<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Etä</title>
<id>https://peda.net/id/93423ad2830</id>
<updated>2021-03-12T10:25:59+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/93423ad2830:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/teppokarjalainen/heikanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/biologia/eta#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>26.3</title>
<id>https://peda.net/id/b96d940c8e0</id>
<updated>2021-03-26T10:31:56+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/teppokarjalainen/heikanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/biologia/eta/26.32#top" />
<content type="html">1. a) nenäontelo, nielu, keuhkot, henkitorvi, keuhkoontelot, pallea ja keuhkorakkulat&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. a) C, G, E, H, A, D, B, F&lt;br/&gt;&#10;b) Keuhkotuuletus&lt;span&gt; on hengitykseen&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitys&quot; title=&quot;Hengitys&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; liittyvä tapahtuma, jossa hengityselinten&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;new&quot; href=&quot;https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hengityslihas&amp;amp;action=edit&amp;amp;redlink=1&quot; title=&quot;Hengityslihas (sivua ei ole)&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; toiminnan seurauksena happipitoinen ilma saapuu keuhkoihin&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Keuhkot&quot; title=&quot;Keuhkot&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; ja hiilidioksidipitoinen poistuu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;3. a) Sisäänhengityksessä kaasu on happi ja uloshengityksessä hiilidioksidi&lt;br/&gt;&#10;b) Pallea laskee ja rintakehä laajentuu&lt;br/&gt;&#10;c) Pallea nousee ja rintakehä pienenee&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. a) Kaasujen vaihto&lt;br/&gt;&#10;b) &lt;span&gt;Kaasujen vaihto perustuu pitoisuuserojen tasapainottamiseen. Happi siirtyy keuhkorakkulasta ohuen seinämän läpi vereen ja hiilidioksidi verestä keuhkorakkulaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Ilma puhdistuu, kostuu ja lämpenee.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. Ilma virtaa ääniraon läpi, joka on äänihuulten välissä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;7. a) He ovat eläneet siellä niin pitkään, että he ovat sopeutuneet siihen&lt;br/&gt;&#10;b) Huimaus, väsymys, näköhäiriöt, päänsärky, tasapainohäiriöt&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-03-26T10:31:56+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>23.3</title>
<id>https://peda.net/id/56d0f8748ba</id>
<updated>2021-03-23T09:49:47+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/teppokarjalainen/heikanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/biologia/eta/23.3#top" />
<content type="html">Hengityselinten sairauksia&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hengityselimet ovat ihmiselle todella tärkeitä, mutta niihin voi tulla todella vakavia sairauksia. Astma on kaikista yleisin hengityselinten sairaus. Se on pitkäaikainen sairaus keuhkoissa, jossa keuhkoputken limakalvo on tulehdustilassa. Se ärsyttää limakalvoa, lisää limaneristystä ja supistaa keuhkoputkia. Astman tyypilliset oireet ovat yskä, limannousu ja hengityksen vaikeutuminen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Keuhkosyöpä syntyy, kun keuhkoputken tai varsinaisen keuhkokudoksen solut muuttuvat pahanlaatuisiksi. Yksi keuhkosyövän aiheuttajista on tupakointi, mutta siihen voi harvoin myös sairastua ihminen, joka ei tupakoi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Flunssa eli nuhakuume tarkoittaa akuuttia ylähengitysteiden tulehdusta. Niitä aiheuttaa sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset. Yli puolet viruksista on rinoviruksia. Flunssaan voi liittyä jälkitauteja, kuten poskiontelotulehdus, korvatulehdus ja keuhkokuume. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Keuhkoputkentulehdus on yksi yleisimmistä hengityselinten sairauksista. Ne ovat lähes aina viruksen aiheuttamia henkitorven ja keuhkoputkiston limakalvon tulehduksia. Keuhkoputken tulehdukseen liittyy usein myös ylempienkin hengitysteiden oireita, kuten äänen käheyttä, nuhaa ja kurkkukipua. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sivuontelotulehdus tulee muiden tautien, kuten nuhan mukana. Vaikka nuha onkin hyvin yleinen infektio, noin joka 50 sairastaa sivuonteloiden bakteeritulehduksen, joista yleisin on pneumonokki, joka on tärkein aiheuttajabakteeri myös välikorvatulehduksessa. Sivuontelotulehduksille altistavat allerginen nuha &lt;span&gt; ja siihen liittyvät nenän polyypit, hengitysilman epäpuhtaudet, kuten tupakansavu, nenänielun poikkeava rakenne ja huono suun hygienia.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähteet: hengitys.fi, kaikkisyovasta.fi, terveyskirjasto.fi</content>
<published>2021-03-23T09:49:47+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>vko11</title>
<id>https://peda.net/id/a8479430888</id>
<updated>2021-03-19T10:47:11+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/teppokarjalainen/heikanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/biologia/eta/vko11#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/teppokarjalainen/heikanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/biologia/eta/vko11/korona.png#top&quot; title=&quot;korona.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/teppokarjalainen/heikanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/biologia/eta/vko11/korona.png:file/photo/1279690710fe7744a67c314e40b772bed3329103/korona.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;korona.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/teppokarjalainen/heikanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/biologia/eta/vko11/espanja.png#top&quot; title=&quot;espanja.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/teppokarjalainen/heikanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/biologia/eta/vko11/espanja.png:file/photo/0652bb1fca2737222ec29d349de330df83e67907/espanja.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;espanja.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2021-03-19T10:46:54+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>vko11</title>
<id>https://peda.net/id/977202f0862</id>
<updated>2021-03-16T09:09:47+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/teppokarjalainen/heikanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/biologia/eta/16.3#top" />
<content type="html">1. a) Bakteerisolun sisäisiä rakenteita ovat ribosomit, nukeloidit, inkluusiot, endosporit, ja kaasurakkulat. Solusta muodstuu kaksi tytärsolua, jotka ovat alkuperäisen solun klooneja. &lt;br/&gt;&#10;b) Virukset rakentuvat yksinkertaisimmillaan genomista ja sitä ympäröivästä proteiinikuoresta eli kapsidista. Viruksilla on 8 lisääntymisvaihdetta; tarttuminen isäntäsolun pinnalle, tunkeutuminen isäntäsoluun, kapsidin hajoaminen ja genomin vapautuminen, replikaatio, geenien ilmentyminen, uusien virusten kokoaminen, kypsyminen ja vapautuminen solusta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Kun tauti tulee elimistöön ensinmäisen kerran ja se on tuhottu, kohtaamisessa muodostuu muistisoluja, jotka tunnistabvat taudin ja tuhoavat sen nopeammin seuraavan kerran kun se tulee elimistöön.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. &lt;span&gt;Vastustuskykyjä on kahdenlaisia: luontainen eli synnynnäinen ja adaptiivinen eli hankittu immuniteetti. Keho suojautuu ulkoisella puolustuksella ja yrittää estää mirkobien pääsyn ihmiseni sisälle. Ulkoisia puolustuksia ovat iho, sylki ja kyynelneste. Ihmiselle voi antaa rokotteen, josta se saa immuniteetin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4. Selitä seuraavat käsitteet;  a) Ihmisen ulkoiseen puolustukseen kuuluvat iho ja limakalvot. Lisäksi silmien erittämä kyynelneste sisältää bakteereja torjuvia ainesosia.  b) Sisäinen puolustus tuhoaa ulkoisen puolustuksen ohittaneita taudinaiheuttajia. Sisäiseen puolustukseen kuuluvat ihmisen veren valkosolut sekä tulehdusreaktio.  c) Imusolmukkeita lävitse virtaa imunestettä, imusolmukkeita on runsaasti elimistön eri osissa erityisesti kaulan, nivusten, kainaloiden ja suoliston alueella.  d) Vastustuskyky eli immuniteetti on kehon torjunta taudinaiheuttajia vastaan. Vastustuskyvyn tarkoitus on pitää meidät terveinä. Elimistölle on tärkeää torjua ympäristöstä tulevia bakteereita, viruksia, alkueläimiä ja matoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Rokotusten tavoitteena on aikaansaada vastustuskyky eli immuniteetti tautia tai sen oireita vastaan. Kyseessä on monimutkainen prosessi, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä aktivoituu ja rakentaa suojan tautia vastaan. Rokotuksessa pitää olla hyvin tarkka. Esimerkiksi jos rokotusta ruiskahtaa iholle se on pakko puhdistaa runsaalla vdeellä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Pese kätesi. Yski niin, että et levitä pisaratartuntana leviäviä tauteja. Älä kättele. Noudata työyksikössä käytössä olevia suojausohjeistuksia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;1. a) Epidemia on kulkutauti, eli tauti, joka tarttuu suureen osaan väestöstä tietyllä alueella.&lt;br/&gt;&#10;b) Pandemia on maailmanlaajuisesti levinnyt epidemia.&lt;br/&gt;&#10;c) &lt;span&gt;Superbakteeri on bakteeri, joka on kehittänyt vastustuskyvyn tavallisille antibiooteille. Tällaisen bakteerin aiheuttaman infektion hoitaminen on vaikeaa.&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-03-16T09:09:47+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12.3</title>
<id>https://peda.net/id/f66b317e830</id>
<updated>2021-03-12T10:50:14+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/teppokarjalainen/heikanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/biologia/eta/12.3#top" />
<content type="html">1. a) Keuhkojen välissä&lt;br/&gt;&#10;b) Noin nyrkin kokoinen&lt;br/&gt;&#10;c) 60-100&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. a) Sydämenlyöntien määrä aikayksikössä&lt;br/&gt;&#10;b) Kulhettaa happea ja ravintoa sydänlihakselle&lt;br/&gt;&#10;c) Sydämen ympärillä oleva suoja&lt;br/&gt;&#10;d) Vie verta kaikkialle kehoon&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. a) Väärin, valtimoissa virtaa myös hiilidioksidi pitoista verta&lt;br/&gt;&#10;b) Oikein&lt;br/&gt;&#10;c) Oikein &lt;br/&gt;&#10;d) Oikein&lt;br/&gt;&#10;e) Oikein&lt;br/&gt;&#10;f) Hiussuonia on pikkuslaskimoiden ja pikkuvaltimoiden välissä &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. a) Paine syntyy, kun sydän pumppaa veren kierrokselle valtimoihin &lt;br/&gt;&#10;b) Se kuvaa sydämen supistuessa&lt;br/&gt;&#10;c) Kuvaa painetta sydämen levätessä&lt;br/&gt;&#10;d) Normaali, kun verenpaine on 130/85 mmHg&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. a) Huono kunto, epäterveelliset elämäntavat&lt;br/&gt;&#10;b) Kuntoilemalla ja elämällä terveellisemmin&lt;br/&gt;&#10;c) Se vaihingoittaa verisuonivaltimoita ja niiden seinämät jäykistyvät&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. &lt;span&gt;Sydämen supistumista säätelevät heikot sähköimpulssit, ja EKG perustuu tämän sähköisen toiminnan mittaamiseen.&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-03-12T10:50:14+02:00</published>
</entry>


</feed>