<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Erikan ja Miitan novelli</title>
<id>https://peda.net/id/92a10762d5d</id>
<updated>2018-10-22T11:29:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/92a10762d5d:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jokioinen/perusopetus/miinan-koulu/luokat/5/kiva-lehti/novelli/ejmn#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Shadow Heart</title>
<id>https://peda.net/id/3bde875cd5d</id>
<updated>2018-12-21T10:43:55+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/jokioinen/perusopetus/miinan-koulu/luokat/5/kiva-lehti/novelli/ejmn/shadow-heart#top" />
<content type="html">Olipa kerran fantasiamaa nimeltä Phoenixland.&lt;br/&gt;&#10;Jota hallitsi kaunis kuningatar.&lt;br/&gt;&#10;Siellä asui sisarukset: Robecca Roses ja Robert Roses.&lt;br/&gt;&#10;Molemmat olivat perineet ulkonäkönsä vanhemiltaan eli tumman ruskeat hiukset ja harmaan vihreät silmät.&lt;br/&gt;&#10;Heillä ei ollut vanhempia, joten heistä tuli läheisempiä kuin sisaruksista yleensä. &lt;br/&gt;&#10;Oli synkkä aamu, kun Robert käveli lähellä Hävityksen vuoria.&lt;br/&gt;&#10;Robeca oli sillä välin kaikki yksisarvisista -tunnilla.&lt;br/&gt;&#10;Kun Robecan tunti vihdoin loppui, hän palasi linnaan.&lt;br/&gt;&#10;Robecca huomasi ettei Robet ollut vielä palannut.&lt;br/&gt;&#10;Oli jo myähä eikä Robert ollut vieläkään tullut.&lt;br/&gt;&#10;Robecca lähti etsimään Robertia.&lt;br/&gt;&#10;Robert oli kadonnut!&lt;br/&gt;&#10;Robecca ei löytänyt isoveljeään mistään!&lt;br/&gt;&#10;Robeca tuli vanhan kivimuurin luokse johon oli kirjoitettu muinaisila riimuilla: &lt;em&gt;Robecca jos haluat vielä nähdä veljesi, mene Kuoleman vuorelle!&lt;/em&gt;&lt;em&gt; Ja etsi kultainen avain.&lt;/em&gt; &lt;em&gt;Mu ha ha ha haaa! T: Musta velho.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;Hän vaeltaa Kuoleman vuorelle, legendan mukaan vuorille on vangittu kuolama ja tuli.&lt;br/&gt;&#10;Robecca astui vuoren sisälle... &lt;em&gt;Vuoren sisällä oli hiljaista. Luonnottoman hiljaista. Pimeyden verho oli laskenut vuoren ylle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;Robecca käveli peremmälle kunnes esiin tuli portaat. Partaiden alapäässä näkyi valoa.&lt;br/&gt;&#10;Robecca saapui isoon saliin, joka oli täynnä kulta kolikoita lattiasta katoon.&lt;br/&gt;&#10;Sali oli valtava. &lt;br/&gt;&#10;Robecca aloitti loputtomalta tuntuvan urakan ja aloitti avaimen etsinnän.&lt;br/&gt;&#10;Robecca nosti kultaisen pikarin, kolikot valuivat lattialle.&lt;br/&gt;&#10;Yhtäkkiä jokin liikahti kolikoiden seassa, Robecca säikähti ja ryntäsi tukipylvään taakse.&lt;br/&gt;&#10; &lt;em&gt;Kulta kolikot tippuivat lattialle. Kuulin hengitystä. Raskasta hengitystä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;em&gt;Kurkistin pylvään takaa. Näin sen. Näin hirviön. Hirviö oli...Lohikäärme!&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Lohikäärme heräsi. Ja nousi ylös.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;Lohikäärme haistoi ihmisen. Se seurasi hajuaistiaan ja löysi Robecan!&lt;br/&gt;&#10;Robeca jähmettyi paikoilleen. &lt;b&gt;- Haistan sinut. Olen täällä ikuisesti. Enkä pääse ikinä pois. Niinkuin et sinäkään! Joten älä pelkää. Voit piiloutua mutta et paeta!&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Lohikäärme sanoi. &lt;br/&gt;&#10;Robecca päätti kävellä esiin. Lohikäärme huomasi Robecan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt; - Entä jos autan sinut pois täältä? Robecca kysyi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;b&gt; - Auttaisitko minut pois täältä?&lt;/b&gt; Lohikäärme kysyi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;- Kyllä, jos viet minut Mustan velhon linnaan. Robecca vastasi. &lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;Lohikäärme tutkiskeli epäluuloisena Robeccaa ja sitten sanoi:&lt;br/&gt;&#10; &lt;b&gt;- Hyvä on. Vapauta minut ja nouse selkääni.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Robecca vapautti lohikäärmeen ja nousi sen selkään.&lt;br/&gt;&#10;He lähtivät lentoon. Matkalla Robecca sai kuulla että lohikäärmeen nimi oli Red Fire.&lt;br/&gt;&#10;Robecca ja Red saapuivat Mustan velhon linnan pihalle.&lt;br/&gt;&#10;Robecca huomasi että kultainen avain oli Redin kaulassa.&lt;br/&gt;&#10;Robecca osoitti avinta ja kysyi:&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt; - Saanko tuon kultaisen avaimen?&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;Robecca ja Red astuivat sisään velhon linnaan.&lt;br/&gt;&#10;Musta velho istui mustalla valtaistuimella ja kääntyin tulioita päin sylissään musta kissa. Ja sanoi: - Pitkästä aikaa Red. Toit näköjään mukanasi sen pikku kakaran. &lt;br/&gt;&#10; - Pääsit sitten vapaaksi mutta et ole sitä enää kauaa! Musta velho hyökkäsi Redin kimppuun. Red puolusti itseään ja hämäsi velhoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Minulla on nyt mahdollisuus pelastaa Robert.&lt;/em&gt; Robecca ajatteli.&lt;br/&gt;&#10;Robecca käveli hiljaa Robertia kohti. &lt;br/&gt;&#10;- Robecca? Robert sanoi hämmentyneenä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt; - Shhhh! Yritän saada sinut pois täältä.&lt;/em&gt; Robecca vastasi.&lt;br/&gt;&#10;Robert nyökkäsi. Robecca otti kultaisen avimen esille ja avsi Robertin kahleet.&lt;br/&gt;&#10; - Mistä sinä olet saanut kultaisen avaimen? Robert kysyi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt; - Pitkä tarina, kerron toiste.&lt;/em&gt; Robecca sanoi.&lt;br/&gt;&#10;Velho oli tällä välin huomannut ettei kaikki ollutkaan kohdalaan.&lt;br/&gt;&#10;Robeccakan ja Robertin oli tarkoitus kävellä huomaatomasti ulos linnasta.&lt;br/&gt;&#10; Mutta yhtäkkiä kultainen avain lennähti Robeccan kaulasta. &lt;br/&gt;&#10;Musta velho yritti saada avaimen itseleen taikakeinoin.&lt;br/&gt;&#10;Aika tuntui pysähtyvän.&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt; - Eeiiiii!&lt;/em&gt; Robecca huusi.&lt;br/&gt;&#10;Ja yritti ojentaa kätensä avainta kohti, mutta avain oli liian kaukana.&lt;br/&gt;&#10;Kun avain leijui Redin kohdalla Red syoksi tulta, avain suli.&lt;br/&gt;&#10; - Eeiiiii! Musta velho huusi. Kultainen avain oli tuhottu. Ja musta velho joutui pimeän taian vankilaan. &lt;br/&gt;&#10;Red vei Robeccan ja Robertin takaisin kotiin. Phoenixlandiin.&lt;br/&gt;&#10; - Kiitos kun pelastit minut Robecca. Robert sanoi.&lt;br/&gt;&#10; - En olisi voinut jätää sinua olet paras ystäväni ja iso veljeni. Robecca sanoi hymyillen.&lt;br/&gt;&#10;Sen pituinen se.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2018-10-22T12:31:20+03:00</published>
</entry>


</feed>