https://peda.net/id/90fe17e6dd6 2025-01-28T12:13:49+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/90fe795ddd6 2025-03-04T07:42:34+02:00 Tällä sivulla ihmetellään joitakin 1960-luvun musiikki-ilmiöitä Suomessa. <br/> <br/> ---<br/> <br/> Yleisesti vuosikymmenestä voidaan todeta, että...<br/> <br/> <ul> <li><b>Nuorisokulttuuri</b> nosti kunnolla päätään ja nuoriso lauloi nyt nuorisolle! Tähdet olivat ihailijoidensa ikäisiä, ja heitä nousi pinnalle esimerkiksi erilaisten kilpailujen avulla. Mallia nuorisoidoleihin otettiin maailmalta.</li> <li>Idolit tulivat tunnetuksi nyt myös lehtien ja elokuvien avulla, ei pelkästään musiikistaan. Esim. valokuvien keräily ja fanclubit kuuluivat fanikulttuuriin. </li> <li><b>Käännösiskelmät</b> kuuluivat asiaan! Toisin sanoen, paljon ulkomaisia iskelmiä tehtiin suomeksi (mm. Dannyn &quot;Kesäkatu&quot;).</li> <li><b>Jako eri musiikkimieltymyksiin</b> näyttäytyi (hieman kärjistettynä) nuorison ja vanhemman väen välisenä: oli nuorten pop/rock-ilmiö vs. vanhempien iskelmä/tanssimusiikki.</li> <li>Toisaalta jakoa saattoi olla myös maalaisten ja kaupunkilaisten välillä: <em>&quot;p<span>opmusiikki edusti kaikkea sitä, mikä maaseudun näkökulmasta oli epäilyttävää. Beatles ja muut ulkomaiset yhtyeet lauloivat käsittämättömällä kielellä. Kitarabändien sointi oli outo, siitä puuttui haitarin kotoinen kurnutus. Lisäksi poplaulajat eivät tangon kannattajien mielestä osanneet laulaa lainkaan.&quot;</span></em></li> </ul> <br/> <br/> <b>ROCK`N`ROLL</b><br/> 1950-luvulla villinnyt Elviksen ja muiden rocksankareiden &quot;vihjaileva&quot; ja vanhemman väen mielestä sopimatonkin rock`n`roll <span>jäi musiikkityylinä Suomessa lähes täysin marginaaliin. Esimerkiksi Elvis tuli täällä paremmin tunnetuksi vasta rajuimman rock-kautensa jälkeen.</span><br/> <br/> <br/> <b>TEINI-ISKELMÄ</b><br/> 1960-luvun alussa iskelmätähdistä alettiin muokata aiempaa tietoisemmin nuorison idoleita. Tumma naisääni vaihtui kirkkaampaan, tyttömäiseen lauluääneen. Nuorten laulajatyttöjen rinnalle nousi myös joitakin nuoria miehiä nuorekkailla laulusaundeillaan. Suomessakin nousi suosioon &quot;highschool pop&quot; eli &quot;teini-iskelmä&quot;, joka oli yleisilmeeltään rockia kiltimpi ja reippaampi, ja esiintyjät olemukseltaan &quot;siistimpiä&quot;.<br/> <br/> <br/> <b>RAUTALANKAMUSIIKKI</b><br/> Rautalankamusiikilla tarkoitetaan sähkökitarabändillä soitettua<em> instrumentaalimusiikkia</em>, jolle tunnusomaista on kitaroiden vahvasti kaiutettu soundi. Bändiin kuului useimmiten soolokitara, komppikitara, sähköbasso ja rummut. Tällainen musiikki oli todella suosittua Suomessa 1960-luvun alkuopuolella.<br/> <br/> <br/> <b>THE BEATLES</b><br/> Huikean suosion saavuttanut nuorisobändi The Beatles nousi Suomessakin suureen suosioon 1963, samoihin aikoihin kun rautalankamusiikki oli suosionsa huipulla. The Beatles sai Suomessa aikaan sen, että perustettiin bändin inspiroimana paljon kitarabändejä - ja myös rautalankabändit alkoivat esittää ohjelmistoaan laulun kanssa. <br/> <br/> <br/> <span><b>TANGO</b><br/> Rautalankamusiikille ja The Beatlesin kaltaisille suurille ilmiöille nousi tanssikansan keskuudessa vastavoima: TANGO. Vielä 50-luvulla tango oli ollut yksi tanssimusiikin muoto muiden joukossa, mutta nyt se nousi suorastaan ilmiöksi. Moni jazziskelmätähti alkoi esittää yhä enemmän tangoja ohelmistossaan. Olavi Virta nousi vielä tangobuumin aikana uudelleen suosioon, mutta tuoreemmat tangotähdet valtasivat alaa. Uusiksi suuriksi nimiksi nousivat mm. <b>Eino Grön</b> ja <b>Reijo Taipale. </b>Suurin osa tangotähdistä oli miehiä, mutta myös joitakin naistähtiä onistui nousemaan tangon avulla suosioon, kuten esim. <b>Tamara Lund.<br/> <br/> <br/> PROTESTILAULU<br/> </b>Protestilaululla tarkoitetaan laajemmin <b>musiikkia, jolla on jokin poliittinen tai kantaaottava sanoma.</b> Maailmalla noihin aikoihin protestilauluun liittyi vahvasti hippiliike, rauhanaate ja folkmusiikki, mutta Suomessa tämä jäi melko pienen porukan ilmiöksi. Folkmusiikki kuitenkin iski myös täällä ja nosti esiin uusia tähtiä, kuten mm. Hectorin. <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <em>(Lähteet: teksti on lainattu ja koottu pomus.net-sivustolta 4/2021. Tekstin on sivustolle kirjoittanut &quot;1960-1969&quot; Vesa Kurkela)</em><br/> <br/> <br/> </span> 2025-01-28T12:13:49+02:00 https://peda.net/id/90fee736dd6 2025-03-04T07:44:59+02:00 1. Mikä on käännösiskelmä?<br/> 2. Mitä on teini-iskelmä? Mitä uutta teini-iskelmä toi mukanaan?<br/> 3. Millaisella kokoonpanolla yleensä soitettiin ns. rautalankamusiikkia?<br/> 4. Mainitse kolme suomalaista tango-artistia, jotka olivat suosittuja 1960-luvun tangobuumin aikaan.<br/> 5. Selvitä artisti Hectorista seuraavat asiat: Mikä on hänen oikea nimensä? Milloin Hector on aloittanut uransa? Mikä oli hänen ensimmäinen singlejulkaisunsa - entä mitä musiikkityyliä tämä kappale edustaa? <span class="TextRun SCXW130772576 BCX0" lang="FI-FI"><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--><span class="NormalTextRun SCXW130772576 BCX0">Kenen kanssa Hector oli “Mestarit areenalla”-kiertueella myöhemmin urallaan 1990-luvulla?</span></span><span class="EOP SCXW130772576 BCX0"><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559740":259}"--> </span> 2025-01-28T12:13:49+02:00 https://peda.net/id/90ff4a1fdd6 2021-04-11T20:05:11+03:00 <b>&quot;Kesäkatu&quot; on käännösiskelmä.</b> Se on alun perin The Lovin`Spoonful -nimisen bändin hitti &quot;Summer in the City&quot; (1966). <br/> <br/> Huomionarvoisia asioita biisissä:<br/> <ul> <li>kauttaviivalla varustetut sontumerkit, kuten Dm/C (niin, että sointusoittajat soittavat Dm-soinnun, basso sävelen C ja niin edelleen). </li> <li>Yksi 2/4 -tahti keskellä biisiä</li> <li>&quot;laskeva basso&quot; eli laskeva melodialinja basson sävelillä</li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/jyvaskyla/kilpisenkoulu/oppiaineet/musiikki/populaarimusiikin-vuosikymmenet/suomalaisen-populaarimusiikin-vuosikymme/1960-luku/soittoa-kesakatu-danny/kesakatu-danny.jpg#top" title="kesakatu_Danny.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/jyvaskyla/kilpisenkoulu/oppiaineet/musiikki/populaarimusiikin-vuosikymmenet/suomalaisen-populaarimusiikin-vuosikymme/1960-luku/soittoa-kesakatu-danny/kesakatu-danny.jpg:file/photo/34ce21c2720130ac39e2068a34029a6e318e0102/kesakatu_Danny.jpg" alt="" title="kesakatu_Danny.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> (sov. V.L.)<br/> <br/> <br/> Voit katsoa Dannyn ja ryhmänsä esityksen vuodelta 1966 tästä:<br/> ​<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/_TQVGIBNCtg" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​ 2025-01-28T12:13:49+02:00