https://peda.net/id/91568fd8ad6 2017-01-11T08:28:38+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2324a524d10 2017-12-03T17:36:56+02:00 Kuten hyvin tiedämme, niin aine voi esiintyä kolmessa eri olomuodossa: <b>kiinteänä, nesteenä ja kaasuna</b>. Aine voi myös esiintyä hieman erilaisissakin olomuodoissa, kuten esimerkiksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Plasma" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">plasmana</a> tai <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Amorfinen_aine" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">amorfisena aineena</a>.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/8-luokka3/lejy/4oml/olomuodon-muutokset2/w#top" title="winter-1246269_1280.jpg"><img src="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/8-luokka3/lejy/4oml/olomuodon-muutokset2/w:file/photo/61043895bc250214cca55e61b0a728b28c93c485/winter-1246269_1280.jpg" alt="" title="winter-1246269_1280.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><em>Vettä kolmessa eri olomuodossa: kiinteänä eli jäänä, nesteenä eli vetenä ja kaasuna eli vesihöyrynä.</em><br/> <br/> Jos aine on tarpeeksi alhaisessa lämpötilassa, että sen rakenneosilla ei ole riittävästi liike-energiaa irrottautua toisistaan ja ne korkeintaan värähtelevät paikoillaan, niin tällöin aine on <b>kiinteää</b>. Kiinteälle aineelle on tyypillistä, että sen rakenneosat ovat järjestäytyneet paikoilleen säännönmukaiseen (kide-)rakenteeseen. Esimerkiksi lumihiutaleen kaunis muoto johtuu kiderakenteesta.<br/> <br/> Kun kiinteää ainetta lämmitetään tarpeeksi, niin sen rakenneosat saavat lisää liike-energiaa. Kun lämpötila saavuttaa <b>sulamispisteen</b>, niin rakenneosilla on riittävästi energiaa irrottautua kiderakenteesta ja ne pääsevät liikkumaan vapaammin. Rakenneosat ovat yhä sidoksissa toisiinsa, mutta ne voivat liikkua vapaasti. Tällöin tapahtuu <b>sulamista</b> eli aine muuttuu <b>nesteeksi</b>. Jos neste muuttuu kiinteäksi, on muutoksen nimi <b>kiinteytyminen</b>.<br/> <br/> Kun nestettä lämmitetään <b>kiehumispisteeseen</b> asti, niin rakenneosien väliset sidokset katkeavat ja rakennosat pääsevät liikkumaan vapaasti. Tällöin tapahtuu <b>höyrystymistä</b> eli aine muuttuu <b>kaasuksi</b>. Jos kaasu muuttuu nesteeksi, on muutoksen nimi <b>tiivistyminen.</b><br/> <br/> Kaasuhiukkasten liikettä voivat yhä rajoittaa vaikkapa astian seinät, joihin hiukkaset törmäilevät. Mitä enemmän törmäyksiä tapahtuu, niin sitä suurempi on kaasun aiheuttama paine astiassa.<br/> <a href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/8-luokka3/lejy/4oml/olomuodon-muutokset2/sieppaa-png#top" title="Sieppaa.PNG"><img src="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/8-luokka3/lejy/4oml/olomuodon-muutokset2/sieppaa-png:file/photo/c365e2ba03339e97b2956ff802404c9cabc22687/Sieppaa.PNG" alt="" title="Sieppaa.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Aineen ollessa kiinteätä, sen rakenneosat ovat siistissä järjestyksessä paikoillaan. Nesteenä rakenneosat pääsevät liikkumaan, mutta ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Kaasussa rakenneosien väliset sidokset katkeavat ja niiden välinen etäisyys kasvaa ja aineen tiheys pienenee huomattavasti.<br/> <br/> </em><b>Sulamis- ja kiehumispiste</b><br/> <br/> Kaikilla aineilla on omat <b>sulamis- ja kiehumispisteensä</b>. Sulamis- ja kiehumispisteisiin voidaan vaikuttaa ympäristön ulkoiselle paineella ja aineen epäpuhtauksilla. Kovassa paineessa vesi kiehuu korkeammassa lämpötilassa kuin 100[[$^\circ$]]C (painekattila), mutta pienessä paineessa (esimerkiksi korkealla vuorella) vesi kiehuu alle <span><span>100[[$^\circ$]]C asteessa.<br/> <br/> Kaikilla ainella ei ole tarkkaa sulamispistettä. Esimerkiksi lasi ja muovi pehmenevät lämmetessään pikkuhiljaa. Aineita, joilla ei ole tarkkaa sulamispistettä, kutsutaan <b>amorfisiksi aineiksi</b>.<br/> <br/> Nesteen muuttumista kaasuksi ei tapahdu ainoastaan kiehumispisteessä. Neste voi haihtua höyryksi myös <b>haihtumalla</b>, jota voi tapahtua kaikissa lämpötiloissa.<br/> <br/> </span></span> <table> <tbody> <tr> <td><b>Aine</b></td> <td><b>Sulamispiste (<span>[[$^\circ$]]C</span>)</b></td> <td><b><span>Kiehumispiste (</span><span>[[$^\circ$]]C</span><span>)</span></b></td> </tr> <tr> <td>rauta</td> <td>1535</td> <td>2750</td> </tr> <tr> <td>kupari</td> <td>1083</td> <td>2570</td> </tr> <tr> <td>tina</td> <td>232</td> <td>2270</td> </tr> <tr> <td>vesi</td> <td>0</td> <td>100</td> </tr> <tr> <td>elohopea</td> <td>-38,9</td> <td>356,7</td> </tr> <tr> <td>ruokasuola</td> <td>802</td> <td>1440</td> </tr> <tr> <td>happi</td> <td>-218</td> <td>-183</td> </tr> <tr> <td>typpi</td> <td>-209</td> <td>-195</td> </tr> </tbody> </table> <em>Eräiden aineiden sulamis- ja kiehumispisteitä.</em><br/> <br/> Kuten havaitsit oppilastyössä, niin<b> sulamisen ja kiehumisen aikana lämpötila ei muutu</b>. Aineeseen tuotu energia kuluu olomuodon muutokseen, eikä aineen lämpötila muutu ennen kuin olomuoto on muuttunut kokonaan. 2017-01-02T17:50:08+02:00