5.2 Erilaiset kyberhyökkäysvälineet

Lisätietoa

1970-01-01T02:00:00+02:00

Stuxnet

Stuxnet on yksi kuuluisimmista madoista. Lue lisää Stuxnetistä Taloussanomien artikkelista (19.11.2010).

0 kommenttia

Salasanat

1970-01-01T02:00:00+02:00

How secure is my password?

Kokeile keksimiesi salasanojen turvallisuutta myös tällä sivustolla. Muista, älä käytä oikeita salasanojasi!

0 kommenttia

Password Hash Cracker

Kokeile sitten purkaa salakoodattu salasanasi Password Hash Crackerilla.

0 kommenttia

SHA-256 hash calculator

Kokeile salakoodata joku keksimäsi (mutta ei oikeasti käyttämäsi) salasana SHA-256 hash calculatorilla.

Ideoidessasi erilaisia salasanoja, kokeile muuttaa osa kirjaimista isoiksi ja testaa, sitten osa kirjaimista numeroiksi ja viimeisenä kokeile tuplata salasana 'salasana salasana', välilyönnillä tai ilman. Kokeile myös purkaa salasana seuraavan linkin Password Hash Crackerilla.

0 kommenttia

Salasanalla on väliä

Viestintäviraston artikkelissa Salasanalla on väliä kerrotaan tarkemmin salasanoista.

0 kommenttia

Kyberhyökkäysvälineiden määrittelyä

2016-09-28T23:20:41+03:00

Kyberhyökkäyksissä käytettäviä kyberhyökkäysvälineitä on monenlaisia. Niitä voidaan kuvata hyvin taidokkaasti ohjelmoiduiksi tietokoneohjelmiksi, joiden toiminnot riippuvat niiden käyttötarkoituksesta. Osa kyberhyökkäysvälineistä pyrkii toimimaan käyttäjän huomaamatta ja niitä käytetään usein tarkoituksellisesti suunnitellun kohteen vahingoittamiseksi. Vahingoittaminen sisältää myös kohteen häirinnän ja toiminnan estämisen tilapäisesti tai pysyvästi.

Se, millainen kyberhyökkäys on kyseessä, määritellään hyökkäykseen käytetyn välineen, ei hyökkäyksen kohteen mukaan. Kyberhyökkäyksessä käytetään aina kyberhyökkäysvälinettä, mutta kohde voi olla kyber- tai ei-kyberkohde.

Tyypillisiä kyberhyökkäysvälineitä

2016-07-07T21:57:15+03:00

Adware	Haittaohjelma, joka esittää käyttäjälleen mainoksia ohjelman normaalin käytön yhteydessä.
Backdoor	Takaovi, jonka kautta käyttäjän laitteeseen pääsee tietoverkon kautta ulkopuolinen luvatta ilman normaalia tunnistautumista.
E-mail Spoofing	Tarkoittaa sähköpostin lähettämistä jonkun toisen nimissä esimerkiksi tietojenkalastelu- tai spämmäystarkoituksessa.
IP Address Spoofing	IP-osoitteen väärentämistä. Esimerkiksi palvelunestohyökkäykset (DOS) tehdään usein väärennetyistä IP-osoitteista.
Keystroke Logging	Näppäilyn tallentaja tai näppäinnauhuri (keylogger) seuraa ja tallentaa näppäimistön painalluksia. Laitteen käyttäjästä voidaan nauhurin avulla kerätä käytännössä kaikki tiedot salasanoja myöten.
Ransomware	Kiristyshaittaohjelma, joka tyypillisesti lukitsee tai salaa laitteen tiedot käyttäjän ulottumattomiin ja lupaa palauttaa ne rahasummaa vastaan. Poliisi, CERT-FI ja F-Secure ylläpitävät sivustoa http://www.ransomware.fi/, joka antaa aiheesta ajantasaista tietoa sekä toimintaohjeita kiristysohjelmista.
Root-kit	Ohjelmisto, joka asentuu usein koneen käyttöjärjestelmään käyttäjän huomaamatta ja pyrkii piilottamaan vieraat yhteydet tai prosessit. Root-kit voi sisältää takaoven hyökkääjälle ja mahdollistaa pääsyn koneelle.
Scareware	Pelotteluohjelma voi esittää käyttäjälleen erilaisia valheellisia ilmoituksia.
Sniffer	Vakoiluohjelma, jolla usein pyritään saamaan haltuun käyttäjän salasana ja tunnus koneen liikennettä tallentamalla.
Spamming	Sähköistä roskapostia kuten mainoksia, joita lähetetään massana vastaanottajien sitä pyytämättä.
Spyware	Vakoiluohjelma on yleinen termi haittaohjelmille, jotka keräävät tietoa laitteen käyttäjistä ja lähettävät sitä hyökkääjille. Vakoiluohjelmia voi tulla esimerkiksi erilaisten ilmaisohjelmien kylkiäisinä.
Trojan Horse	Troijalainen on haittaohjelma, joka voi käynnistää madon, viruksen tai takaoven. Troijalainen voi myös hakea, muokata ja poistaa tietoja käyttäjän huomaamatta.
Logic Bomb	Looginen pommi on usein ohjelmiston- tai järjestelmänkehittäjän koodinpätkä, joka aktivoituu joidenkin tiettyjen ehtojen täyttyessä.
Time Bomb	Aikapommi on usein ohjelmiston- tai järjestelmänkehittäjän koodinpätkä, joka aktivoituu jonkin tietyn ajankohdan jälkeen tai ennalta määrättynä päivänä.
Virukset	Haittaohjelmia, jotka pyrkivät monistamaan ja levittämään itseään. Virukset varastavat levytilaa ja voivat esimerkiksi tyhjentää tietokoneen kiintolevyn. Virus tarvitsee isäntäohjelman, jonka sisälle se kätkeytyy. Viruksia voidaan jakaa erilaisiin virustyyppeihin. Viruksia vastaan on olemassa ilmaisia ja maksullisia viruksentorjuntaohjelmia.
Madot	Eivät viruksen tavoin tarvitse isäntäohjelmaa vaan monistavat itseään verkkojen tai järjestelmien avulla.
Zombie	Verkossa oleva laite, jonka hyökkääjä on valjastanut esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen välineeksi. Zombie-koneet kuuluvat yleensä bottiverkkoon, joka pyrkii esimerkiksi lähettämään roskapostia tai viruksia. Zombie-kone voi toimia hitaammin tai odottamattomasti, mutta pysyy kuitenkin käyttökelpoisena.

Hyökkäystyyppeinä yleisimpiä ovat haittaohjelmat (54%), onlinehuijaukset (11%) ja kalastelu (phishing 10%).