Eerikkilä 19.3.2016

Kuvat fläpeistä. Voit ottaa esim. kännykällä kuvan ja lähettää sähköpostiisi ja liittää tiedoston tähän

2016-03-18T09:36:12+02:00

: 20160319_125057.jpg
: Aktiivinen oppilas ja opettajan roolin muutos
: image.jpeg
: image.jpeg
: Joustavat ryhmittelyt
: Joustavat ryhmittelyt
: Kulttuurin polut 19
: Kulttuurin polut 19
: Kulttuurin polut 19
: Kulttuurin polut 19
: Kulttuuripolku
: Liikkuva koulu ryhmä 18
: Liikkuva koulu ryhmä 7
: monilukutaito 9
: Oppimisympäristö
: Osallisuus ja lapsiystävällisyys
: P_20160319_123842_001.jpg
: Ryhmä 21
: Tasa-arvo - ryhmä 11
: WP_20160319_12_30_20_Pro.jpg
: WP_20160319_12_56_53_Pro[1].jpg
: WP_20160319_13_06_14_Pro.jpg

Ryhmä 1 Ilmiöpohjaisuus

2016-03-19T13:17:06+02:00

Ryhmä: Suvi Jussila, Markus Malmström, Annina Jokinen, Anette Hanström, pj Johanna Sirviö

-Tekemällä, käytännönläheinen
-Lukujärjestystä tehdessä otetaan huomioon
-Yhdistämällä rohkeasti eri aineita/aihealueita; esim. uskonto-kotitalous, biologia-matematiikka
-Keskustelua
-Kuunnellaan lapsia ja heidän ideoitaan
-Havainnoidaan ympäristöä, oppijan elämään liittyvät ilmiöt, oppijan vahvuudet hyödyntäen
-Vierailuja ja vierailijoita
-Yhteistyö yritysten kanssa,
-Esim. Yrityskylävierailu: tutustuminen eri toimialoihin

-Nivelvaiheet
-Yhteistyö päiväkoti-alakoulu, päiväkoti-yläkoulu, alakoulu-yläkoulu

(-"Voidaan tehdä ihan mitä vaan!", opetussuunnitelman rajoissa, Asenne ratkaisee)

Ryhmä 2 Samanaikaisopetus

2016-03-19T15:32:43+02:00

Millä periaatteella työpari kannattaa valita?
- avoimuus
- luottamus
- motivaatio
- sitoutuneisuus
- käsitykset opettamisesta ja oppimisesta eivät ole liian kaukana toisistaan

Yhteisopettajuus/ samainaikaisopetus vaatii paljon, paljon yhteistä aikaa. Ensin työparien pitää tutustua toistensa opetustyyliin ja rutiineihin. Paljon aikaa joustavuuden ja kompromissien tekemiseen.

Suunnittelu- ja keskusteluajat pitää näkyä viikoittaisessa työajassa = lukujärjestyksessä.

Miten voisimme toimia Tammelassa?
- eskari/alkuopetusluokat luonnollinen ja helppo; toimii jo / palkitettuna lukujärjestyksessä
- yläluokilla koulukeskuksessa esim. kotitalous/kemia yhdessä
- oppiaineitten tunnit peräkkäin, kaksoistunteja, välitunnit ehkä siirtyminä
- koulupäivän rytmittely eri tavalla
- alaluokilla eri ryhmien yhdistämistä, toimii, jos vain halu yhdessä tekemiseen löytyy
- koulukulttuuri sellainen, että erilaisuus hyväksytään.
Mitä opimme?
- tiimityöskentely ja ilmiöpohjaisuus herätti kiinnostuksen ja kertoi realistisesti koulun arjesta.

Ryhmä 3 Joustava ryhmittely

2016-03-19T12:31:27+02:00

Yhteistyö on myös resurssikysymys, se vaatii riittävästi aikuisia. Tämä pitää miettiä etukäteen.Yläluokilla lukujärjestystekniset ongelmat tulevat esiin

Yläkoulun ja alakoulun yhteiset pajakoulutunnit ja liikuntapäivät.

Päiväkoti ja alkuopetus tekevät yhteistyötä. Fyysisesti tila on yhdessä. Helpompi touttaa yhteistyötä.
Kummitunti-idean hyödyntäminen

Jos päiväkoti on fyysisesti irrallaan koulusta, toiminta keskittyy omaan yksikköön. Esikouluryhmät ja koulu kohtaavat säännöllisesti.

Ylemmät luokat käyvät vierailulla päiväkodissa apuopettajina esimerkiksi lukemassa, pukemassa, laulamassa ja askartelemassa.

Tutustutaan ja kokeillaan joustavia opetusryhmiä muutamilla tunneilla. Vaatii yhteisen suunnitteluajan.

Koulussa, päiväkodissa ja eskariryhmissä pyritään jakamaan ryhmiä lasten taitotason mukaan muutamiin pienryhmiin. Ohjaajalla pysyy sama tuokio, ryhmäläiset vaihtuvat.

Ryhmien muodostamisessa heikoinkin oppilas pääsee mukaan jonkin vahvuutensa perusteella. Opettajalla vastuu tunnistaa oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet.

Projektipäivät päivähoidosta 6. luokkaan tai 1. luokasta 9. luokkaan.

Erityisopettaja voi huomioida erilaisia oppijoita ryhmiä jaettaessa.

Lahjakkaille lapsille suunnitellaan myös omat oppimisyhmät ryhmiä jaettaessa. Haastetta pitää olla riittävästi.

Apuopettajat otetaan mukaan ryhmiin aikuisen opastuksella

Jatkuva arviointi ja riittävä suunnitteluaika on tärkeää ryhmien toiminnan kannalta.

Tuutorointi!- tietotaito käyttöön

Ryhmä 4 Osallisuus, lapsiystävällisyys

2016-04-06T11:55:20+03:00

Hyytiäinen Kirsi, Jaakkola Katja, Heinonen Kristiina, Lankinen Leena, Urholin Pauliina ja Lehtoranta Katja

* Lapsivaikutusten arviointi lapsia ja nuoria välittömästi ja välillisesti koskevaan päätöksentekoon: tässä yhteydessä kuullaan lapsia ja nuoria ja kartoitetaan heidän omia ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä toiveitaan, lapsia ja nuoria kuullaan aidosti > kerrotaan perustelut päätöksille
* tarkistetaan aikuisten toimintamalleja, jotta voidaan mahdollistaa lasten ja nuorten aktiivinen toimijuus: keskusteluja, yhteistä toteuttamista, palataan aiheeseen, mahdollisuuksien hahmottaminen (lapset ja nuoret oppivat)
* rakenteet ja resurssit (esim. aika) uudelleen mietintään, luodaan uusia käytäntöjä (esim. koulussa tuntijaot), aikuisille mahdollisuus osallistaa tasavertaisesti kaikkia lapsia ja nuoria
* vaatii opittujen toimintamallien kyseenalaistamista ja asenteiden ravistelua, yhteistä keskustelua ja arviointia
* huoltajat, yhteistyötahot aktiivisesti mukaan sekä luodaan uusia yhteistyötahoja esim. eri ammattiryhmiin, eri ikäryhmiin, jotka voivat omalta osaltaan olla auttamassa ilmiöpohjaisen oppimisen toteuttamisessa
Lisäksi toisen fläpin asioita (josta ei valitettavasti kuvaa):
* lapset ja nuoret aktiivisesti mukana suunnittelussa ja toteuttamisessa, kaikki kantamassa vastuuta
* aikuiset ovat läsnä ja omalta osaltaan havainnoivat lapsia ja heidän tarpeitaan ja kiinnostuksenkohteitaan
* oppimisympäristössä huomioidaanmahdollisuudet aktiiviseen toimintaan
* lapsi ja nuori on osa ongelmanratkaisua > vaikutusmahdollisuus
* tasavertaisuus: kaikilla erilaisilla lapsilla ja nuorilla ja heidän ryhmittymillään mahdollisuus ja oikeus osallistua

Ryhmä 5 Oppimisympäristöt sisätiloissa

2016-03-20T21:36:06+02:00

Ryhmä 5: Oppimisympäristö sisätiloissa Pj. Susanna Lahti

Heinänen Tarja, Raunio Terhi, Kokkonen Pasi, Saarikallio Johanna, Lampinen Jenni

Video Oppimisympäristöstä INNO2020
Ops-tekstiin tutustuminen --> keskustelua
Miten oppimisympäristöjen ja työtapojen on muututtava uuden Ops:n mukaiseksi?

- enemmän yhteistyötä

- rohkeutta

- lisää mahdollisuuksia keskusteluun

- toiminnallisuutta

- digiloikka

Miten ops:n tavoitteet toteutetaan Tammelassa. Konkreettiset esimerkit.

_ koulujen, päiväkotien johtajat avainasemassa muutosprosessissa

- vanhojen, huonoksi todettujen käytäntöjen ja rakenteiden purkamista

esim. Koulukeskuksen erillisten opehuoneiden tilalle uusi yhteinen opehuone ja suunta yhteistyön lisäämiseen opettajien ja oppilaiden välillä

- toiminnallisuuden lisäämistä opetukseen

- henkilökunnan koulutus digilaitteiden ja sähköisten mahdollisuuksien käyttöönottamiseen

- laitteet ja verkot kuntoon

- TOLLO? = Tuo Omat Laitteesi Luokan Opetukseen Tammelaan yhtenäinen linja?

Mitä uusia käytäntöjä se vaatii? Yksikön johtajalta? Hlökunnalta?

- aikaa suunnitteluun

- asennemuutosta

- positiivista suhtautumista

- lisää mahdollisuuksia koulujen väliseen vuorovaikutukseen

- monipuolisten työtapojen mahdollistaminen

- kaaoksen sietämistä

Tiloilta

- tilojen muunneltavuus (seinät, kalusteet)

- avoimuutta tilaan ja asenteisiin

- turvallisuus

- pehmeys (värimaailma, sohvat, säkkituolit, tyynyt, matot)

- viihtyvyys, värimaailma

- värillinen selkeys

- innostava

- ei hyökkäävä

- valoisuus

- akustiikka

- ergonomiset, turvalliset kalusteet

- erilaisia työskentelymahdollisuuksia, jokaiselle jotakin

- digitaalisten laitteiden käyttöönotto

- oppilaiden mahdollisuus oppimisympäristön suunnitteluun à

Mitä jokainen työntekijä voi tehdä?

- muuttaa omaa asennetta

- innostua

- rohkaistua kokeilemaan uutta eikä pelätä epäonnistumista

- vuorovaikutusta --> verkostoituminen

Ryhmä 6 Oppimisympäristöt ulkona

2016-03-19T12:16:04+02:00

Avointa uutta ajattelua
Kokeilun halua
Uskallusta
Ulkona oppiminen ei ole sidottu vaan tiettyihin oppiaineisiin.....vaan mahdollista kaikissa oppiaineissa
Eskarista.....yläkouluun kokeili ja sitä kautta vakinaiseksi muodoksi
Muistaa hyöty käyttää Tammelan mahtavat ulkonaoppimisen mahdollisuudet, esim. Mustiala, Saaren kansanpuisto,Torron suo ja monet muut mahdollisuudet.
Aina ei tarvitse mennä kauaksi....vaan läheltäkin löytyy ulkona oppimisympäristöjä.....metsän reuna, pellon piennar tms. paikka...järven ranta, joen ranta.
Vastuu ajattelun uudelleenajatteluun, koska se mahdollistaa vasta toiminnan.
Opettajalla/ohjaajalla pitää olla motivaatio myös itsellä olla ulkona ja työstää omia "vanhoja" toiminta tapojaan ulkona käytettäviksi

Ryhmä 7 Liikkuva koulu

2016-03-20T08:15:12+02:00

LK ideoita miten totutetaan Tammelassa
- ratoja pihalle
- välinepankki kouluille välituntiliikuntaan (välineet kuitataan)
- innostavia liikunnalisia ryhmätöitä
- pulkkamäet
- oppitunnit ulkona (hyvät mahdollisuudet)
- Fain liikennejärjestelyt autot/ bussit jättävät lapset alas pysäkille
- Koulut eivät kiellä lapsilta käyttämästä leikkivälineitä, jossa on aiemmin tapahtunut haaveri.
- Oppilaiden osallistaminen liikutatunneilla
- tuntirakenteen muutos (pitkät välitunti esim. kaksois tunti tämän jälkeen pitkä välitunti.
- polkupyöriä kouluille!

Ryhmä 8 Kulttuuripolku

2016-03-19T12:19:12+02:00

-yhteistyö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, kulttuuripalveluiden,nuorisopalveluiden ja 3.sektorin välillä mm. ikäihmiset ja taiteilijat mukaan tekemään lasten ja nuorten kanssa kulttuuria kouluilla ja päiväkodeissa.
-osallistavaa (lapset suunnittelevat, kehittävät ja toteuttavat) kulttuuria koulussa, varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla
-monipuolisesti tarjotaan erilaisia kulttuurikokemuksia kaikille lapsille kunnassa
-löytää omasta "Tammelan tiimistä" osaajia jotka mahdollistavat monipuolisen kulttuuritarjonnan
-tulevaisuudessa erityisesti kehitämme suunnitelmallisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa- kulttuuripolku

Ryhmä 9 Monilukutaito

2016-03-19T19:20:09+02:00

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja.
Se on siis nimitys päiväkodeissa ja kouluissa pitkään jatkuneelle lähdekritiikki- ja viestintäopetukselle.

Hyvä monilukutaito on kaiken oppimisen edellytys ja opiskelun kohde.
Monilukutaito korostuu nykymaailman informaatiotulvan ja viestinnän keskellä.
Läpäisee kaikkia oppiaineita ja olennainen osa kaikkea opetusta ja oppimista.

Nyt tehdään esim:
Päivähoidossa satujen lukeminen, sadutus, lorut, kuvien avulla opettelu (päiväjärjestys), Kommunikointi toisten lasten kanssa.
Alaluokilla: fakta / fiktio-käsitteet, tiedonhankinta- ja lähdekritiikkiharjoituksia, nykytekniikan käyttöharjoituksia.
Yläluokilla: Ilmaisutaidon opetusta, kirjaston kanssa tiedonhankinnan opetusta, koodausta ym.
Kirjasto: satutunnit, kirjastoleikki eskareille, ryhmäkäynnit, kirjavinkkaus, kirjailijavierailuja.

Harjoittelu pitää aloittaa jo ihan pienestä, ei vasta eskarista.
Laaditaan yhteistyösuunnitelma kirjaston kanssa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen osalta, monilukutaidon näkökulmasta.

Tulevaisuuden opettaja on taitava tarinankertoja ja tvt-taitaja.

Ryhmä 10 Oppilaan aktiivinen rooli

2016-03-19T12:26:27+02:00

Mira Salorinta pj., Niina Andersson, Jenni hirvonen, Tiina Mannila, Maija Holmi
aktiivisesti vaikuttamassa asioihin
Avoin tila ->meteli/rauhallisuus vs. jakotilat - fyysinen ympäristö
Oppilaat ovat erilaisia
äärimmäisiä haasteita saada kiinnostumaan oppiaineista
innostus oppimiseen
pohja tehdään jo varhaiskasvatuksen aikana
lasten myötäsyntyisen uteliaisuuden hyödyntäminen
innokas
lapset kiinnittävät huomioita eri aistein
Halu tietää asioita, kyltymätön tiedonjano, viattomuus/roolit
luonteenpiirteet
kotien rooli oppijan tukemisessa, kannustaminen, puhaltaminen yhteen hiileen
yhteistyö koulu- oppilaat-koti vanhempien ja opettajien kohtaaminen
Onnistuminen ruokkii onnistumista
Pettymyksiäkin on oltava
Lapset ovat kiinnostuneita kun he oppivat, mutta oppivat kuitenkin jotakin ->kodin tukeminen
Opitun asian kytkeminen oppilaan elämään
Motivaation ylläpitö ja jokaisella oma motivoiva
Tiimityö - oppilaan täytyy ottaa vastuu omasta oppimisesta
Lapsen ikä ja taidot huomioiden
Valitaan oma tapa opiskella
aikataulutus
Ei sovi kaikille, jotkut tarvitsevat enemmän ohjausta
lukujärjestyksessä huomioidaan oppilaan aktiivisuus
kielissä aktivoi käyttämään kieltä, kansainväliset projektit

Millä mahdollistetaan aktiivinen oppiminen?
ilmiöpohjainen oppiminen, hidasta
saavutetaanko asetetut tavoitteet-> opitaan uuteen työskentelytapaan
siirtymävaihe, yhteenveto
valmis kokeilemaan

SWOT-analyysi opettajan roolin muuttumisesta

Ryhmä 11 Tasa-arvo

2016-03-19T13:58:22+02:00

Tammela on lapsiystävällinen kunta, osallisuus päätöksenteossa, mahdollisuus vaikuttaa asioihin, lapsi ja nuori oman elämänsä asiantuntija
"Erilaisuus on rikkaus"
Tasa-arvo julistus: koskee kaikkia, esim. sukupuolisuuntautuneisuus, kasvatuksen tehtävä ohjata, työstää erilaisuuden hyväksymiseen, arvokkaaseen elämään
Tehtävät ja henkilön ominaisuudet määrittelevät, ei perinteiset sukupuoliroolit, vaatii tietoista työtä, uutta ajattelua
Tasa-arvo ihmisten erilaisille taidoille, lahjoille
Tasa-arvoon kasvatetaan - itseluottamus, rohkeus olla erilainen
Tänä päivänä media rakentaa tasa-arvoa, sateenkaariperheet, seksuaalisten vähemmistöjen näkyvyys

Ryhmä: Johanna Heino, Irja Pietilä, Sari Lehmusvuori, Susanna Mikkola, Tanja Uusitalo ja Jari Korhonen

Ryhmä 12 Ilmiöpohjaisuus

2016-03-19T12:34:01+02:00

Ilmiö
- Ilmiö kokoaa tiedon sirpaleet eri oppiaineista kokonaisiksi ilmiöiksi.
- Ilmiö on aina tutkimuksen kohde johon liittyvät asiat selvitetään monialaisesti.
- Ilmiöiden kautta saadaan rikottua oppiaineiden asettamat kahleet.
- Ilmiö on mahdollisuus, ei taakka!

Ilmiöpohjaisuus opetuksessa eri opetuksen asteilla
7-9 luokilla
Haasteet:
- Haasteena opettajuuden yhdistäminen ja yhteisopettajuus.
- Lukujärjestysten sovittaminen ilmiöopetuksen tarpeisiin.
- Ainekohtaisten perustaitojen oppiminen ilmiöiden lomassa.
- Tarvittavan teknologian puuttuminen.
- Oppilaan oppimiskäsitys vanhakantainen.
- Prosessin pituus. Uuteen oppiminen vie aikaa opettajalta ja oppilaalta.
- Fyysiset tilat. Mahdollisuudet vaativat mielikuvitusta.
Mahdollisuudet:
- Oppilaiden aidon kiinnostuksen saaminen opittavaan aiheeseen.
- Laaja-alaisen ymmärryksen saavuttaminen.
- Opettamisen uudistaminen.
- Yhteistyö toisten kanssa.
- Oppilaasta kehittyy oman oppimisensa asiantuntija. Hän tietää, kuinka oppii erilaiset asiat ja osaa arvioida omaa oppimistaan.
- Oppilaan osallistaminen opetuksen suunnitteluun automaatio. Oppilas luo viitekehyksen oppimisen polulle.
- Luovuus ja ajattelu kehittyy ilmiöiden ympärillä, kun ilmiötä saadaan tarkastella eri näkökulmista.

1-6
- Kaikki oppiaineet yhdistettävissä.
- Vastuu yhteistyöstä ongelma ja vahvuus!
- Arviointi, ryhmädynamiikka ja tiimityöskentelyn koonti haasteena. (mm. teknologia)

Esiopetus
- Aiheita lasten mielenkiinnon kohteista. -> Projektit (Haasteena saada kaikki innostumaan samasta aiheesta)
- Lasten vahnhempien odotukset. Opettajan oltava hetkessä kiinni!

Ryhmä 13 Samanaikaisopetus/Yhteisopettajuus

2016-03-19T17:06:32+02:00

Ryhmä: Anu Rusanen, Taru Muurinen, Milla Norrby, Katja Kivi ja Johanna Ylitalo

Co-teaching- teamwork= yhteisopettajuus- tiimityö

Tammelassa vielä lapsen kengissä? Halua kokeilla kuitenkin on, olisi hienoa jos olisi rinnakkaisluokkia yms.ja resurssit kunnossa

- erityisopettaja voi olla luokassa, yläkoululla kuitenkin todella vähän resurssia , ei saa välttämättä erityisopea tunnille, vaikka siellä olisi tukea tarvitseva oppilas(suunnitelmat tehty)
- pikkukouluissa opettajat tuntevat toisensa, helpompi suunnitella lukujärjestyksellisesti, kuitenkin vähän opettajia
- päivähoidossa toimii tiimit- suunnitteluaika on sielläkin välillä kortilla, ihanteellinen olisi päivähoidossakin olisi kahden opettajan ryhmiä esim. lastentarhanopettaja ja sosionomi työparina

- opetuksenjärjestäjältä tarvitaan resursseja ( opettajaresurssia, suunnitteluaikaa, fyysinen ympäristö)
- tarvitaan halua ja uskallusta

Olisi hienoa jos Tammelan kunta lähtisi yhteisopettajakokeiluun ja koottaisiin käytännönkautta kokemuksia ja luotaisiin pikkuhiljaa käytänteitä!

Tulevaisuuden visio: jos Tammelasta lapset vähenevät....voitaisiinko siinä kohdassa pitää kiinni henkilökunnasta ja kehittää tiimityötä/ yhteisopettajuutta?

HUOM! opetushallitus julkaissut juuri yhteisopetuksen käsikirjan/ pdf linkin takaa

https://hyvatkaytannot.oph.fi/kaytanto/2030/?q=c074b669c2870eda1f7b106452c5f085

Ryhmä 14 Joustava ryhmittely

2016-03-19T12:30:32+02:00

Keskustelun lähtökohtana uuden opsin oppimiskäsityksen keskeiset lähtökohdat:
oppilas on aktiivinen toimija, saa myönteisiä kokemuksia, oppii vuorovaikutuksessa, itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen.
Miten joustavalla ryhmittelyllä voidaan tukea oppilaan oppimista?

Oppimiminen
- yläkoulussa: yhdistetään luokkia ja opettajuutta + erityisopettaja
- rinnakkaisluokkien yhteistyö, myös yli oppiainerajojen
- kummitoiminnan hyödyntäminen
- eri luokkatasojen yhteistyö, tiimit
- joustavuus
- yhteistoiminnallinen oppiminen

Itseohjautuvuus
- valinnanmahdollisuus
* voidaan hyödyntää aktiivista oppimisympäristöä > vuorovaikutuksen harjoittelu, pettymyksen sietokyky
> apuna kortti-, värivalinnat > monipuolisuus
- tietokoneiden ja tablettien avulla + opettajien avulla ryhmittelyä
- tiimeissä työskentely

Vuorovaikutus
- teemapäivät / kurssipäivät
> 1-9 luokat tms. jaot, varhaiskasvatus, eskari...
> yhteistoiminnallisuus
> toisen huomioonottaminen
> isommilla mahdollisuus jättää taka-alalle ison oppilaan rooli

Haasteita
Yli luokkarajojen mennessä suunnitteluajan löytäminen, digiajan hyödyntäminen ?
- sopivan luokkatilan löytäminen
- henkilöresurssit

Tärkeää on vain ryhtyä tekemään ja korjata toimintaa tarvittaessa! Tekemällä oppii... Ei pidä pelätä epäonnistumista tai maalata mahdollisia ongelmia etukäteen.
Epämukavuusalueelle poikkeaminen tekee hyvää..

Ryhmä 15 Osallisuus, lapsiystävällinen kunta

2016-03-24T11:34:54+02:00

Keskustelua osallisuudesta:

- osallisuus ei voi olla ulkoa päin tarjottu tai määritelty asia, jokaiselle osallisuus on subjektiivinen kokemus
- osallisuus ja mahdollisuus osallistua on isoa osa ihmiseksi kasvua
- osallisuuteen ja osallistumiseen tulee olla mahdollisuuksia harjoitella arjessa, on sitten kyse päiväkodista, koulumaailmasta tms
- osallisuuden este saattaa olla esim aikuisen kontrollin tarve, aikuisen käsitys osallisuudesta ja osallistumisesta saattaa erota lapsen omasta käsityksestä
- pienestä asti tiimityötaitojen harjoitteleminen lisää myös motivaatiota osallistua, jokainen omainen taidoillaan
- osallisuus ei saa olla näennäistä ja päälle liimattua
- kotikasvatuksen ja päiväkoti/koulumaailman välillä saattaa olla näkemyseroja, yhteiselle dialogille edelleen paljon tarvetta
- alusta loppuun lasten/nuorten suunnittelemista ja loppuun viemistä projekteista lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden oppia prosessin kulkua, vastuun kantamista ja kokemuksen omasta kyvystä tuottaa jotain todellista ilman, että aikuiset kuitenkin jossain kohtaa stilisoivat prosessin ja tuloksen

- yhteisöllinen oppilashuolto tuo laajempaa osallisuuden tunnetta myös työntekijöille, esim. koulunkäynninohjaajat

Ryhmä 16 Oppimisympäristöt sisätiloissa

2016-03-19T17:37:30+02:00

Ryhmä 16:
Lind Anna-Leea (pj), Valkama Anne, Lehtonen Elina, Vehmas Hanna ja Peussa Elisa

Alla oleva videolinkki johdatteli ryhmän työhön...

Tulevaisuuden oppimisympäristö

Ryhmän keskustelun aikana, ryhmäläisten ajatuksista syntynyt "ajatuskartta" (Popplet lite-ohjelmalla tehty) oppimisympäristöistä sisällä koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Ryhmäläiset askartelivat myös "Tulevaisuuden oppimisympäristöistä sisällä"-kollaasin.

Ryhmä 17 Oppimisympäristöt ulkona

2016-03-19T16:31:08+02:00

Mitä tahansa voi opetella luokkahuoneen ulkopuolella. Ilmiöitä tutkitaessa voi hyödyntää ympäröiviä luontokohteita, kirjastoja ja digitekniikkaa. Ulkona opeteltaessa saa luvalla liikkua, ei "kahlittu pulpettiin". Erilaisia oppimisympäristöissä työskennellessä tulee lasten/nuorten erilainen osaaminen näkyviin.

Ulkona korostuu yhteistyötaidot ja luottamus lapseen, liika holhous on poissa, samalla oma ajattelu mahdollistuu. Luonto "etsii" lapsista eri piirteitä. Konkretia ja liike auttaa oppimimisessa. Luokkahuoneen ulkopuolellla saadaan kokemus teorian lisäksi.
Luonnon ilmiöt innostaa tutkimaan. Netistä ja kirjoista haetaan lisätietoa. Oma mielenkiinto lisää oppimisen onnistumisesta. Kun innostuu, niin onnistuu ja kun onnnistuu, niin innostuu. Luonnossa oppiainerajat ylittyvät itsestään. Esim. Marjasta piirakka (mittamminen, ohjeiden lukeminen, ruuanvalmistus, liikunta, jokamiehenoikeudet..).

Maailma tulee vastaan ulkona. Vaikka internet tuo rajattoman luokkahuoneen, myös omat kokemukset ovat tärkeitä, teoria ja käytäntö yhdistyy. Monenlainen yhteistyö eri verkostojen kanssa työpaikat, yritykset, järjestöt. Oppilaat voisivat esim. vaikka somistaa liikkeen ikkunoita. Vierailulla ja tutustumisäynneillä pyritään antamaan mahdollisuus toimia, eikä vain kuunnella esityksiä. Esim. Miksi aina menmään esiintymään vanhuksille, vanhuksilla voisi olla annettavaa. Mitä voitaisiin tehdä yhdessä...

Tammelassa paljon hyviä kohteita: lähimetsät kaikkialla, Pyhäjärvi, luonnonpuisto, Mustiala, liikuntakeskus, kirjasto, Torronsuo, Hämeen luontokeskus, Liesjärven kansallispuisto, Korteniemen perinnetila, järjestöt, kirkko, Honkapirtti, Eerikkilän urheiluopisto. Mahdollista pitää vaikka leirikoulu.

Ryhmä 18 Liikkuva koulu

2016-03-19T15:51:18+02:00

- eri oppiaineissa (kaikissa) yhdistetään liikuminen
- yläkoulun oppilaiden täytyy saada koulutusta liikkari/välkkäritoimintaan (HLU), jotta innostus ja kiinnostus säilyy ja leviää muille
- luokkatilat: jumppa-/säkkituolit, tasapainolaudat, jumppapallot, seisomatyöpisteet
- välituntipiha toiminnalinen ja monipuolinen
- uuden koulun pihalle (FAI:n tilat) ei kuskattaisi lapsia autoilla, vaan lapset kävelisivät mäen koululle
- vanhemmat oppilaat (2-3) pitämään liikuntatunteja, motivaatio nousee varmasti (osallistaminen)
- koko koulun asia, kaikki opettajat mukaan, ohjausta, opastusta ja koulutusta kaikille, tekevät itse (HLU), Lähiympäristön hyödyntäminen, karnevaalit, tapahtumat (esim. pääsisäismunametsästys)
- liikuntaa iltapäiviin (kolmas sektori)
- taukojumpat luokissa ja liikunnalliset aamunavaukset
- henkilökunta mukaan ja osallistumaan, näyttämään liikunnallista esimerkkiä
- pulpettityöskentelyä vähemmän
- vastataan seisten pulpetin vieressä
- liikunnan ilon säilyttäminen varhaiskasvatuksesta peruskoulun päättöluokille asti

Ryhmä 19 Kulttuuripolku

2016-03-21T14:00:22+02:00

Kulttuurikasvatussuunnitelmassa pitäisi näkyä Tammelan kulttuuri, Suomen kulttuuri, globaali kulttuuri.

Kulttuuritoimen järjestämiä ja tarjoamia pidettiin arvossa, konsertit, teatterit, kuten myös kirjaston tarjoamat kirjastoauto, kirjavinkkaus

Pohdittiin mitä vois olla lisää: Paikalliskulttuuriin tutustuminen koettiin tärkeänä, linja-automatkat mietittyttivät, mistä rahat?

Kotiseutukulttuuri: Hakkapeliittateemaan osallistuminen, koulun omat hakkapeliitat, perinnepäivät, kulttuurijuhlat, tanhujuhlat esim urkkiksella, museoiden hyödyntäminen, koulupapat/-mummot, perinteiden jatkuminen, hiihtokulttuuri, metsämörrikulttuuri, härkätien kulttuuriympäristöt

Suomen kulttuuri:
kulttuurin jalkautuminen kouluille esim kulttuuribussin muodossa kirjastoautoon yhdistettynä? Kirjastoauton teemaviikot, kirjailijavierailijat, kulttuuripassiin yhdistetty tai erillinen kulttuurintuntija -merkki partiolaisten malliin

Maailmankulttuuri:
Musiikki, nykyaikainen runonlausunta, räp, Mediakasvatus, mediakriittisyys, somekulttuuri, videot, tubetus, välinekoulutus! ruokakulttuurit

Lisäksi keskusteluun nousi osaajuuden hyödyntämistä monipuolisesti: lapset osaavat mahdollisesti kuvata, jopa editoida, hamkissa osaamista, opinnäytetyöt yms. yhteistyöprojektit koulun sisällä nuorisotoimen kanssa, säännöllisesti ja aktiivisesti

Ryhmä 20 Monilukutaito

2016-03-19T17:29:23+02:00

Tekstien tulkitseminen ja tuottaminen (sanalliset, kuvalliset jne.)

Mahdollisimman monipuolisesti lukemista ja tekemistä, monipuolisia tekstejä

Varhaiskasvatus:
lukeminen lapsille, kalenteri, laulusta piirtäminen (yhdistyy musiikki, kuullun ymmärtäminen, tuottaminen)

Suunnitellaan näytelmiä, esitetään itse keksittyjä esityksiä juhlissa

Teatteri, vaihto-oppilaita päiväkodilla

Sadutus, riimittely, kirjaimet

Aikuiset lukevat -> lapset lukevat lapsille

Koodaaminen esikoulussa (Beepot)

Älytaulu, tabletit, pelit (esim. ekapeli)

Yläkoulu:
Luotettavuuden arviointi
netti avartaa + kontaktit E-twinning -sivusto (yhteistyökumppaneta kouluille)
Autenttiset tekstit! (esim. kielenopetuksessa)
Omaan, oikeaan elämään linkittäminen (esim. kirjekaverit)
Kansainvälisyys, monikulttuurisuus: englanninkieliset aineistot, kirjat, lehdet (kirjasto)

nRyhmä 21 Oppilaan aktiivinen rooli

2016-03-19T13:02:12+02:00

Aktiivinen oppija:

Apukysymyksinä: Millainen on aktiivinen oppija? Miten tuen oppilaan aktiivisuutta?
- aktiiviseksi ei voi pakottaa
- uteliaisuus ja onnistumisen kokemukset, yrityksen ja erehdyksen kautta onnistumiseen
- ei tyrmätä => lapsen täytyy päästä kokeilemaan ja testaamaan rajojansa
- lasten elinpiiri on ruvennut kasvamaan => hyvä juttu, että opitaan toimimaan maalaisjärjellä
- ovatko kaikki synnynnäisesti aktiivisia? miten ohjata: => rohkaista, luodaan tilanteita joissa aremmat ja hiljaisemmat pääsevät onnistumaan => lapsen tunteminen!
- aktiivisuus yhdistetään yleensä toimintaan, mutta eikö samalla tavalla voi kannustaa olemaan "oman päänsä sisällä aktiivinen" =ohjata ajattelemaan ja pohtimaan itsenäisesti
- vuorovaikutuksellisuus
- kasvaminen vastuuseen omasta oppimisestaan olisi tosi tärkeää!! Uudessa opsissa jo 1. luokalta lähtien
- uudistuminen on aina voimavara
- esim. tiimityöskentelyssä ohjaajan on osattava rajata, tämä on tosi sääli koska "rönsyilystä" voi tullakin jotain tosi mahtavaa ja oppilaita innostavaa

Opettajan roolin muuttuminen:

VAHVUUDET:
- lopputulos! tuloksena aktiivinen toimija (oikeaan suuntaan aktiivinen)

HEIKKOUDET:
- ajankäytön ongelma, jos on liian aktiivinen jossain asiassa, niin jääkö jotain pois?

MAHDOLLISUUDET:
- opettajan rooli muuttuminen opettajasta ohjaajaksi (jossa on omat riskinsä, kts. alla oleva)

UHAT:
- miten saada kaikki sisällöt mahtumaan annettuihin raameihin, jääkö jotain olennaista pois?

Ryhmä 22 Tasa-arvosuunnitelma

2016-03-19T12:22:16+02:00

Tuleeko opsiin tasa-arvosta muuta kuin sukupuolten tasa-arvoa käsitteleviä asioita?
Mitkä asiat voivat estää sukupuolten tasa-arvon toteutumista?
- omat arvot, asenteet, ennakkoluulot
- tiedonpuute
- erilaista lasta ohjataan helposti totuttuun muottiin, eli pelko
-mediaan ohjaus ja yleiset asenteet
- vakiintuneet käytännöt

Voiko tasa-arvo heikentää tasa-arvoa? Kenen"tasa-arvoisuus"määrää?
Keskustelimme poika-tyttö liikuntaryhmien eduista, haitoista.

Kun asioita ruvetaan muuttamaan pitäisi pysytellä keskitietä, ei aina mennä heti toiseen ääripäähän.
Nykyinen sukupolvi on avoimempi ja rohkeampi, suvaitsevaisempi kuin ennen.

Mitä pitäisi tehdä Tammelassa?
- oppimisympäristöjen muokkausta
- fyysisen kehityksen huomioiminen
-Unicef - lapsiystävällinen kuntamalli - Miten vaikuttaa?