https://peda.net/id/929652121a6 2023-07-04T15:34:31+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/045e983c1a6 2023-08-02T22:12:35+03:00 <p>Kun tietoosi tulee tai herää epäilys lapsen tai nuoren joutuneen seksuaalirikoksen tai muun väkivallan tai kaltoinkohtelun uhriksi:</p> <ul> <li>Jos lapsi/nuori kertoo sinulle tapahtumista <ul> <li>Ole rauhallinen ja kuuntele. Pysy neutraalina. Älä vaienna lasta/nuorta.</li> <li>Kirjaa tarkka tapahtumakuvaus siitä kuka asiasta kertoi ja kenelle, mitä hän kertoi, miten hän kertoi, missä hän kertoi ja milloin epäily on syntynyt.</li> <li>Kirjaa mahdollisimman tarkat kuvaukset siitä, ketkä ovat kysyneet lapselta/nuorelta asiasta, mitä häneltä on kysytty ja mitä hän on vastannut ja kertonut.</li> </ul> </li> <li>Ole välittömästi yhteydessä: <ul> <li>lastensuojeluun (lastensuojeluilmoitus) TAI</li> <li>virka-ajan ulkopuolella akuutissa tilanteessa sosiaalipäivystykseen (lastensuojeluilmoitus)</li> <li>JA poliisiin (rikosilmoitus)</li> </ul> </li> </ul> <p>Ilmoituskynnys ei edellytä täyttä varmuutta tai edes todennäköisiä syitä epäillä rikoksen tapahtuneen, vaan pelkkä epäily asiasta riittää.</p> <p><br/> Jos olet epävarma siitä, miten tulee toimia lastensuojelua, sosiaalipäivystystä ja poliisia voi aina konsultoida. <br/> <br/> Vastuu ilmoittamisesta on sillä, joka asian havaitsee. Ilmoitusvelvollisuutta ei voi siirtää toiselle henkilölle.</p> <p>Jos epäily on perheen sisäinen tai on mahdollista, että tekijä on perheen lähipiiristä, älä informoi perhettä.</p> <p> </p> <p>Lähde: KOSKE – Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus</p> 2023-07-04T15:12:16+03:00 https://peda.net/id/a96cf664bd1 2024-12-18T09:35:32+02:00 <p class="wp-block-paragraph is-first-block">Lapsen fyysinen kaltoinkohtelu voi olla ruumiillista väkivaltaa tai henkilön terveyden vaarantamista tällaista väkivaltaa tekemällä. Fyysinen kaltoinkohtelu</p> <ul> <li>vahingoittaa terveyttä,</li> <li>aiheuttaa kipua tai</li> <li>on toisen saattamista tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan.</li> </ul> <h2><strong>Kun huomaat lapsella huolta herättäviä vammoja kehossa, huomioi nämä asiat:</strong></h2> <ul> <li>Pohdi lapsen vammoille tai jäljille kehossa aina myös muita mahdollisia syitä kuin väkivalta. </li> </ul> <ul> <li>Kun puhut asiasta lapsen kanssa, älä johdattele lasta. Kysy häneltä avoimin kysymyksin mitä on tapahtunut. <ul> <li><a href="https://barnahus.fi/tyokalu-keskusteluun-lapsen-tai-nuoren-kanssa-vakivaltaepailysta/" rel="noreferrer noopener nofollow ugc" target="_blank"><!--filtered attribute: data-type="link"--><!--filtered attribute: data-id="https://barnahus.fi/tyokalu-keskusteluun-lapsen-tai-nuoren-kanssa-vakivaltaepailysta/"-->Ohjeita lapsen ja nuoren kanssa väkivallasta puhumiseen</a>.</li> </ul> </li> </ul> <ul> <li>Huomioi vanhemman kanssa keskustellessasi poliisin ja lastensuojelun antamat ohjeet siitä, koska vanhemmalle voi kertoa epäilystä. <ul> <li><a href="https://barnahus.fi/ohjeita-ammattilaiselle-vanhemman-kanssa-keskusteluun/" rel="nofollow ugc noopener"><!--filtered attribute: data-type="link"--><!--filtered attribute: data-id="https://barnahus.fi/ohjeita-ammattilaiselle-vanhemman-kanssa-keskusteluun/"-->Ohjeita vanhemman kanssa keskusteluun.</a></li> </ul> </li> </ul> <h3><strong>Millaiset seikat saattavat viitata lapsen kokemaan fyysiseen väkivaltaan tai kaltoinkohteluun?</strong></h3> <p class="wp-block-paragraph">Nämä seikat voivat olla viite lapseen kohdistuneesta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Yksittäisinä ne eivät kuitenkaan ole varma osoitus kaltoinkohtelusta, mutta ne ovat syy selvittää lapsen tilannetta tarkemmin.</p> <ul> <li>Lapsella olevan vamman sijainti, lapsen ikä ja vamman vaikeusaste ovat ristiriidassa tapahtumakuvauksen kanssa</li> <li>Mitä nuoremman lapsen vammasta (esim. murtuma, kallovamma, mustelma, palovamma) on kyse, sitä todennäköisemmin se johtuu pahoinpitelystä</li> <li>Vammoja tai niihin liittyviä käyntejä terveydenhuollossa on useita</li> <li>Hoitoon hakeutumisessa on viivettä</li> <li>Vammoja koskevat aikuisten selitykset ovat vaihtelevia tai ristiriitaisia </li> <li>Aikuiset suhtautuvat vammoihin vähättelevästi</li> <li>Väkivaltaa epäiltäessä lapsen ja hänestä huolta pitävän aikuisen välisen suhteen havainnointi on tärkeää.</li> </ul> <h3><strong>Väkivallan aiheuttamat ulkoiset vammat</strong></h3> <p class="wp-block-paragraph">Ulkoisia väkivallan merkkejä voivat olla esimerkiksi mustelmat, naarmut, verenpurkaumat, palovammat, puremajäljet, limakalvovammat, suun alueen vammat ja hampaiden hoitamattomuus.</p> <p class="wp-block-paragraph">Lapsen mustelmalle tai muulle pinnalliselle vammalle on useimmiten jokin muu syy kuin väkivalta. Vamman sijainnilla on merkitystä väkivallan todennäköisyyden arvioinnissa.</p> <p class="wp-block-paragraph">Mustelmia, naarmuja ja muita ulkoisia vammoja syntyy usein lapsen leikeissä, harrastuksissa ja pienissä tapaturmissa.</p> <p class="wp-block-paragraph">Joskus lapsella oleva ihojälki voi olla syntymämerkki tai jonkin sairauden oire.</p> <p class="wp-block-paragraph">Lapsen kaltoinkohtelu voi näkyä myös lapsen uneliaisuutena, kasvun tai kehityksen ongelmina. Näiden syy tulee aina selvittää terveydenhuollossa.<br/> <br/> Lähde <a href="https://barnahus.fi/fyysisen-vakivallan-tunnistaminen/" rel="nofollow ugc noopener">Fyysisen väkivallan tunnistaminen - Barnahus</a><br/> <br/> Sivu päivitetty 18.12.24</p> 2024-12-18T09:35:32+02:00 https://peda.net/id/981e3eb8316 2023-08-02T22:12:59+03:00 2023-08-02T22:12:59+03:00