https://peda.net/id/8ff44a2628c 2017-04-24T11:25:23+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9580c5604c4 1970-01-01T02:00:00+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-e6d2de62-4c42-11e8-97fe-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-e6d2de62-4c42-11e8-97fe-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="e6d2de62-4c42-11e8-97fe-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://opetus.tv/kemia/ke1/heikot-sidokset/" title="https://opetus.tv/kemia/ke1/heikot-sidokset/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Heikot sidokset</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-d61dd3ba-4c42-11e8-b84b-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-d61dd3ba-4c42-11e8-b84b-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="d61dd3ba-4c42-11e8-b84b-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://opetus.tv/kemia/ke1/poolisuus/" title="https://opetus.tv/kemia/ke1/poolisuus/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Poolisuus</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-c57430d6-4c42-11e8-b34e-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-c57430d6-4c42-11e8-b34e-62f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="c57430d6-4c42-11e8-b34e-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://opetus.tv/kemia/ke1/elektronegatiivisuusarvot/" title="https://opetus.tv/kemia/ke1/elektronegatiivisuusarvot/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Elektronegatiivisusarvot</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-9d04782c-4c42-11e8-bd8c-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-9d04782c-4c42-11e8-bd8c-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="9d04782c-4c42-11e8-bd8c-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://opetus.tv/kemia/ke1/elektronegatiivisuus/" title="https://opetus.tv/kemia/ke1/elektronegatiivisuus/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Elektronegatiivisuus</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2018-04-30T09:49:09+03:00 https://peda.net/id/b05cc57a28c 2017-04-24T12:35:43+03:00 Alkuaine hiili, C, Z = 6, 1s²2s²2p², ulkokuorella on neljä elektronia.<br/> Hiili voi muodostaa neljä kovalenttista sidosta muiden epämetallien kanssa.<br/> Hiiliatomien välille voi muodostua<b> yksinkertaisia sidoksia, kaksoisidoksia tai kolmoissidoksia.</b><br/> <br/> <b>Tyydyttyneissä yhdisteissä</b> on C-atomien välillä yksinkertaisiasidoksia.<br/> <b>Tyydyttymättömissä yhdisteissä</b> C-atomien välillä kaksois- tai kolmoissidoksia.<br/> <br/> Hiiliatomit voivat muodostaa <b>avoketjuisia (asyklisiä) tai syklisiä yhdisteitä.<br/> <br/> Heterosyklisessä yhdisteessä </b>C-atomien renkaassa on myös jokin muu epämetalliatomi.<br/> <br/> <b>Aromaattinen yhdiste</b> sisältää bentseenirenkaan, C₆H₆.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-2/2oyrjo/2ksy/b#top" title="Benzene_structure.png"><img src="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-2/2oyrjo/2ksy/b:file/photo/68affc25def3678259cf9c60a1b888742612f619/Benzene_structure.png" alt="" title="Benzene_structure.png" class="inline" loading="lazy"/></a>lähde Wikipedia<br/> <br/> Esimerkkejä aromaattisista yhdidsteistä.<br/> <img class="rg_i" src="https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRtgcQOnE6-eZMsy3Kz8Vsa48nBXuvnaibSUAAB0YfBPgAJvr4W0sixVttI" alt=""/><!--filtered attribute: onload="google.aft&&google.aft(this)"--><!--filtered attribute: style="width: 286px; height: 93px; padding-left: 0px; margin-left: 0px; margin-top: 0px;"--><br/> <br/> <br/> Hiiliatomien sitoutuminen orgaanisissa yhdisteissä:<br/> katso taulukko 2, oppikirjan sivulta 53.<br/> <br/> 2017-04-24T11:40:37+03:00 https://peda.net/id/85d0ea3c28c 2017-04-24T12:58:15+03:00 Kvanttimekaanisen atomimallin mukaan elektronit sijaitsevat atomiorbitaaleilla.<br/> <a href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-2/2oyrjo/2ksmh/pinnat-jpg#top" title="pinnat.jpg"><img src="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-2/2oyrjo/2ksmh/pinnat-jpg:file/photo/05cb54e6ff5c2289b76027bb3d74ae8db658f41f/pinnat.jpg" alt="" title="pinnat.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> Orbitaaleja kuvataan rajapintakuvaajila, elektronit löytyvät todennäköisimmin näiltä alueilta.<br/> <br/> Hiilen ulkokuoren elektronit muodostavat neljä samanlasta sidosta esim. CH₄-molekyylissä.<br/> Hiili muodostaa <b>neljä sp³-hybridiorbitaalia, muodostuu neljä sigma sidosta.</b><br/> <br/> <a href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-2/2oyrjo/2ksmh/hiilen-hybr-gif#top" title="hiilen hybr.gif"><img src="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-2/2oyrjo/2ksmh/hiilen-hybr-gif:file/photo/d1798388c14c7ae5813fa01d00aec06eb9eda76e/hiilen%20hybr.gif" alt="" title="hiilen hybr.gif" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> Hybridisaatio on atomiorbitaalien uudelleenjärjestyminen, jolloin muodostuu uusia avaruudellisesti eritavoin suuntautuneita orbitaaleja. sp³-hybridisaatiossa<b> molekyylin muoto on TETRAEDRI.</b><br/> <br/> <a href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-2/2oyrjo/2ksmh/hybr-kuvina-png#top" title="hybr kuvina.png"><img src="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-2/2oyrjo/2ksmh/hybr-kuvina-png:file/photo/74effcb74c4e62cf908ba701a19ac2b95365718e/hybr%20kuvina.png" alt="" title="hybr kuvina.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> Hiiliatomien välille muodostuu kaksoisidos - sp²-hybridisaatio.<br/> Kolme sigmasidosta ja yksi piisidos.<br/> Molekyylin muoto on TASOMAINEN.<br/> <br/> Hiiliatomien välille muodostuu kolmoisidos - sp-hybridisaatio.<br/> Kaksi sigmasidosta ja kaksi piisidosta.<br/> Molekyylin muoto on LINEAARINEN.<br/> <br/> Katso oppikirjan taulukko sivulta 61, siinä on yhteenveto hybridisaatiosta.<br/> <br/> 2017-04-24T11:53:44+03:00 https://peda.net/id/981f06fa28d 2017-04-24T13:48:47+03:00 Hiiliyhdisteiden luokittelu perustuu yhdisteen toiminnalliseen ryhmään (FUNKTIONAALINEN RYHMÄ).<br/> Kunkin ryhmän ominaisuudet ja kemialliset reaktiot ovat samanlaisia.<br/> Yhdisteen nimi ilmaisee funktionaalisen ryhmän.<br/> <br/> Oppikirjan sivut 64, 65.<br/> <br/> Orgaanisilla yhdisteillä on systemaattinen nimi (IUPAC), joka perustuu hiiliatomien lukumäärään, molekyylin muotoon ja funktionaaliseen ryhmän nimeen.<br/> <br/> Nimeäminen alkaa oppikirjan sivulta 67. 2017-04-24T13:48:47+03:00 https://peda.net/id/a12d23ac28d 2017-05-02T11:29:13+03:00 Hiilivedyt ovat poolittomia yhdisteitä, elektronegatiivisuuserot pienä ja molekyylin muoto on symmetrinen (tetraedri) - DISPERSIOVOIMIA.<br/> Liukenee poolittomiin liuottimiin..<br/> Alhaiset sulamis- ja kiehumispisteet<br/> <br/> Kun orgaaninen yhdiste sisältää hydroksyyliryhmän (O-H-ryhmän) esim. alkoholit, molekyyli (molekyylin osa) on poolinen (V-muoto) ja molekyylie välille muodostuu VETYSIDOKSIA.<br/> Korkeammat sulamis- ja kiehumispisteet kuin poolittomilla samankokoisilla yhdisteillä.<br/> <br/> <div>Molekyylit, jotka sisältävät karbonyyliryhmän (C=O) tai happisillan (-O-) ovat poolisia. Molekyylien välille muodostuu DIPOLI-DIPOLISIDOKSIA.<br/> <br/> Orgaaniset yhdisteetvoivat sisältää N-atomin - amiinit. Amiinit ovat poolisia ja molekyylien välille voi muodostua (prim. ja sek.) VETYSIDOKSIA.</div> <br/> Orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksiin vaikuttavat molekyylin<br/> <ul> <li>muoto</li> <li>koko</li> <li>poolisuus</li> <li>funktionaalinen ryhmä ja niiden määrä</li> </ul> 2017-04-24T13:56:11+03:00