https://peda.net/id/9084365e6dc 2020-03-24T13:14:01+02:00 https://peda.net/:static/538/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/a39442f86e9 2020-03-25T14:10:38+02:00 <p>Orgaaninen kemia on luonnossa esiintyvien <strong>hiiliyhdisteiden</strong> kemiaa. </p> <p>Hiilen allotrooppiset <strong>muodot</strong>: (hiilipöly eli noki) grafiitti, timantti, fullereeni (pallohiili) ja grafeeni.</p> <p>Hiili esiintyy eliöissä (monimutkaisina yhdisteinä), maaperässä (kuolleina eliöinä, öljynä,<br/> kivihiilenä ja maakaasuna), meressä (CO₂:na ja hiilihappona) ja ilmakehässä (CO₂:na). <br/> Epäorg. hiiliyhdisteitä ovat mm. CO, CO₂, H₂CO₃, karbonaatit.</p> <p>Orgaanisille yhdisteille on <strong>yhteistä</strong>: molekyylisidokset, palavuus, huono vesiliukoisuus, <br/> tunnusomainen haju, matalahkot sulamis- ja kiehumispisteet.</p> <p><strong><br/> Palamisreaktiot</strong>: hiiliyhdiste + happi  → hiilidioksidi + vesi</p> <p>Esim. CH₄ + 2 O₂ →  CO₂ + 2 H₂O</p> 1. lähtöaineen C→ kerroin CO₂:lle 2. lähtöaineen H→ kerroin H₂O:lle  <br/> 3. tuotteiden O yhteismäärä → kerroin O₂:lle. <br/> 4. Jos kertoimeen tulee ½, kerrotaan kaikki kertoimet kahdella.<br/> <p><strong>Aineen häviämättömyydenlaki: <br/> Kaikkien</strong> alkuaineiden atomien määrien on oltava <strong>samat</strong> reaktionuolen <strong>molemmilla puolilla</strong>!</p> <p><strong><br/> Hiilivedyt</strong>: Sisältävät vain C ja H. Ne jaetaan tyydyttymättömiin ALKAANEIHIN (C-C, vain <br/> yksinkert. sidoksia) ja tyydyttyneisiin hiilivetyihin eli ALKEENEIHIN (C=C) ja ALKYYNEIHIN (C≡C). <br/> Pienimolek. ovat kaasuja ja suurimolek. kiinteitä. Niitä <strong>käytetään</strong> polttoaineina, liuottimina, <br/> muovi-, lääke-, liima- ja maaliteollisuudessa raaka-aineina.</p> <p><strong>Nimeäminen</strong>: <strong>Etuliite</strong> kuvaa hiilten lukumäärää 1 = MET, 2 = ET, 3 = PROP, 4 = BUT ja 5 = PENT. <br/> <strong>Pääte</strong> kertoo yhdistetyypin C-C on AANI, C=C on EENI ja C≡C on YYNI.</p> <p>Metaani on maakaasun ja biokaasun pääkomponentti, propaanin ja butaanin seos on nestekaasua, <br/> eteeni eli etyleeni edistää hedelmien kypsymistä, etyyniä eli asetyleeniä käytetään hitsauksessa.</p> <p><strong>Raakaöljystä</strong> valmistetaan tislaamalla eri tarkoituksiin sopivia tuotteita mm. nestekaasua, bensiiniä, <br/> diesel-, lämmitys-, lamppu- ja voiteluöljyä, kerosiinia sekä bitumia. Krakkauksella pilkotaan pitkäketjuisia<br/> hiilivetyjä lyhytketjuisemmiksi, jolloin ne kelpaavat esim. bensiinin valmistukseen.</p> <p><strong>Aromaattiset hiilivedyt</strong>: voimakkaan hajuisia, jotkut karsinogeenisia eli syöpää aiheuttavia, <br/> sisältävät yhden tai useamman BENTSEENIRENKAAN eli  </p> <p><strong><br/> Alkoholit</strong>: sisältävät HYDROKSYYLIRYHMÄN eli –OH, ovat neutraaleja, <strong>etuliitteet</strong> samat kuin hiilivedyillä, <br/> <strong>pääte</strong> OLI, pienimolek. ovat vesiliukoisia ja herkästi syttyviä, moniarvoisissa useita OH-ryhmiä. <br/> Monenarvoisissa alkoholeissa on kaksi tai useampia OH-ryhmiä.</p> <p>Etanoli on hyvä liuotin, polttoaine ja desinfiointiaine. Se on suurina annoksina tappavaa vaikka on nautintoaine. <br/> Tekninen etanoli <strong>denaturoidaan</strong> eli tehdään nautinta- tai juomakelvottomaksi, koska se ei ole riittävän<br/> puhdasta ja siitä maksetaan vähän veroa. Metanoli voi aiheuttaa jo pieninä määrinä sokeutumisen ja tappaa. <br/> <strong>Monenarvoisia</strong> alkoholeja ovat esim. glykoli, glyseroli, ksylitoli ja sorbitoli. Glykoli on tappavan myrkyllistä <br/> ja sitä käytetään jäähdytysnesteenä. Glyserolia käytetään kosmetiikan, painovärien, räjähteiden ja <br/> elintarvikkeiden valmistuksessa. Ksylitolia ja sorbitolia käytetään makeutusaineina.<br/> <br/> </p> <p><strong>Karboksyylihapot</strong>: Sisältävät KARBOKSYYLIRYHMÄN eli COOH-ryhmän. Niiden</p> <p><strong>etuliitteet</strong> ovat samat kuin hiilivedyillä ja niissä on HAPPO-<strong>pääte</strong>. Ne toimivat heikkoina happoina, <br/> koska karboksyyliryhmästä voi irrota <b>vetyioni eli protoni.</b></p> <p>Metaani- eli muurahaishappo on syövyttävää ja sitä esiintyy muurahaisissa ja nokkosissa. Sitä käytetään <br/> desinfiointiin ja AIV-rehun säilöntään. Etaani- eli etikkahappoa käytetään mausteena ja säilöntäaineena <br/> sekä esim. lääkkeiden, muovien, tekokuitujen valmistamiseen. Propaani- eli propionihappoa on esim. <br/> juustoissa. Butaani- eli voihappo on pahanhajuinen aine, jota esiintyy esim. pilaantuneissa rasvoissa. <br/> Oksaalihappo on kalsiumia sitova aine, jota esiintyy ketunleivässä ja raparperissa. Bentsoehappo on <br/> hyvä säilöntäaine, jota esiintyy karpalossa, puolukassa ja lakassa. Askorbiinihappoa eli C-vitamiinia <br/> esiintyy hedelmissä, kasviksissa ja juureksissa. Sen puute voi aiheuttaa keripukin ja kuoleman. <br/> Asetyylisalisyylihappo on tärkeä kipu- ja kuumelääke (Aspiriini).</p> <p> </p> <p><strong>Esterit</strong>: Muodostuvat reaktiossa HAPPO + ALKOHOLI → ESTERI + VESI . Ne sisältävät COO-ryhmän. <br/> Monet ovat haju- ja makuaineita (esanssit). Rasvat ovat glyserolin ja rasvahappojen estereitä.</p> <p><strong>Nimeäminen</strong>: alkuosa tulee karboksyylihaposta, väliin alkoholista YYLI-päätteinen osa ja loppuun <br/> ESTERI esim. etaanihappo + metanoli → etaanihapon metyyliesteri.<br/> (Toinen tapa alkoholista YYLI-päätteinen osa ja loppuun hapon suolanimi.)</p> 2020-03-25T14:10:38+02:00