<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Sähköstatiikka</title>
<id>https://peda.net/id/914c35421f1</id>
<updated>2019-01-23T15:41:20+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/914c35421f1:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>9 Sähkövaraus</title>
<id>https://peda.net/id/404dcae822d</id>
<updated>2019-03-18T08:46:38+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/9-s%C3%A4hk%C3%B6varaus#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Sähkövaraus&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaikki aine koostuu varatuista hiukkasista protoneista ja elektroneista (sekä neutroneista).&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lähtökohtaisesti protoneja ja elektroneja on sama määrä, joten ulospäin aine näyttäytyy sähköisesti neutraalilta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Käytännössä aineessa on usein varaus, eli se sisältää enemmän joko positiivisia tai negatiivisia varauksia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Epätasapaino syntyy, kun systeemille tehdään työtä (mekaanista, tai kemiallista). Työ, eli energia erottelee negatiiviset varaukset positiivisista.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Varautuneet hiukkaset ovat elektroneja tai ioneja, eli varautuneita molekyylejä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos varatut hiukkaset pääsevät liikkumaan (kuten vapaat elektronit) voi tapahtua sähköpurkauksia (esim. salama).&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Sähköinen vuorovaikutus&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähköinen vuorovaikutus selittää suurimman osan arkipäivän ilmiöistä. Esimerkiksi kosketusvoimat perustuu molekyylien väliseen sähköiseen vuorovaikutukseen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Varaukset ovat &lt;em&gt;sähköisessä vuorovaikutuksessa&lt;/em&gt; toisten varausten kanssa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos varaukset ovat erimerkkisiä ne vetävät toisiaan puoleensa. Tämä johtuu siitä, että &lt;em&gt;varaukset pyrkivät aina tasoittumaan&lt;/em&gt; kohti nollavarausta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Saman merkkisesti varaukset hylkivät toisiaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Makrotasolla sähköinen vuorovaikutus ilmenee varautuneiden kappaleiden välisinä &lt;em&gt;sähköisinä voimina&lt;/em&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Varauksen symboli on Q ja yksikkö on coulumbi C.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhden elektronin varaus on hyvin pieni [[$ e = 1,602 \cdot 10^{-19} C$]]​&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Akuissa varaus ilmaistaan ampeeritunteina Ah tai milliampereeritunteina mAh.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Tehtäviä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Selvitä miten sähköiset varaukset syntyvät luonnossa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Missä käytännön ilmiöissä sähköinen vuorovaikutus ilmenee?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä ovat ionit ja miten ioneita merkitään?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Muuta varaus coulombeista alkeisvarauksiksi ja päin vastoin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2019-01-28T11:22:36+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10 Sähköinen voima ja Coulombin laki</title>
<id>https://peda.net/id/79eb537a23a</id>
<updated>2019-03-11T13:16:43+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/1svjcl#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Coulumbin voima&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähköinen voima on suoraanverrannollinen varauksen suuruuteen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Etäisyys heikentää voimaan suhteessa toiseen potenssiin. (Ajattele pallokuori, joka laajenee).&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/1svjcl/svoima_pienenee-png2#top&quot; title=&quot;svoima_pienenee.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/1svjcl/svoima_pienenee-png2:file/photo/c3d1315c9fc27a44e07f036fc84a1195188105bf/svoima_pienenee.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;svoima_pienenee.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Coulombin laki ilmaisee kahden pistemäisen varauksen välisen voiman tyhjiössä:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ F = k \cdot \frac{Q_1 Q_2}{r^2} $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kaavassa k on Coulumbin lain vakio [[$ k = 8,9876 \cdot 10^9 \frac{Nm^2}{C^2} $]]​.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Voiman esittäminen vektoreilla&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kahden kappaleen toisiinsa kohdistamat sähköiset voimat ovat aina keskenään &lt;em&gt;yhtäsuuret, mutta vastakkaissuuntaiset&lt;/em&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/1svjcl/svoima-png#top&quot; title=&quot;svoima.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/1svjcl/svoima-png:file/photo/e9a7aa0ba49b2890454cd98b8a8bb0ae520acba9/svoima.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;svoima.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos kappaleeseen kohdistuu useampia voimia, tulee ne laskea vektoriopin mukaisesti vektorisummana.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/1svjcl/svoima_summa-png2#top&quot; title=&quot;svoima_summa.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/1svjcl/svoima_summa-png2:file/photo/0666e2051f85435b1a0d279b8d483ac91c3ce1cb/svoima_summa.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;svoima_summa.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;Eristeen vaikutus sähköiseen voimaan&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos varauksien välillä on eriste, se heikentään sähköistä vuorovaikutusta. Tämä johtuu sähköisestä &lt;em&gt;influenssista&lt;/em&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Eriste on kappale, jossa ei ole vapaita varauksenkuljettajia (esim. eristysteippi tai tislattu vesi).&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Heikennyksen voimakkuus riippuu eristeen suhteellisesta permittiivisyydestä [[$ \epsilon_r $]]​.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Coulombin laki saa nyt muodon:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ F = \frac{k}{\epsilon_r} \cdot \frac{Q_1 Q_2}{r^2} $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tehtäviä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Laske kahden varauksen välillä vaikutta sähköinen voima.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Piirrä vektorisumma, kun varaukseen vaikuttaa kaksi tai useampi erisuuruinen voima.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Laske &lt;span&gt;vektorisumma, kun varaukseen vaikuttaa kaksi tai useampi erisuuruinen voima.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tarkastele eri aineiden suhteellista permittiivisyyttä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Laske elektronin kiihtyvyys tyhjiössä, kun metrin päässä siitä on yhden coulombin varaus.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2019-01-29T11:44:30+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>11 Sähkökenttä</title>
<id>https://peda.net/id/c1a34dc223a</id>
<updated>2019-03-19T13:38:18+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Sähkökenttä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähkökenttä on teoreettinen käsite, jolla havainnollistetaan sähköistä vuorovaikutusta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Varausten ympärillä on sähkökenttä, joka vaikuttaa muihin varauksiin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähkökenttää havainnollistetaan piirtämällä kenttäviivojen avulla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähkökenttä on vektorisuure, jonka symboli on E ja yksikkö on N/C (newton/coulombi).&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähkenttä saadaan jakamalla varaukseen kohdistuva voima F kentässä olevan varauksen suuruudella q.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ \bar{E} = \frac {\bar{F}} {q} $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Pistemäiselle varaukselle kentän voimakkuus saadaan Coulombin laista: &lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;[[$$ E = \frac{F}{q} = k \frac {Q q}{q r^2} = k \frac {Q}{r^2}  $$]]​&lt;br/&gt;&#10;Kenttäviivat&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kenttäviivojen nuolet osoittavat positiiviseen varaukseen kohdistuvat voiman suuntaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/vkentta-png2#top&quot; title=&quot;vkentta.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/vkentta-png2:file/photo/57fb7dab9065329147ce832d6abdfd4bf1dbe55f/vkentta.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;vkentta.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kenttäviivojen tiheys osoittaa kentän voimakkuutta. Mitä tiheämmässä nuolet ovat sitä voimakkaampi kenttä on.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/kentta1-pngd#top&quot; title=&quot;kentta1.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/kentta1-pngd:file/photo/8c2ec7a3fbfc4db8c3ae40ffc78a13aaa0a7b394/kentta1.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;kentta1.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/kentta2-png#top&quot; title=&quot;kentta2.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/kentta2-png:file/photo/3012858d9749e3ee00a529cf2821f9eda4deb52c/kentta2.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;kentta2.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/kentta3-png#top&quot; title=&quot;kentta3.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/kentta3-png:file/photo/5a03656a37dba42fd7ef5b0e7f2c885a78e4393a/kentta3.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;kentta3.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/kentta4-png#top&quot; title=&quot;kentta4.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/kentta4-png:file/photo/0995e386cc5fb23ce561ec17762ffd4ee25340ea/kentta4.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;kentta4.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Sähköinen influenssi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähkökenttä vaikuttaa aineeseessa oleviin varauksiin. Tätä kutsutaan sähköiseksi influensseksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Johdekappaleessa sähköiset varaukset liikkuvat sähkökentän suuntaisesti vastakkaisille reunoille.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tämä aiheuttaa johteen sisäisen sähkökentän, joka kumoaa täysin ulkoisen sähkökentän. Johteen sisällä sähkökentän suuruus on nolla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;KUVA1 : Varaukset ovat johteessa tasaisesti jakautuneet.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/inf1-png#top&quot; title=&quot;inf1.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/inf1-png:file/photo/d9a58288910cec3b3fff791f8c2b294294b92a69/inf1.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;inf1.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;KUVA2: Kytketään ulkoinen sähkenttä päälle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/inf2-png#top&quot; title=&quot;inf2.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/inf2-png:file/photo/29cee25c325430e7a74755bc3832574f0f11eca9/inf2.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;inf2.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;KUVA3: Ulkoisen sähkökentän vaikutuksesta varaukset siirtyvät kappaleen reunoille ja luovat sisäisen sähkökentän.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/inf3-png#top&quot; title=&quot;inf3.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/inf3-png:file/photo/6c5d9157a549024504e3de2bfb443a5eda43f4c4/inf3.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;inf3.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;KUVA4: Ulkoinen ja sisäinen sähkökenttä kumoavat toisensa, siten että johteen sisällä &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;sähkökenttä on nolla&lt;/span&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/inf4-png#top&quot; title=&quot;inf4.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/inf4-png:file/photo/aa11442f48e8b8dc0065153f6a3ddae18a76921b/inf4.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;inf4.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Eristeessä varaukset eivät pääse vapaasti liikkumaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Eristeessä dipoliset molekyylit kääntyvät kentän suuntaiseksi luoden sähkökentän, joka osittain kumoaa ulkoisen sähkökentän.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vaikkei aineessa olisikaan dipolisia molekyylejä, sähkenttä saa molekyylit dipolisoitumaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/infe-png#top&quot; title=&quot;infe.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/10-s%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4/infe-png:file/photo/8ad5974ffbe33c5ce7a062ecd593c96c9a6dfce0/infe.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;infe.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;Tehtäviä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Mistä sähkentät syntyvät?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Miten sähkenttä vaikuttaa eristeeseen ja miten johteeseen?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Laske sähkentän suuruus pistevaraukselle etäisyydellä x varauksesta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Piirrä pistevarauksen sähkenttä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Piirrä kahden pistevarauksen luoma sähkökenttä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Laske sähkökentän aiheuttama voima ja kiihtyvyys elektronille.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2019-01-29T12:15:09+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12 Homogeeninen sähkökenttä</title>
<id>https://peda.net/id/5070f23a440</id>
<updated>2019-03-12T19:25:13+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/hs#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Homogeeninen sähkökenttä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähkökenttää kutsutaan homogeeniseksi, kun sen suunta ja voimakkuus on vakio.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Homogeeninen sähkökenttä saadaan aikaiseksi kahdella yhdensuuntaisella levyllä, joiden välille on kytketty jännite.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/hs/homoge-png2#top&quot; title=&quot;homogE.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/hs/homoge-png2:file/photo/abb6294ec2a0dd8f02230363d19000de8caf0af2/homogE.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;homogE.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Homogeenisiä sähkökenttiä hyödynnetään monella tavalla erilaisissa sähkölaitteissa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Potentiaali sähkökentässä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Missä tahansa sähkökentässä voidaan laskea potentiaaleja, mutta homogeenisessa kentässä se on erityisen helppoa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Potentiaali virtapiireissä on täsmälleen sama asia kuin potentiaali sähkökentissä. Virtapiireissä nimenomaan jännitteen aiheuttama sähkökenttä saa virran aikaiseksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Alueita, joissa potentiaali on sama kutsutaan tasapotentiaalipinnoiksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Potentiaalin laskeminen homogeenisessa sähkökentässä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Nollapotentiaaliksi valitaan yleensä negatiivinen levy.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tällöin positiivisen levyn potentiaali on sama kuin levyjen välinen jännite.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Muuten potentiaali muuttuu tasaisesti levyjen välissä. Puolivälissä se on puolet jännitteestä jne.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/hs/pothomo-png2#top&quot; title=&quot;pothomo.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/hs/pothomo-png2:file/photo/870f355d51e17789415fbbcc4e0eedfe98a1ce0e/pothomo.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;pothomo.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähkökenttään E ja potentiaaliin V liittyvät laskut tehdään seuraavan kaavan avulla. Tässä x on kohtisuora etäisyys negatiivisesta levystä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ V = Ex $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tehtäviä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Mikä on homogeeninen sähkökenttä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Piirrä homogeeninen sähkökenttä ja siihen tasapotentiaaleja.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Laske potentiaaleja kentän eri kohdissa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Määritä sähkökentän voimakkuus, kun tunnetaan jännite-ero ja levyjenvälinen etäisyys.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Laske tapauksia, joissa levyjä on useampia. Esim. 12-7.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2019-03-11T16:02:32+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13 Varattu kappale sähkökentässä</title>
<id>https://peda.net/id/f497882a44e</id>
<updated>2019-03-22T10:05:09+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/janne.ylinen/opetus/fysiikka/fys-3-s%C3%A4hk%C3%B6/s%C3%A4hk%C3%B6statiikka/1vks#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Varattuun kappaleeseen sähkökentässä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Varattuun kappaleeseen, jonka varaus on q, vaikuttaa sähkökentässä sähköinen voima.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ \bar{F} = \bar{E}q $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos kappaleeseen ei vaikuta muita voimia, voidaan kiihtyvyys laskea seuraavasti.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;​[[$$ \bar{a}= \frac{\bar{F}}{m}=  \frac{q\bar{E}}{m} $$]]​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Homogeenisessa sähkökentässä voiman suunta ja suuruus pysyvät vakiona, mikä helpottaa kappaleen liikkeen laskemista.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Kappale liikkuu sähkökentän suuntaisesti&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Sähköinen voima vaikuttaa liikkeen suuntaan tai sitä vastaan. Kiihtyvyys tapahtuu yhdessä suunnassa ja laskut ovat helppoja.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kappale liikkuu poikittain sähkökentän suhteen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Voima vaikuttaa kohtisuorasti kappaleen liikesuuntaa vastaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos muita voimia ei vaikuta, kappaleen liikesuunta ja vauhti alkavat muuttumaan sähköisen voiman vaikutuksesta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2019-03-12T19:26:22+02:00</published>
</entry>


</feed>