Hedelmöityksestä syntymään

Vihkoteksti

2025-03-06T15:04:47+02:00

Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy ihminen

Ihmisen kehitys alkaa hedelmöityksestä. Se on tapahtuma, jossa siittiö ja munasolu yhtyvät. Hedelmöittynyt munasolu alkaa jakautua useiksi soluiksi, joista muodostunut solurypäs kiinnittyy kohtuun. Kohdussa kehittyvä lapsi saa tarvitsemansa aineet äidiltä napanuoran ja istukan kautta. Ensimmäisen parin kuukauden aikana lapselle kehittyvät jo kaikki tärkeimmät elimet. Raskaus kestää noin 40 viikkoa.

Ihmisen kehitys alkaa hedelmöityksestä

Yhdynnässä miehen siittiöstä siirtyy naisen emättimeen jopa 300 miljoonaa siittiötä.

Jos kuukautiskierto on sopivassa vaiheessa, munasarjoista on irronnut munasolu, jonka siittiöt kohtaavat. Vain yksi siittiö voi tunkeutua munasolun pinnan läpi. Tapahtumaa, jossa siittiön ja munasolun tumat yhdistyvät, kutsutaan hedelmöitykseksi.

Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy alkio

Hedelmöittynyt munasolusta jakautumalla syntynyt solurypäs siirtyy munanjohtimesta kohtuun kiinnittyen kohdun seinämään noin viikon kuluttua hedelmöitymisestä.

Kun solurypäs on kiinnittynyt kohdun seinämään, sitä aletaan kutsua alkioksi. Alkiovaiheen aikana muodostuvat kudosten ja elinten alut. Vaiheen lopussa (8.viikkoa) alkio muistuttaa jo ihmistä, vaikka se on kooltaan vain noin kaksi senttimetriä pitkä.

Yhdeksännen raskausviikon alussa kohdussa kehittyvää alkiota kutsutaan sikiöksi. Sikiövaiheen aikana elimet kehittyvät valmiiksi ja sikiö kasvaa paljon, erityisen nopeasti se kasvaa viimeisen raskauskolmanneksen aikana.

Sikiö saa tarvitsemiaan aineita istukan avulla

Sikiö kasvaa äidin kohdussa hyvin suojattuna. Sikiön ympärillä on lapsivettä, joka suojaa sitä kuivumiselta ja kolhuilta.

Istukka on elin, jonka välityksellä sikiö saa happea, vettä ja ravintoaineita äidin verenkierrosta. Istukan välityksellä sikiöstä poistuu myös sille tarpeettomia aineita, kuten hiilidioksidia ja virtsa-aineita äidin verenkiertoon.

Istukka on ikään kuin äidin ja kehittyvän lapsen yhteinen elin. Äidin veri ei kierrä sikiöön, vaan molemmilla on oma verenkiertonsa ja aineet vaihtuvat istukassa ohuen solukerroksen läpi. Sikiö on yhteydessä istukkaan napanuoralla. Istukka ja napanuora muodostuvat raskauden alkuvaiheessa.

Hyödyllisten aineiden lisäksi istukan kautta siirtyy äidistä sikiöön myös haitallisia aineita, kuten alkoholia, nikotiinia, useita lääkeaineita ja viruksia. Haitalliset aineet voivat aiheuttaa pysyviä vaurioita sikiölle.

Raskauden kesto vaihtelee

Raskausajan pituus vaihtelee, mutta täysiaikaisena pidetään lasta, joka syntyy raskausviikoilla 37- 42. Keskoseksi kutsutaan lasta, joka syntyy ennenaikaisesti eli ennen raskausviikkoa 37 ja painaa alle 2500 g

Raskausajan loppuvaiheessa sikiö kääntyy yleensä kohdussa pää alaspäin ja lapsi syntyy alateitse. Joskus tarvitaan sektio eli keisarinleikkaus, jossa lapsi syntyy mahapeitteisiin ja kohtuun tehdyn viillon kautta.

Kaksoset voivat olla perimältään samanlaisia tai erilaisia

Munasarjoista voi ovulaatiossa irrota kaksi munasolua kerrallaan. Eri munaiset eli epäidenttiset kaksoset syntyvät, kun kumpikin näistä munasoluista hedelmöittyy eri siittiöllä. Epäidenttiset kaksoset muistuttavat toisiaan perimältään yhtä paljon kuin sisarukset. He voivat olla samaa tai eri sukupuolta.

Samamunaiset eli identtiset kaksoset syntyvät, kun varhaisessa kehitysvaiheessa oleva munasolu jakautuu kahtia ja kumpikin muodostunut solu jatkaa kehittymistään. Tarkkaa syytä jakautumiseen ei tiedetä. Koska identtiset kaksoset ovat lähtöisin yhdestä samasta munasolusta ja siittiöstä, he ovat perimältään samanlaiset ja aina samaa sukupuolta.

Vauva kasvaa ja kehittyy nopeasti

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen paino kolminkertaistuu ja pituutta tulee lisää kymmeniä senttejä. Pienellä vauvalla on luukudosta vielä melko vähän ja sen tilalla on rustoa. Ruston luutuminen alkaa heti syntymän jälkeen ja päättyy murrosiässä pituuskasvun loppuessa.

Kehitys ja oppiminen tapahtuu lapsella yksilöllisesti. Muutaman kuukauden ikäinen vauva oppii tarttumaan esineisiin. Reilun puolen vuoden iässä lapsi yleensä oppii istumaan ja noin vuoden iässä kävelemään. Vuoden iässä lapsi oppii myös ensimmäiset sanat, ja kahden vuoden iässä hän osaa tavallisesti sanoa ja lyhyitä lauseita.

Ihmisen keho muuttuu elämänkaaren aikana

Elämänkaari tarkoittaa ihmisen kehitystä syntymästä kuolemaan. Se voidaan jakaa neljään vaiheeseen: lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Elämänkaaren aikana ihmisen kehossa tapahtuu monia muutoksia. Lapsuuden jälkeen seuraava nopean fyysisen kasvun ja henkisen kehityksen aika on murrosiässä. Ihmisen elintoiminnot ovat parhaimmillaan noin 20–30 vuoden iässä.

Ikääntymien hidastaa solujen uudistumista ja heikentää niiden toimintaa. Keskimäärin 35 ikävuoden jälkeen lihasmassa alkaa laskea ja rasvan määrä kasvaa. Luukudoksen väheneminen alkaa hieman myöhemmin. Iän myötä näkö ja kuulo heikkenevät, muisti huononee ja ruuansulatus hidastuu. Ihmisen elämänkaaren pituuteen vaikuttavat elintavat ja perintötekijät. Suomessa keskimääräinen elinikä on noin 80 vuotta.

Sukusolujen muodostuminen, hedelmöitys, sikiön kehittyminen

2025-02-19T20:18:12+02:00

Sukusolut syntyvät naisella munasarjoissa ja miehellä kiveksissä. Naisen sukusolut ovat munasoluja ja miehen siittiösoluja. Miehillä syntyy siittiösoluja koko ajan, naisella kypsyy yksi munasolu noin kerran kuukaudessa. Valmiissa sukusolussa on 23 kromosomia eli puolet tavallisen solun kromosomien määrästä.

Sukusolujen yhdistymisen eli hedelmöityksen seurauksena hedelmöittyneessä munasolussa on 46 kromosomia. Puolet niistä on äidiltä, puolet isältä.

Hedelmöitys

Kun yhdyntä tapahtuu samoihin aikoihin ovulaation kanssa, raskaus on mahdollinen. Munasolun hedelmöittyminen on mahdollista ovulaation jälkeen noin vuorokauden ajan.

Siittiöt säilyvät hedelmöittämiskykyisinä 1–2 vuorokautta. Emättimen happamista oloista siittiöt uivat eteenpäin kohti kohtua ja munanjohdinta, jossa hedelmöitys tapahtuu.

Vahvimmista ja nopeimmista siittiöistä vain yksi siittiö läpäisee munasolun pinnan, jonka jälkeen munasolun ja siittiösolun tumat yhtyvät: on tapahtunut hedelmöitys. Munasolun kalvo muuttuu siittiöitä läpäisemättömäksi välittömästi hedelmöittymisen jälkeen.

Tutustu hedelmöitykseen!

Siittiön pää tunkeutuu munasolun sisälle. Akrosomi on siittiön kärkikappale, jonka avulla siittiö pääsee tunkeutumaan munasolua suojaavan kalvon (zona pellucida) läpi. Kun siittiö on päässyt munasoluun, munasolun kalvo muuttuu siten, että muut siittiöt eivät enää pääse munasoluun.

Alkion kehitys

Hedelmöityksen jälkeen munasolu alkaa jakautua. Muutaman päivän kuluttua soluja on 16. Seuraavien solujakautumisten jälkeen solut alkavat erilaistua.

Yksilönkehityksen alkuvaiheet

Noin vuorokausi hedelmöityksen jälkeen hedelmöitynyt munasolu jakautuu kahtia (2-soluvaihe), ja jakautumiset toistuvat matkalla kohtuun. Solujen määrä kaksinkertaistuu joka solujaossa. Kahden solun muodostama kokonaisuus jakautuu neljäksi soluksi, ja näistä edelleen jokaisen jakautuessa tuloksena on kahdeksan solua.

Seuraavaksi kokonaisuudessa on 16 solua, sen jälkeen 32, edelleen 64 ja jakautumisten jatkuessa samaa rataa noin viikko hedelmöityksen jälkeen kohtuun saapuu satoja soluja sisältävä solurypäle.

Tässä vaiheessa kehittyvä alkio ei ole kooltaan hedelmöitynyttä munasolua suurempi. Ontosta solurypäleestä muodostuu alkio, joka kehittyy nopeasti.

Ravintoa alkio saa aluksi munasolun ravintovarastoista. Kohtuun kiinnittymisen jälkeen alkio saa ravintoa ruskuaispussista siihen saakka, kunnes napanuora ja istukka ovat kehittyneet.

Kahdeksan viikon ikäiselle alkiolle kaikki tärkeimmät elimet ja elimistöt ovat kehittyneet. Tässä vaiheessa kehittyvää yksilöä aletaan kutsua sikiöksi. Kolmen senttimetrin mittaisesta sikiöstä on erotettavissa muun muassa pää ja raajat. Näiden lisäksi sydämen sykintä on jo havaittavissa.

Alkionkehitys. Aloita tarkastelu oikealta alhaalta. Siittiö on "löytänyt" munasolun munanjohtimesta. Siittiön pää tunkeutuu munasolun solukalvon läpi. Sukusolujen tumat yhtyvät eli tapahtuu hedelmöityminen. Hedelmöittynyt munasolu alkaa jakautua. Kun se kiinnittyy kohtuun, siinä on jo yli 100 solua (ns. blastula-vaihe).

Sikiö kohdussa

Odottavan äidin ja sikiön välisenä yhteiselimenä toimii istukka, joka huolehtii aineiden vaihdosta. Lapsivedessä liikkuva sikiö on istukkaan yhteydessä napanuoran välityksellä.

Sikiö saa äidin verenkierrosta happea, ravintoaineita, hormoneja ja vasta-aineita. Äidin veren mukana poistuu vettä ja haitallisia aineita, virtsa-ainetta ja hiilidioksidia. Istukka pystyy suodattamaan pois useimmat haitalliset aineet, mutta läpäisee alkoholia, tupakan myrkkyjä, viruksia, bakteereja, tiettyjä lääkkeitä ja huumeita.

Loppuraskaus ja synnytys

Raskauden viimeisillä viikoilla sikiö asettuu uuteen asentoon kohdussa.

Raskauden viimeisillä viikoilla odottavan äidin olossa tapahtuu muutoksia. Kun sikiön pää asettuu äidin lantion luiden muodostamaan aukeamaan ja kohdun pohjan laskeutuu alemmas, äiti voi tuntea taas hengittävänsä helpommin, kun kohdun yläosa ei paina keuhkoja. Sen sijaan alhaalla voi tuntua painetta kohdun painaessa virtsarakkoa.

Synnytyksen varsinaista käynnistäjää ei tiedetä, ja siksi sen tarkkaa ajankohtaa ei voi tietää etukäteen. Käynnistämiseen vaikuttavia tekijöitä katsotaan olevan useita – muun muassa hormonitasossa tapahtuu muutoksia. Raskautta ylläpitäneen progesteronin osuus laskee ja supistuksia edistävän oksitosiinin osuus veressä nousee.

Synnytys etenee kolmessa vaiheessa. Synnytyssupistukset aloittavat yleensä useita tunteja kestävän avautumisvaiheen, jonka aikana kohdunsuu avautuu noin kymmeneen senttimetriin. Tämä mahdollistaa sen, että lapsi mahtuu syntymään.

Seuraavaksi lyhyehkön ponnistusvaiheen aikana kohdun lihakset tekevät työtä ja äidin on aktiivisesti ponnistettava lapsi ulos supistusten aikana. Jälkeisvaiheessa äiti ponnistaa pienen paistinpannun muotoisen ja kokoisen istukan, loput napanuorasta ja sikiökalvot ulos. Ihmisen synnytyskivut ovat kovemmat muihin nisäkkäisiin verrattuna. Pystyasentoisella ihmisellä lantionaukko ja synnytyskanava ovat ahtaampia verrattuna neljällä raajalla käveleviin nisäkkäisiin. Ihmislapsella on suuri pää kehoon verrattuna ja myös muihin nisäkkäisiin verrattuna.

Sikiö ei aina kaikissa raskauksissa käänny kohdussa pää alaspäin raskauden loppuvaiheessa. Jos kääntämisyritys ei onnistu tai sikiö palautuu uudelleen pää ylöspäin, päädytään sektioon (keisarinleikkaus) tai äiti synnyttää lapsen jalat edellä. Sektioon voidaan päätyä myös esimerkiksi voimakkaiden synnytyspelkojen tai äidin lantionaukon pienuuden vuoksi kookkaiden sikiöiden tapauksessa. Synnytysvaiheessa hätäsektioon voidaan joutua mm. sikiön sydämenlyöntien heikentyessä. Äidin vatsanpeitteet leikataan auki ja lapsi nostetaan kohdusta. Kohtu ja vatsankerrokset ommellaan kiinni. Alakautta synnyttänyt äiti yleensä toipuu synnytyksestä nopeammin pelkästään jo siitä syystä, että hänen ei tarvitse varoa parantuvaa sektiohaavaa.

Äidin vatsa on synnytyksen jälkeen edelleen raskausvatsan kokoinen, sillä kohtu on raskaudessa kasvanut monikymmenkertaiseksi ja kohdun supistuminen normaalikokoon kestää yleensä 4–8 viikkoa. Kohdun supistuminen normaalikokoa kohti alkaa synnytyksen jälkeen. Supistumisen ilmeneminen jälkisupistuksina on tärkeä vaihe kohdun palautumisessa normaalitilaan. Imetys yleensä voimistaa jälkisupistuksia varsinkin uudelleensynnyttäjillä.

Syntymän jälkeen lapsi totuttelee muutoksiin. Hän on heti ensimmäisen parkaisun yhteydessä vetänyt henkeä ensimmäisen kerran, jolloin keuhkot ovat täyttyneet ilmalla hengityksen käynnistyessä. Oma verenkierto käynnistyy, ja hapekas veri tulee nyt keuhkoista napanuoran sijaan.

Ravintoa on opeteltava imemään äidin rinnoista, joista erittyvä maito on lapsen ravintoa ensimmäisten kuukausien ajan. Ympäröivän maailman valoisuuteen, kylmyyteen ja ääniin totuttelussa auttaa äidin läheisyys.

Syntymän jälkeen lapsi totuttelee maailmaan kohdun ulkopuolella.

Sikiön kehitys

Sikiön elimistöt muodostuvat kahdeksan ensimmäisen raskausviikon aikana. Tämän jälkeen kehitys jatkuu pääasiassa kasvuna. Tästä eteenpäin alttius erilaisille häiriötekijöille ja epämuodostumien synnylle vähenee. Tämä pienentää keskenmenon mahdollisuutta. Kohdussa sikiö liikkuu lapsivedessä, jonka lisäksi sikiökalvot ja kohdun lihasseinä antavat suojaa.

Raskauden puolivälin jälkeen viidennen kuukauden aikana sikiö on noin 30 senttimetriä pitkä ja painaa lähes 500 grammaa. Hermoston kehittymisen jälkeen kehittyvä sikiö saa eri aistien välityksellä vähitellen tietoa ulkomaailmasta. Esimerkiksi tuntoaisti ilmenee reagointina äidin liikkeisiin ja kuuloaistin kehittymisen ansiosta äidin ääni tulee tutuksi ennen syntymää.

Sikiön ja kohdun kehitys eri raskausviikkojen aikana

Viimeisten raskauskuukausien aikana muodostuu ihon alle rasvakerrosta, joka auttaa syntymän jälkeen erilaisten lämpöolosuhteiden sietämisessä lapsiveden vakaan lämpötilan jälkeen.

35. raskausviikon alkaessa sikiö on tavallisesti asettunut kohdussa siten, että on valmis syntymään pää edellä. Lapsi voi pyrkiä syntymään myös esimerkiksi jalat edellä, mutta usein tämän tyyppisissä tapauksissa päädytään keisarileikkaukseen.

Raskaus kestää yhdeksän kuukautta eli 40 viikkoa, ja sikiö kasvaa tuona aikana noin 50 senttimetrin pituiseksi ja painaa noin kolme kilogrammaa. Jo 38 viikon ikäisellä sikiöllä keuhkot ovat jo niin kehittyneet, että synnytyksen kulkua ei pyritä hidastamaan tai estämään, jos synnytyksen käynnistymisestä on merkkejä.

Neuvolassa neuvotaan raskauteen liittyvissä asioissa.

Sikiön kehitystä voidaan seurata ultraäänitutkimuksella.

Äidin elimistössä tapahtuu muutoksia sikiön kehityksen aikana. Mahdollinen väsymys ja pahoinvointi jäävät yleensä pois alkuraskauden jälkeen. Äidin paino nousee aluksi hitaasti, mutta raskauden puolivälin jälkeen nopeammin johtuen sikiön, lapsiveden ja istukan painosta sekä veren ja kehon muiden nesteiden määrän lisääntymisestä.

Painonnousu on keskimäärin kymmenen kilogrammaa, josta noin puolet poistuu synnytyksessä. Suomessa raskaana olevan naisen tulee käydä säännöllisesti neuvolakäynneillä, joissa sekä äidin että sikiön vointia seurataan.

Sikiön kehitystä voidaan tarkastella muun muassa ultraäänitutkimuksella, lapsivesinäytteestä tai äidin verinäytteestä. Neuvolassa raskausviikot lasketaan alkavan viimeisten kuukautisten alkamisesta, jonka mukaan alkion- ja sikiönkehitys kestää syntymään 40 viikkoa.

Kun ovulaatio tapahtuu noin 14 vuorokauden kuluttua kuukautisvuodon alkamisesta, raskauden todellinen kesto on 38 viikkoa.

Kaksoset

Jos munanjohtimessa on kaksi munasolua ja molemmat hedelmöittyvät, kohdussa alkaa kehittyä samanaikaisesti kaksi sisarusta. He eivät ole perimältään siis sen läheisempää sukua kuin muutkaan sisarukset. Heitä kutsutaan yleensä erimunaisiksi kaksosiksi.

Kaksoset voivat kehittyä samasta hedelmöittyneestä munasolusta, joka jakautuu aikaisessa vaiheessa. Lapsilla on täysin sama perimä, ja heitä kutsutaankin identtisiksi kaksosiksi (samanmunaiset kaksoset).