynä vastusten resistanssi kaksinkertaistuu, [[$ 8\, \Omega + 8\, \Omega = 16\, \Omega $]]​.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/ysjr/e2#top&quot; title=&quot;eFy9_30-yhteenveto-rinnankytkenta-800x600.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/ysjr/e2:file/photo/0be45a364c02059dd0810718a7d813645d67dce5/eFy9_30-yhteenveto-rinnankytkenta-800x600.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Yhteenveto rinnankytkennästä&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kun vastuksia kytketään rinnan, jolloin johdin haarautuu, vasemmanpuoleiseen vertailuvirtapiiriin nähden sähkövirran suuruus kaksinkertaistuu. Rinnankytkettyjen vastusten resistanssi puolittuu, [[$ \frac{1}{R} = \frac{1}{8\, \Omega} + \frac{1}{8\, \Omega} = \frac{1}{4\, \Omega} \Rightarrow R = 4\, \Omega $]]​. Kuvaan merkityssä punaisessa pisteessä sähkövirta jakautuu siten, että molempien vastusten läpi kulkee samansuuruinen sähkövirta kuin vertailuvirtapiirissä. Nämä sähkövirrat summautuvat vihreässä pisteessä.&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;/strong&gt;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastusten värikoodit</title>
<id>https://peda.net/id/939c32ea74c</id>
<updated>2017-03-08T14:35:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vv#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vv/s#top&quot; title=&quot;Francisco_Javier_Gil_shutterstock_201238691_p.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vv/s:file/photo/39eb1a351a2edf0f6d18c38f6a1ec4b444d94c36/Francisco_Javier_Gil_shutterstock_201238691_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vastuksia&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kuvan vastusten resistanssien suuruudet ovat vasemmalta oikealle 2,2 Ω, 220 kΩ, 100 kΩ ja 10 kΩ. Suuruudet selviävät vastuksessa olevien värikoodien perusteella.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vv/v#top&quot; title=&quot;vastusten-varikartasto-600x800.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vv/v:file/photo/805d6b452551d9845d754ba864656633473d9cc9/vastusten-varikartasto-600x800.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vastusten värikartasto&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Vastusten värikoodeissa ensimmäiset kolme rengasta kertovat merkitsevät numerot ja toiseksi viimeinen rengas on kerroin. Niiden avulla saadaan selville vastuksen resistanssi.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vv/s3#top&quot; title=&quot;sachek_shutterstock_98357051_p.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/vv/s3:file/photo/3011e3f92e95c32b4824aff216dc1749a3583b54/sachek_shutterstock_98357051_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Emolevy&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Vastuksia käytetään paljon elektroniikassa. Kuvassa näkyy osa tietokoneen emolevystä.&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Avainsanat</title>
<id>https://peda.net/id/939d970674c</id>
<updated>2017-03-21T16:21:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/keskuskoulu/oppiaineet/ma/fysiikka/s%C3%A4hk%C3%B6oppi-2/resistanssi/avainsanat#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Resistanssi&lt;/b&gt; eli s&lt;/span&gt;&lt;span&gt;ähköinen vastus: Sen tunnus on &lt;/span&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;R&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt; ja yksikkö on ohmi, 1 Ω. Jokainen virtapiirin komponentti, kuten esimerkiksi lamppu tai moottori, vastustaa sähkövirran kulkua. Komponentin resistanssi voidaan määritellä, kun tiedetään jännitehäviö &lt;/span&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;U&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt; komponentin yli sekä virtapiirin sähkövirta &lt;/span&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;I&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt;. Tällöin resistanssi on [[$R = \frac{U}{I} $]]&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Ohmin laki&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;: &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohmin_laki&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Laki&lt;/a&gt;&lt;/b&gt; yhdistää virtapiirin jännitteen, sähkövirran ja resistanssin toisiinsa. Kaavana [[$U = RI$]].&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Sarjaankytketyt vastukset&lt;/b&gt;:&lt;/span&gt;&lt;span&gt; Kun vastuksia kytketään peräkkäin, syntyy sarjaankytkentä. Sen kokonaisresistanssi lasketaan vastusten resistanssien summana &lt;em&gt;R&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;&lt;sub&gt;&lt;span&gt;kok&lt;/span&gt;&lt;/sub&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt; = &lt;em&gt;R&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;&lt;sub&gt;&lt;span&gt;1&lt;/span&gt;&lt;/sub&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt; + &lt;em&gt;R&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;&lt;sub&gt;&lt;span&gt;2&lt;/span&gt;&lt;/sub&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt; + …&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Rinnankytketyt vastukset&lt;/b&gt;:&lt;/span&gt;&lt;span&gt; Kun vastuksia kytketään siten, että johdin haarautuu, syntyy rinnankytkentä. Sen kokonaisvastus lasketaan vastusten käänteislukujen summan käänteislukuna [[$\frac{1}{R_{kok}} = \frac{1}{R_1} + \frac{1}{R_2} + …$]]&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-04-02T13:13:19+03:00</published>
</entry>


</feed>