https://peda.net/id/91712f905bb 2021-01-21T09:16:23+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0b73d2245bb 2021-01-21T09:26:57+02:00 <p> </p> <h3><b>1) Vokaalien runsaus</b></h3> <ol> <li>a) Valitse jokin sadan kirjaimen pituinen tekstinpätkä. Laske sen jälkeen, kuinka paljon tekstissä on vokaaleja ja konsonantteja.</li> </ol> <p>(vokaaleja: 45 konsonantteja: 55)</p> <p>Vokaalien runsauden suomen kielessä selittää se, että vokaalit voivat olla joko pitkiä tai lyhyitä. Vokaalin pituus saattaa vaikuttaa ratkaisevasti viestin sisältöön, kuten seuraavassa:</p> <p><em>Huomenna tapa(a)n ystäväni.</em></p> <ol> <li>b) Keksi lisää sanoja, joiden merkitys muuttuu vokaalin pituuden mukaan.</li> </ol> <p>esim. kavio – kaavio, savi – saavi, kato – kaato</p> <p>_________________________________________________________________________________________________________________________________________________</p> <p>Pitkien ja lyhyiden vokaalien lisäksi suomen kielessä on myös ns. <strong>diftongeja</strong> ja <strong>vokaaliyhtymiä</strong>. Näissä tapauksissa sanassa on peräkkäin kaksi <strong>eri </strong>vokaalia. Sanassa on diftongi silloin, jos vokaalit ovat samassa tavussa ja vokaaliyhtymä, jos kahden vokaalin välissä on tavuviiva.</p> <p> </p> <p>Esim. diftongi: <em>t<strong>au</strong>lu, k<strong>oi</strong>ra, k<strong>ei</strong>m<strong>ai</strong>lla</em></p> <p> vokaaliyhtymä: <em>maku : m<strong>a-u</strong>n</em></p> <p> </p> <ol> <li>c) Alleviivaa diftongit: l<span class="editor underline">ai</span>va k<span class="editor underline">ei</span>nu  s<span class="editor underline">oi</span> käänt<span class="editor underline">yi</span> h<span class="editor underline">äi</span>riö ympär<span class="editor underline">öi</span>dä k<span class="editor underline">au</span>nis k<span class="editor underline">eu</span>hko </li> </ol> <p> k<span class="editor underline">iu</span>lu t<span class="editor underline">ou</span>kka k<span class="editor underline">äy</span>rä n<span class="editor underline">öy</span>rä s<span class="editor underline">ie</span>ni t<span class="editor underline">uo</span>lla <span class="editor underline">yö</span>llä <span class="editor underline">ui</span>n kehkeytyä siistiytyä</p> <p> Diftongeja on yhteensä 18, vaikka vokaaleja onkin vain 8.</p> <p> </p> <h3><b>2. Astevaihtelu</b></h3> <p>Suomen kielessä <strong>k</strong>:ta, <strong>p</strong>:tä ja <strong>t</strong>:tä koskee äännevaihtelu, jota kutsutaan astevaihteluksi, esim. <br/> (V = vahva aste, H = heikko aste)</p> <p> </p> <p><strong>V H H V V H H</strong><strong> V</strong></p> <p><em>ta<span class="editor underline">tt</span>i :  ta<span class="editor underline">t</span>in kei<span class="editor underline">t</span>in : kei<span class="editor underline">tt</span>imen na<span class="editor underline">pp</span>i : na<span class="editor underline">p</span>in saa<span class="editor underline">p</span>as : saa<span class="editor underline">pp</span>aan</em></p> <p><em>nu<span class="editor underline">kk</span>e : nu<span class="editor underline">k</span>en lii<span class="editor underline">k</span>un : lii<span class="editor underline">kk</span>ua lu<span class="editor underline">k</span>u : lu<span class="editor underline">v</span>un le<span class="editor underline">v</span>ätä : le<span class="editor underline">p</span>ään</em></p> <p><em>sa<span class="editor underline">t</span>o : sa<span class="editor underline">d</span>on ku<span class="editor underline">d</span>in : ku<span class="editor underline">t</span>imen lu<span class="editor underline">p</span>a : lu<span class="editor underline">v</span>an la<span class="editor underline">mm</span>as : la<span class="editor underline">mp</span>aan</em></p> <p> </p> <p>Sanamuodossa on vahva aste silloin, kun siinä on mahdollisimman paljon k:ta, p:tä tai t:tä (esim. <em>pappi, koti</em>). Heikossa asteessa näitä äänteitä on vähemmän tai niitä vastaa jokin toinen äänne (esim. <em>papin, kodin</em>).</p> <p> </p> <p>Tehtävä: Onko seuraavissa sanamuodoissa vahva vaiko heikko aste? Rastita oikea vaihtoehto. (Vinkki: taivuta sanaa) </p> <p> VAHVA HEIKKO </p> <p> varkaalla ___X___ ______</p> <p> karata ______ ___X___ </p> <p> kukalle ______ __X____</p> <p> kurkia ___X___ ______</p> <p> </p> <b>3. Äänteiden lukumäärä</b><br/> <br/> Laske, kuinka monta äännettä suomen kielessä on. Huomaa, että b, c, d, f, g, q, å, x, z ja w eivät ole alun perin suomen kieleen kuuluvia äänteitä, vaan ne ovat tulleet kieleemme lainasanojen myötä. <p>Äänteitä on: 19. Maailman kielissä äänteitä on keskimäärin 20 – 40 (määrä vaihtelee 11 ja 141 äänteen välillä).</p> <p>Mitä voit tämän perusteella sanoa suomen kielen äänteiden lukumäärästä? V: Äänteitä on keskimääräistä vähemmän.</p> <h3><b><br/> 4. Vokaalisointu</b></h3> <br/> <br/> Vokaalisoinnulla tarkoitetaan sitä, että samassa sanassa ei voi esiintyä etu- (<em>ä, ö</em> ja <em>y</em>) ja takavokaaleja (<em>a, o</em> ja <em>u</em>), esim. <em>löyly</em> ja <em>kauha</em>. Yhdyssanoissa voi esiintyä sekä etu- että takavokaaleja (<em>löylykauha</em>).<br/> <h3><b><br/> 5. Sanojen pituus</b></h3> <br/> Suomen kielessä sanat ovat joskus todella pitkiä. Tämä johtuu siitä, että suomen kielessä sanoihin liitetään usein erilaisia johtimia, tunnuksia, taivutuspäätteitä ja liitteitä. <p>Artturi Kanniston ehdottama, 103-kirjaiminen sana on suomen kielen pisin sana: <em>kumarreksituteskenteleentuvaisehkollaismaisekkuudellisenneskenteluttelemattomammuuksissansakkaankopahan</em></p> <p> </p> <h3><b>6. Sanojen taivuttaminen ja johtaminen</b></h3> <br/> Suomen kielessä sanoja taivutetaan, ja sanoista voi johtaa uusia sanoja. <p>Sanat koostuvat morfeemeista. <strong>Morfeemi</strong> on pienin rakenneyksikkö, jolla on oma tehtävä tai merkitys. Morfeemeja ovat <strong>sanavartaloiden </strong>lisäksi <strong>johtimet</strong>, <strong>tunnukset</strong>, <strong>päätteet</strong> ja <strong>liitteet</strong>.</p> <p> </p> <p>SANA- JOHDIN SIJA- OMISTUS- LIITE-</p> <p>VARTALO PÄÄTE LIITE/pers. PARTIKKELI</p> <p><strong> </strong>pääte</p> <p><strong>kirja sto ssa  mme kin</strong> <strong> = 5 morfeemia</strong></p> <p>  (vrt. esim. engl. in our library too).</p> <p>  </p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Kouvo la an -  han = </strong><strong> 4 morfeemia</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>kätke ydy - tte pä </strong><strong>= 4 morfeemia</strong></p> <p>Tehtävä. Laske, kuinka monta morfeemia sanoissa on. Erota ne pystyviivoin.</p> <p> talo/ssa/nne/kin 4 teke/yty/i/vät 4</p> <p> laula/isi/tte/pa 4 sano/ne/vat 3</p> <p> päästä/kse/mme 3 kala/sta/ja/maise/ksi 5</p> <p> kirja/nen/han 3 tumma/hko/i/lle 4</p> <p> </p> <h3><b>8. Sanajärjestys</b></h3> <br/> Sanajärjestys on suomen kielessä melko vapaa verrattuna esim. ruotsin kieleen. <p><em>Ville osti auton.</em> = <em>Auton Ville osti</em>. = <em>Osti Ville auton</em>. = <em>Osti auton Ville</em>. = <em>Auton osti Ville.</em></p> <p><em>Ville köpte en bil.</em> ≠ <em>En bil köpte Ville.</em> jne.</p> <p>Suomen kielessä subjekti ja objekti näkyvät sijapäätteestä à sanajärjestys voi vaihdella, mutta lause pysyy ymmärrettävänä.</p> <p> POIKKEUS: Lausetyyppi <em>Apinat söivät banaanit – Banaanit söivät apinat.</em></p> <p> (Lukijan on pääteltävä tietämyksensä avulla, mikä on mahdollista.)<br/> <br/> </p> <span><b>9. Suomen sanojen alussa ei voi olla kuin yksi konsonantti,</b> esim. <b>ruotsin</b> </span><em>skola </em><span>&gt;</span><em> koulu</em><br/> <p>! Poikkeuksen muodostavat uudet lainasanat.</p> 2021-01-21T09:26:57+02:00