https://peda.net/id/90dfdcd201c 2026-02-04T14:18:08+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/08b7663001c 2026-02-04T14:21:29+02:00 <b>Jaana Kemppainen<br/> </b><span>Kuntoutussäätiö</span><br/> <span>jaana.kemppainen@kuntoutussaatio.fi</span><br/> <span>puh. 044 781 3097</span> 2026-02-04T14:21:29+02:00 https://peda.net/id/ea9c4c7e01c 2026-02-04T14:20:39+02:00 <span>Työkykykoordinaattoreille ja työkyvyn tuen ammattilaisille suunnattu Työkykykoordinaattoriverkosto järjestää useita tilaisuuksia tämän vuoden aikana. Lue lisää ja verkostosta Kuntoutussäätiön verkkosivuilta <a href="https://www.kuntoutussaatio.fi/yritykset-ja-ammattilaiset/palvelut/verkosto-tyokykykoordinaattoreille" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">klikkaamalla tästä</a>. Ilmoittaudu myös mukaan seuraavaan, kaikille maksuttomaan verkostoitumistilaisuuteen Kuntoutussäätiön tapahtumakalenterin kautta <a href="https://www.kuntoutussaatio.fi/ajankohtaista/tapahtumat/verkostoitumistilaisuus-tyokyvyn-tuen-ja-tyollisyyden-ammattilaisille-syovan-vaikutus-tyokykyyn" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">klikkaamalla tästä</a>.</span><span> </span> 2026-02-04T14:20:39+02:00 https://peda.net/id/c758600401c 2026-02-04T14:19:39+02:00 <p><span>Kuntoutussäätiön koordinoima valtakunnallinen työkykykoordinaattoriverkosto ja Osuvuutta työmarkkinoille -hanke (ESR+) järjestivät </span><span>työkykyä tukeville ammattilaisille sekä työnantajien edustajille </span><span>etämuotoisen Kohtaantoa tukevat käytännöt -verkostoitumistapaamiseen joulukuussa 2025</span><span>.</span><span> </span></p> <p><span>Tilaisuudessa ammattilaiset kokoontuivat keskustelemaan kohtaannon tämänhetkisestä tilanteesta eri alueilla ja toimintaympäristöissä. Tilaisuuden keskustelussa näkyi selvästi, että kohtaanto ei ole yksittäinen ongelma, vaan </span><span>työmarkkinoiden, palvelujärjestelmän ja työnhakijoiden toimintakyvyn yhteen punoutuva haaste. Keskustelut nostivat esiin sekä toimivia ratkaisuja että kipukohtia, jotka vaativat laaja-alaista yhteistyötä.</span><span> </span></p> <p><b><span>Kuntouttavan työtoiminnan väheneminen näkyy suoraan arjessa</span></b><span> </span></p> <p><span>Monella alueella kuntouttavaa työtoimintaa on ajettu alas, vaikka tarve ei ole kadonnut. Kun paikkojen määrä vähenee, </span><span>asiakkaat jäävät ilman etenemismahdollisuuksia</span><span>, ja suuri joukko pysähtyy polulle, josta ei ole luontevaa siirtymää eteenpäin.</span><span> </span></p> <p><span>Keskusteluissa korostui muun muassa tarve </span><span>opinnollistamisen vahvistamiseen, </span><span>jotta asiakkaille voidaan rakentaa jatkopolkuja koulutukseen</span><span> </span></p> <ul> <li aria-setsize="-1"><span>uusille työkokeilupaikoille, </span><span>joita on tarjolla liian vähän</span><span> </span></li> </ul> <ul> <li aria-setsize="-1"><span>työhakuvalmennuksille, </span><span>joiden saatavuus on rajallista</span><span> </span></li> </ul> <p><span>Toimintaympäristön epävarmuus heijastuu myös asiakkaisiin: kun vaihtoehtoja ei ole, motivaatio laskee ja eteenpäin ohjaaminen vaikeutuu.</span><span> </span></p> <p><b><span>Yritysyhteistyö ratkaisee, mutta vaatii aikaa – ja jalkautumista</span></b><span> </span></p> <p><span>Keskusteluissa oltiin yksimielisiä siitä, että yritysyhteistyö ei synny itsestään. Tarvitaan</span><span> ihminen, joka tekee työtä systemaattisesti, jalkautuu, tapaa työnantajia ja rakentaa luottamusta.</span><span> </span></p> <p><span>Hyvä kohtaanto syntyy, kun työnantaja ja ammattilainen tuntevat toisensa.</span><span> <br/> </span><span>Luottamus ei kasva sähköposteilla – vaan </span><span>kohtaamalla kasvokkain.</span><span> </span></p> <p><span>Onnistuneina esimerkkeinä mainittiin:</span><span> </span></p> <ul> <li aria-setsize="-1"><span>yritys, </span><span>joissa perehdytyksessä on selkeäkieliset materiaalit, hyödynnetään työkummeja ja yrityksen tahtotila työllistää täsmätyökykyisiä näkyvät tuloksissa</span><span> </span></li> </ul> <ul> <li aria-setsize="-1"><span>työllisyyttä edistävän organisaation palvelumuoto,</span><span> joka on rakentanut toimivia yhteistyömalleja työnantajien kanssa</span><span> </span></li> </ul> <p><span>Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, että kohtaantoa voidaan kehittää myös rakenteellisesti, ei vain yksittäisillä toimilla.</span><span> </span></p> <p><b><span>Tietotulva hukuttaa oleellisen: ammattilaiset kaipaavat selkeyttä</span></b><span> </span></p> <p><span>Vaikka verkossa on valtavasti materiaalia, webinaareja ja linkkejä, </span><em><span>liika tieto ei ole sama asia kuin oikea tieto</span></em><span>.</span><span> <br/> </span><span>Ammattilaiset nostivat esiin, että tieto ei aina jäsenny, eikä ohjaustyöhön löydy nopeasti juuri sitä, mitä tarvitaan.</span><span> </span></p> <p><span>Siksi kentällä kaivataankin </span><span>selkeitä nostoja ja tiivistyksiä ja yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Myös ihmisten kohtaamisia mahdollistavia verkostoja kaivataan. Verkostoissa saatavan tiedon koetaan myös jäävän mieleen.</span><span> </span></p> <p><span>Digitaalisuus mahdollistaa laajan yhteistyön, mutta </span><span>inhimilliset kohtaamiset ovat edelleen korvaamaton osa verkostoitumista. Tulevaisuuden ratkaisu syntyykin näiden kahden yhdistelmästä: </span><span>digitaalisuuden mahdollistamasta verkostoitumisen laajuudesta ja tapaamisten vaikuttavuudesta.</span><span> </span></p> <p><b><span>Monialaiset haasteet näkyvät erityisesti työuran loppupäässä</span></b><span> </span></p> <p><span>Useissa ryhmissä nousi esiin työnhakijat, jotka ovat työuransa loppupuolella ja joilla on:</span><span> </span></p> <ul> <li aria-setsize="-1"><span>useita diagnooseja</span><span> </span></li> </ul> <ul> <li aria-setsize="-1"><span>tuki- ja liikuntaelinongelmia</span><span> </span></li> </ul> <ul> <li aria-setsize="-1"><span>vanhentunutta tai puuttuvaa koulutusta</span><span> </span></li> </ul> <ul> <li aria-setsize="-1"><span>mielenterveyden haasteita</span><span> </span></li> </ul> <p><span>He ovat työnhakijoita, jotka</span><span> tarvitsevat monialaista tukea, mu</span><span>tta TYM- ja vastaavat palvelut ovat ruuhkautuneet. Nykyiset rakenteet eivät kykene vastaamaan kysyntään.</span><span> </span></p> <p><span>Samalla työllistämisen tukia on tiukennettu ja myös opiskelun ehdot työttömyysetuudella ovat kiristyneet. Tämä vaikeuttaa etenemistä erityisesti heillä, joille juuri joustava opiskelu olisi avain uuden suunnan löytymiseen.</span><span> </span></p> <p><span>Keskustelussa nousi esille myös työnantajan taloudelliset kannusteet työllistämiseen, kuten palkkatuki ja työolosuhteiden järjestelytuki. Niiden avulla madalletaan rekrytoinnin riskiä ja kustannuksia – erityisesti silloin, kun palkataan henkilö, jonka työllistyminen on muutoin vaikeampaa. Haasteena ovat alueelliset erot (työllisyysalueiden erilaiset budjetit) ja erot asiantuntijoiden osaamisessa. </span><span> </span></p> <p><b><span>Ajattelutavan muutos on välttämätön sekä työnhakijoilla että työnantajilla</span></b><span> </span></p> <p><span>Moni kokee yhä, että työelämään voi palata vasta, kun on ”täysin kunnossa”.</span><span> <br/> </span><span>Tämä sairauskeskeinen ajattelu hidastaa etenemistä ja kaventaa mahdollisuuksia.</span><span> </span></p> <p><span>Ratkaisuina tähän nostettiin esiin mm. </span><span>esimerkit aidosti toimivista työllistymispoluista, täsmätyökykyisten työllistämisen hyvät käytännöt sekä työn muokkaus ja joustavat mallit. </span><span>Kun työnantajat näkevät konkreettisia onnistumisia myös ennakkoluulot murtuvat.</span><span> </span></p> <p><b><span>Entä mitä tukea kentällä kaivataan?</span></b><span> </span></p> <p><span>Keskusteluissa tuotiin vahvasti esiin se, että </span><span>ammattilaiset kaipaavat lisää verkostoitumismahdollisuuksia, kokemusten vaihtoa ja konkreettisia esimerkkejä toimivista ratkaisuista. </span><span>Lisäksi esiin nousi toiveet yhteistyöstä </span><span>työttömien terveyspalveluiden ammattilaisverkoston</span><span> kanssa sekä pitkäjänteisestä vaikuttamistyöstä, joka kannustaisi erityisesti suuria yrityksiä työllistämään täsmätyökykyisiä. Keskustelussa mainittiin myös toive koordinoidusta resurssista, joka keskittyisi yritysyhteistyön vahvistamiseen</span><span> </span></p> <p><b><span>Kohtaanto ei ole vain rekrytointia: se on yhteinen rakennushanke</span></b><span> </span></p> <p><span>Kohtaanto on tällä hetkellä yksi työelämän kriittisimmistä teemoista. Kyse ei ole vain siitä, miten työnhakija löytää työn, vaan siitä, miten</span><span> osaaminen, työkyky, yritysten tarpeet ja palvelujärjestelmän rakenteet voidaan sovittaa yhteen.</span><span> </span></p> <p><span>Tilaisuuden keskustelut osoittivat, että ratkaisuja löytyy, mutta niiden toteuttaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, yhteistyötä eri tahojen välillä sekä rohkeutta kokeilla uutta. Myös rakenteellisia muutoksia tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan lisää </span><span>kohtaamisia ihmisten välillä.</span><span> </span></p> <p><span>Kohtaanto on työnantajien, palvelujen ja työnhakijoiden yhteinen asia. Ja juuri siksi sen parantaminen on myös meidän kaikkien yhteinen mahdollisuus.</span><span> </span></p> 2026-02-04T14:19:39+02:00