4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

2023-10-29T18:04:32+02:00

Toimintakulttuuria ohjaavat keskeiset periaatteet: oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä, hyvinvointi ja turvallinen arki, vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely, kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus, osallisuus ja demokraattinen toiminta, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen.

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Oppivan yhteisön periaatteena on, että "emme ole valmiita", vaan meillä on valmius etsiä ja löytää. Aikuiset toimivat oppivan yhteisön periaattein mallina oppilaiden työskentelylle. Tunne osallisuudesta ja turvallinen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö tukevat vuorovaikutustaitojen oppimista. Rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne tukevat yhdessä toimimista ja antavat mahdollisuuden uuden etsimiselle. Pienestä pitäen lasta ohjataan vastuunkantamiseen omista tekemisistään. Vaivannäöstä ja ponnistelusta syntyy onnistumisen tunne.

Oppivassa yhteisössä annetaan ja saadaan rakentavaa palautetta omasta toiminnasta ja oppimista.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Esiopetuksessa ja koulussa oppilaalla on oikeus turvalliseen arkeen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulun työntekijöiden velvollisuutena on huolehtia siitä, että opetussuunnitelman mukainen opetus ja toiminta, ohjaus, opiskeluhuolto ja tuki toteutuu kaikkina esiopetus- ja koulupäivinä. Oppilaita ohjataan yksilöinä ja ryhmänä ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään ja siitä, että ketään ei kiusata tai syrjitä eikä aiheuteta vaaraa toiselle.

Varhaiskasvatusyksiköissä ja kouluissa aikuisten velvollisuus on puuttua oppilaaseen kohdistuvaan kiusaamiseen. Kaikilla kouluilla on käytössä KiVa-ohjelma. Varhaiskasvatusyksiköissä toimitaan tietoisesti ja suunnitelmallisesti yhdessä sovittujen toimintatapojen mukaisesti.

Varhaiskasvatusyksikön ja koulun opetussuunnitelmassa kuvataan oppilaan hyvinvointiin ja turvalliseen arkeen vaikuttavat asiat. Keinoja varhaiskasvatusyksikön ja koulujen arjen toimivuuteen tarkennetaan yksiköiden vuosittaisessa suunnitelmassa.

Erityistä huomiota kiinnitetään tunnetaitoja ja itsetuntoa vahvistavan toimintakulttuurin toteutumiseen. Tärkeänä tavoitteena on koko koulupolun ajan sosiaalisten suhteiden ja oman elämänhallinnan tukeminen kunkin ikäkauden vaatimalla tavalla.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Oppilaan oman lähiympäristön kartoittaminen ja näkeminen voimavarana antaa mahdollisuuden toimintaympäristön rikastuttamiseen. Omien vahvuuksien löytäminen, erilaiset oppimisympäristöt, hyvän yhteistyön tuottama ilo sekä vastuullisuus ja rohkeus tukevat innostavaa ilmapiiriä ja oppimista. Kannustaminen lisää motivaatiota. Aikuisten tehtävä on ohjata lasten ja nuorten välistä vuorovaikutusta sekä antaa omalla toiminnallaan malleja rakentavasta vuorivaikutuksesta.

Varhaiskasvatusyksikön ja koulun opetussuunnitelmassa kuvataan toiminnallisen oppimisen keinoja sekä vuorovaikutuksen ja monipuolisen työskentelyn malleja.

Kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus

Kulttuurisen moninaisuuden ja kielitietoisuuden toteutumisen avainasia on toisen kunnioittaminen.

Varhaiskasvatusyksikön vuosittaisessa suunnitelmassa tulee huomioida monikulttuurisuus sekä monikulttuurisuudet lapset ja perheet. Koulun opetussuunnitelmaan sisällytetään monikulttuurisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on yhdenvertaisen toiminnan tukeminen, eri kulttuurien kohtaaminen sekä tiedon lisääminen eri kulttuureista. Asiaa voidaan tarkentaa vuosittaisessa suunnitelmassa. Kulttuurisen moninaisuuden osana on myös suomalaisen kulttuurin tunteminen.

Kouluilla on mahdollisuus yhteistyöhön kaupungin nuorisotoimen kanssa (mm. yhdenvertaisuusoppitunnit).

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen toiminnan rakenteiden tulee olla sellaiset, että ne mahdollistavat oppilaiden osallistamisen. Mahdollisuuksia osallistumiseen tulee tarjota oppilaille sekä varhaiskasvatusyksikön ja koulun toiminnan suunnittelun että luokkatyöskentelyn tasolla. Koko yhteisön läpäisevät osallistavat toimintatavat antavat tilaisuuden oppilaiden, henkilökunnan ja huoltajien väliselle vuorovaikutukselle.

Opetussuunnitelmassa kuvataan varhaiskasvatusyksikön ja koulun osallisuuden, vaikuttamisen ja demokraattisen toiminnan päälinjat. Niitä täsmennetään vuosittaisessa suunnitelmassa.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuuden ja tasa- arvon toteutumisessa korostuu varhaiskasvatusyksikössä ja koulussa toimivien aikuisten malli. Oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja heitä rohkaistaan kohtelemaan muita yhdenvertaisesti. Yhteisön tehtävänä on rohkaista oppilasta toimimaan ja opiskelemaan ilman ennakkoasenteita erilaisista rooleista. Oppilaalle tarjotaan valinnanmahdollisuuksia ja heitä ohjataan tekemään tiedostettuja ratkaisuja. Monimuotoisten työtapojen valinnassa korostetaan oppilaan yksilöllisiä lähtökohtia ja niiden huomioonottamista.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön ja kestävään tulevaisuuteen näkyy kaikessa varhaiskasvatusyksikön ja koulun toiminnassa sekä valinnoissa, joita arjessa tehdään. Kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja vastuullisen ajattelun perusedellytys on suhde luontoon.

Koulun ja varhaiskasvatusyksikön opetussuunnitelmaan sisältyy kestävän kehityksen toimintamallit. Niitä tarkennetaan vuosittaisessa suunnitelmassa.

Mansikkamäen koulun lisäykset

2023-11-15T08:56:14+02:00

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Koulun käytänteissä ohjataan koulun aikuisia toimimaan ja suunnittelemaan työtä yhdessä. Isossa yksikössä suuri osa toiminnasta tapahtuu erilaisissa luokkataso tai oppiaineryhmissä sekä teemoittain kokoontuvissa klubeissa. Kouluviikkojen rakenteessa varataan näille kokoontumisaikaa.

Tavoitteena on osaamista ja ideoita jakava toimintakulttuuri, jossa uskalletaan kokeilla uusia ja erilaisia asioita. Kokeiluihin kannustava ilmapiiri on tärkeää.

Koulun aikuisten ammattitaidon ja osaamisen hyödyntämistä varten kehitetään käytänteet. Osaaminen ”tuotteistetaan” koulutuspaketeiksi, joiden kautta osaamista voidaan jakaa talon sisällä sekä yhteisinä koulutuksina että yksittäistä opettajaa konsultoiden.

Mansikkamäen koulussa luodaan lisää Liikkuvan koulun välkkäreiden sekä kummioppilastoiminnan kaltaisia käytänteitä, joissa oppilaat pääsevät opettamaan toisia oppilaita sekä myös koulun aikuisia.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Turvallisuus on koulumme keskeisiä perusarvoja. Mansikkamäellä halutaan luoda lapselle turvallinen ympäristö oppia, kasvaa ja elää lapsuutta.

Turvallisuus näkyy myös koulun säännöissä. Ensimmäinen sääntö on ”Toista ei saa satuttaa”. Se kieltää kaiken kiusaamisen. Koulun keskeistä toimintakulttuuria on se, että puutumme jokaiseen kiusaamistilanteeseen ja selvitämme ne koulun käytänteiden mukaan.

Näemme hyvin tärkeäksi koulun ilmapiirin rakentamisen sekä koko koulun tasolla että jokaisessa luokassa. Toisia kunnioittava ja jokaisen hyväksyvä ilmapiiri sekä yhdessä toimimiseen ohjaaminen ovat niitä asioita, joiden kautta rakennamme Mansikkamäen koulun henkeä. ”Jokainen kuuluu joukkueeseen” on tätä ajatusta korostava koulun sääntö numero neljä. Hyvä ilmapiiri on pohjana sille, että koulussa on hyvä olla. Valtakunnan opetussuunnitelman teksteistä poimimme ”Hyväntahtoisuuden” käsitteeksi, jonka toivomme kuvaavan Mansikkamäen koulun henkeä.

Arjen käytänteitä pyritään muovaamaan siihen suuntaan, että ne tukevat kiireettömyyttä ja hyvinvointia tukevaa liikuntaa. Koulupäivän rytmissä 90 minuutin oppikokonaisuudet ja puolen tunnin välitunnit ovat tätä tukevia rakenteita.

Mansikkamäen koululla on kirjattuna oppilashuollon ja nivelvaiheiden käytänteet sekä koulun turvallisuussuunnitelma. Ne sisältyvät Oppilashuollon suunnitelmaan.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Ks. kohta 4.3. Työtavat

Kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus ja Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Mansikkamäen koulun keskeisiä arvoja ovat oppilaan ainutlaatuisuus, arvokkuus ja tasa-arvo. Haluamme kohdata jokaisen oppilaan juuri sellaisena kuin hän on ja juuri siinä elämäntilanteessa, jossa hän on. Näiden ajatusten pohjalta haluamme kohdata toinen toisemme. Erilaiset kulttuuritaustat ja eri sukupuolet ovat rikkauas kuten kaikki muukin erilaisuus ja persoonallisuus. Yhdenvertaisuus, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen ovat yhdessä toimimisen lähtökohtia.

Koulun monikulttuurisuussuunnitelma löytyy alempana tästä dokumentista.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Ks kohta 5.2. Osallisuus

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntaaminen

Koulun arjessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Kouluun luodaan näitä käytäntöjä tukevat rakenteet kaupungin kestävän kehityksen käytänteet huomioiden. Oppilaita ohjataan ottamaan valinnoissaan huomioon kestävän elämäntavan näkökulma.

Oppilaita rohkaistaan kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta.

Mansikkamäen koulun monikulttuurisuussuunnitelma

Mansikkamäen koulun monikulttuurisuuden perustana ovat

Perustuslaki 6§:

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslaki 8 §:

Syrjinnän kielto: Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

sekä

Opetussuunnitelman perusteet.

Mansikkamäen koulu korostaa toiminnassaan kaikkien tasa-arvioista ja yhdenvertaista kohtelua. Kunnioitamme ihmisten erilaisuutta ja ihmisyyttä sekä toimimme oikeudenmukaisesti. Annamme tilaa erilaisuudelle ja toisen ihmisen kuuntelemiselle. Oppilaan tulee voida kokea, että säännöt ovat kaikille samat hänen taustastaan riippumatta. Koulun aikuiset ovat vastuullisia toimijoita, joihin oppilaiden tulee voida luottaa.

Kaikkeen kiusaamiseen, myös syrjintään ja rasismiin, puututaan välittömästi mm. KiVa Koulu -ohjelmassa olevalla toimintatavalla. Kiusaamisen ollessa kyseessä jokainen koulun aikuinen sitoutuu nollatoleranssiin. Ristiriitatilanteissa huoltajiin otetaan yhteyttä tarvittaessa tulkin välityksellä.

Kulttuurinen moninaisuus on osa koulun oppitunteja, toimintapäiviä ja juhlia. Osa yhteisten juhlien ohjelmasta voi olla monikulttuurista ja kansainvälistä ja kirkkokäyntien rinnalla järjestetään vaihtoehtoisia tilaisuuksia.

Opetussuunnitelma määrittelee oppimisen tavoitteet ja sisällöt, joilla tavoitteisiin pyritään. Oppimisen ja opettamisen kulttuurin tulee koulussa olla ensisijainen riippumatta siitä, millainen tausta oppilaalla on. Tarvittaessa oppilaan tulee saada tukiopetusta, erityisopetusta ja hänen oppimistaan tulee eriyttää. Opettajat toteuttavat opetussuunnitelman mukaista opetusta hyödyntäen suomalaisen kulttuurin lisäksi koulun monikulttuuristen oppilaiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Myös eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevia vanhempia kannustetaan osallistumaan aktiivisesti koulun toimintaan.

Perustetekstit

2023-11-15T08:52:37+02:00