<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>6) 1980-luku</title>
<id>https://peda.net/id/9101e8a3dd6</id>
<updated>2025-01-28T12:13:49+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/9101e8a3dd6:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/kilpisenkoulu/oppiaineet/musiikki/populaarimusiikin-vuosikymmenet/suomalaisen-populaarimusiikin-vuosikymme/1980-luku#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>1980-luku</title>
<id>https://peda.net/id/91024010dd6</id>
<updated>2021-05-07T15:52:59+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/kilpisenkoulu/oppiaineet/musiikki/populaarimusiikin-vuosikymmenet/suomalaisen-populaarimusiikin-vuosikymme/1980-luku/1980-luku#top" />
<content type="html">&lt;p class=&quot;p1&quot;&gt;&lt;b&gt;1980-luku&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p3&quot;&gt;Populaarimusiikin määrä ja tarjonta lisääntyi rajusti 1980-luvulla. Ihmiset myös kuluttivat musiikkia uusilla tavoilla: vuonna 1979 Sonyn kautta markkinoille tulleet ”Walkman”-korvalappustereot mahdollistivat musiikin kuuntelun nyt missä vaan!&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p3&quot;&gt;Vanhojen tuttujen tallennusmuotojen rinnalle tuli nyt uusi: CD-levy. Tämän hienoutena oli tietysti napsumaton ja rahisematon äänenlaatu ja myös se, ettei tallennetta tarvinut kelata käytössä kuten C-kasettia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p2&quot;&gt;---&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p3&quot;&gt;&lt;b&gt;Suomirock vs. iskelmä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Suomirock nousi suureen suosioon 1980-luvulla. Jo 1970-luvun loppupuolella oli noussut nimiä, jotka edelleen jatkoivat uraansa - yksi näistä suurista nimistä oli &lt;b&gt;Juice Leskinen&lt;/b&gt;, jonka tuotteliain kausi ajoittui juuri 1980-luvun alkupuolelle. Juicen hittejä on koottu Ylen Elävään Arkistoon: &lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/18/luonas-kai-olla-saan-juice-leskisen-hitit-elavassa-arkistossa&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/18/luonas-kai-olla-saan-juice-leskisen-hitit-elavassa-arkistossa&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p3&quot;&gt;Nyt rinnalle nousi myös paljon uusia nimiä, kuten Hassisen kone ja Eppu Normaali. Läpimurtonsa tekivät myös mm. Popeda ja J. Karjalainen - puhumattakaan sellaisista ilmiöistä kuten &lt;b&gt;Dingo&lt;/b&gt; ja Yö! Vuosikymmenen loppupuolella tutuksi tulivat myös Miljoonasade ja Mamba. Myös Ismo Alanko eri kokoonpanoilla teki merkittävää uraa 1980-luvulla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p3&quot;&gt;Dingon biisejä ja Dingo-ilmiötä voi käydä ihmettelemässä tämän linkin kautta: &lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/30-2285&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://areena.yle.fi/tv/ohjelmat/30-2285&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p3&quot;&gt;Suurin osa menestyksekkäintä rock-musiikkia tehtiin suomeksi ja suomalaisille, mutta myös ulkomaille ja englanniksi yritettiin. Tällaisia olivat esimerkiksi turkulainen Bogart Co. ja helsinkiläinen Broadcast, mutta suuren suurta menestystä ei juuri tullut englannin kielellä. &lt;b&gt;Hanoi Rocks&lt;/b&gt; pärjäsi muita paremmin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p3&quot;&gt;Tähän asti rock-musiikki oli ollut kovin miehinen ala. Nyt kuitenkin alettiin nähdä yhä enemmän myös naisrokkareita! Yksi merkittävistä naisbändien edelläkävijöistä on &lt;b&gt;Tavaramarkkinat, &lt;/b&gt;johon pääset tutustumaan tarkemmin tämän linkin kautta: &lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/20/tavaramarkkinat-oli-kotimaisen-naisrockin-pioneeri&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/20/tavaramarkkinat-oli-kotimaisen-naisrockin-pioneeri&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p3&quot;&gt;Vaikka suomirock jyräsi, &lt;b&gt;iskelmää&lt;/b&gt; ei oltu unohdettu! Nyt kuitenkin aidot soittimet olivat osittain vaihtuneet teknologian kehittyessä rumpukoneisiin ja syntikoihin. Kuitenkin edelleen perustettiin myös uusia, ihan perinteisiäkin tanssiorkestereita. Iskelmämusiikkia tehtiin paljon monien artistien voimin. Ensimmäiset &lt;b&gt;Tangomarkkinat&lt;/b&gt; järjestettiin vuonna 1985, mikä nosti iskelmätaivaalle lukuisia uusia tähtiä tanssittamaan kansaa. Myös&lt;b&gt; Euroviisut&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;Syksyn sävel&lt;/b&gt; -kilpailut nostivat esille uusia kappaleita esiintyjineen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p2&quot;&gt;---&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p3&quot;&gt;&lt;b&gt;Mikä ihmeen crossover?&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;p3&quot;&gt;Kohti 90-lukua mentäessä huomattiin, että rockin ja iskelmän jyrkkä vastakkainasettelu alkoi olla ohi: tuli niin sanottuja ”crossover”-artisteja ja musiikkia, jossa erilaiset musiikin tyylilajit jollakin tapaa yhdistyivät eikä niin selkeää jakoa esimerkiksi rockin ja iskelmän välillä enää ollut. Tähän ilmiöön tutustutaan tarkemmin 1990-luvun sivulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;(lähteet: &amp;quot;Rock vai iskelmä? Tiputanssista Rentun ruusuun&amp;quot;, pomus.net-sivustolle kirjoittanut Petri Kaivanto)&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2025-01-28T12:13:49+02:00</published>
</entry>


</feed>