<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Elämä siirtyy mereltä maalle</title>
<id>https://peda.net/id/926d06cc731</id>
<updated>2019-05-10T13:44:22+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/926d06cc731:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Suvi%20Pyh%C3%A4lahti/biologia-8-9-lk/esmm#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Elämä siirtyy mereltä maalle</title>
<id>https://peda.net/id/389dbf20770</id>
<updated>2019-05-15T14:04:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Suvi%20Pyh%C3%A4lahti/biologia-8-9-lk/esmm/esmm#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;   Noin 400 miljoonaa vuotta sitten ensimmäiset leviä ja sammaleita muistuttavat kasvit &lt;br/&gt;&#10;   alkoivat levitä maalle. Aluksi ne kasvoivat vain aivan vesirajassa ja kosteimmilla rannoilla. &lt;br/&gt;&#10;   Vähitellen kilpailu ravinteista ja elintilasta pakotti ne sopeutumaan yhä kuivemmille alueille.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;   Maalla kasvavat kasvit tarvitsivat pystyn varren. Kuivuuden takia maakasveille kehittyi varsin &lt;br/&gt;&#10;   nopeasti juuret, varsi ja lehdet. Lehdet kiinnittyivät varteen ja sen tukemina kasvit pystyivät &lt;br/&gt;&#10;   kasvamaan kohti valoa.&lt;br/&gt;&#10;   Maakasveille kehittyi myös siemenkuori, joka suojasi alkiota kuivumiselta. Tämän ansiosta &lt;br/&gt;&#10;   kasvit pystyivät levittäytymään kaikkein kuivimmillekin alueille.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;   300-350 miljoonaa vuotta sitten, kivihiilikaudella, kaikkia mantereita peitti jo tiheä kasvillisuus. &lt;br/&gt;&#10;   Nykyään polttoaineena käytettävä kivihiili syntyi, kun silloiset kasvit hautautuivat maakerrosten alle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;   Samaan aikaan kun kasvit levittäytyivät kuivalle maalle, myös sienet ja eläimet sopeutuivat &lt;br/&gt;&#10;   elämään kuivassa ympäristössä. Ensimmäiset maalla elävät eläimet olivat selkärangattomia. &lt;br/&gt;&#10;   Kuivuuteen sopeutuminen vaati paksumman nahan. Kiduksilla oli mahdoton hengittää maalla, &lt;br/&gt;&#10;   joten selkärangattomille kehittyi ilmaputkistot ja selkärankaisille keuhkot. Osa maaeläimistä jäi &lt;br/&gt;&#10;   elämään kosteampiin oloihin. Nämä eläimet pystyvät edelleen hengittämään ihonsa läpi kuten &lt;br/&gt;&#10;   esim. kastemadot. &lt;br/&gt;&#10;   Liikkumiskyvyn tehostamiseksi eläimen oli myös kyettävä nostamaan ruumiinsa maasta. Tästä seurasi &lt;br/&gt;&#10;   lihasten vahvistuminen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;   Kuorellisen munan kehittyminen muniminen mahdollisti maaeläinten kehittymisen. Munankuori &lt;br/&gt;&#10;   suojelee alkiota kosteudelta. Nisäkkäillä kehitys tapahtui vielä pidemmälle: sikiönkehitys tapahtuu &lt;br/&gt;&#10;   naaraiden sisällä kohdussa.&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2019-05-15T14:04:33+03:00</published>
</entry>


</feed>