<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>6.10 Lisätietoa maanjäristyksistä</title>
<id>https://peda.net/id/91ecc42694af1</id>
<updated>2026-08-10T14:33:42+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/91ecc42694af1:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/7-lk22/emaantieto-7/3eis2/lll/maanj%C3%A4ristykset2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Maanjäristyksen piirteet</title>
<id>https://peda.net/id/91ed21d394af1</id>
<updated>2018-03-21T18:13:07+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/7-lk22/emaantieto-7/3eis2/lll/maanj%C3%A4ristykset2/maanj%C3%A4ristykset#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/7-lk22/emaantieto-7/3eis2/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvamappi/kuvitus/mtu#top&quot; title=&quot;ge8_maanj_NigelSpiers_ed_use_only_shutterstock_105184730_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/7-lk22/emaantieto-7/3eis2/teht%C3%A4v%C3%A4t/kuvamappi/kuvitus/mtu:file/photo/e499fc38fa13e0e5fccdea25b2bf69df51828dd8/ge8_maanj_NigelSpiers_ed_use_only_shutterstock_105184730_p.jpg&quot; alt=&quot;ge8_maanj_NigelSpiers_ed_use_only_shutterstock_105184730_p.jpg&quot; title=&quot;Maanjäristyksen tuhoa. Uusi-Seelanti.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Vuorten poimutuksen ja tulivuoritoiminnan lisäksi Euroopassa esiintyy myös ajoittain voimakkaitakin &lt;b&gt;maanjäristyksiä&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Laattojen törmätessä käy usein niin, että ne lukkiutuvat, jolloin kahden laatan välille syntyy jännitystä. Tuo jännitys voi nousta niin suureksi, että kallioperä antaa periksi ja syntyy maanjäristys, jossa hyvin nopeasti purkautuu valtava määrä energiaa &lt;b&gt;maanjäristysaaltoina&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kohtaa, jossa järistys syntyy, kutsutaan &lt;b&gt;hyposentrumiksi&lt;/b&gt; ja sen yläpuolella olevaa paikkaa maanpinnalla &lt;b&gt;episentrumiksi&lt;/b&gt;. Maanjäristysaaltoja mittaamalla tutkijat voivat määrittää tarkkaan järistyskeskuksen paikan ja järistyksen voimakkuuden. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Usein maanjäristysalueilla on tiheä &lt;b&gt;seismometrien&lt;/b&gt; verkosto mittaamassa maan liikkeitä. Maanjäristyksen voimakkuutta ilmaistaan yleensä &lt;b&gt;Richterin&lt;/b&gt; asteikolla. Hyvin pieniä maanjäristyksiä tapahtuu maapallolla lähes koko ajan, mutta suuria yli kahdeksan Richterin järistyksiä vain noin kerran pari vuodessa. Jo viikkoja tai päiviä ennen varsinaista &lt;b&gt;pääjäristystä&lt;/b&gt;, maa voi järistä pienempien &lt;b&gt;esijäristysten&lt;/b&gt; voimasta. Lisäksi varsinaisen pääjäristyksen jälkeen voi esiintyä jopa kuukausien ajan &lt;b&gt;jälkijäristyksiä&lt;/b&gt;, kun laatat hakevat uudelleen paikkaansa. Juuri nämä jälkijäristykset haittaavat monesti pelastustöitä, kun jo valmiiksi raunioituneiden talojen uumeniin ei uskalleta mennä sortumisvaaran takia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maanjäristyksissä syntyvät &lt;b&gt;pinta-aallot&lt;/b&gt; aiheuttavat yleensä pahinta tuhoa. Ne liikkuvat pitkin maanpintaa useita kilometrejä sekunnissa ja saattavat aiheuttaa maaperän nesteytymistä, jolloin isotkin talot voivat vajota ja kaatua. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos maanjäristys tapahtuu merellä, seurauksena voi olla laajaa tuhoa rannikoilla aiheuttava &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Tsunami&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;tsunamiaalto&lt;/a&gt;, jonka nopeus aavalla voi olla jopa 800 kilometriä tunnissa. Kun tsunami kohtaa rannikon, aalto voi kasvaa useisiin kymmeniin metreihin. Vuoristoisilla seuduilla maanjäristykset voivat aiheuttaa myös maanvyöryjä ja laviineja eli lumivyöryjä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/7-lk22/emaantieto-7/3eis2/lll/maanj%C3%A4ristykset2/maanj%C3%A4ristykset/maanj_shutterst-png#top&quot; title=&quot;maanj_shutterst.maanj_shutterst_gr7_levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/maantiede/annika-tatterbach222/7-lk22/emaantieto-7/3eis2/lll/maanj%C3%A4ristykset2/maanj%C3%A4ristykset/maanj_shutterst-png:file/photo/97ea578e9bc173f4e2808df64c710d64ecf358a0/maanj_shutterst.maanj_shutterst_gr7_levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;maanj_shutterst.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Maanjäristys syntyy, kun laattojen liike lukkiutuu ja saumakohtaan kertynyt jännitys purkautuu äkillisesti nopeana liikkeenä kallion murtuessa.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;100%&quot; height=&quot;166&quot; src=&quot;https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/417020247%3Fsecret_token%3Ds-2ZkNl&amp;amp;color=%23ff5500&amp;amp;auto_play=false&amp;amp;hide_related=true&amp;amp;show_comments=false&amp;amp;show_user=true&amp;amp;show_reposts=false&amp;amp;show_teaser=false&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2026-08-10T14:33:42+03:00</published>
</entry>


</feed>