https://peda.net/id/8f6688d43ca 2018-04-10T12:50:11+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/c8702838633 2018-05-29T14:24:05+03:00 <a href="https://peda.net/p/ruut/yh2-taloustieto/immjm/k8t2sy/yh222-png#top" title="yh222.PNG"><img src="https://peda.net/p/ruut/yh2-taloustieto/immjm/k8t2sy/yh222-png:file/photo/485db1d79de785cb11db23e0d19a2e236a8cb459/yh222.PNG" alt="" title="yh222.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a> 2018-05-29T14:23:59+03:00 https://peda.net/id/8252d922625 2018-05-28T12:07:12+03:00 <span>Kauppatase</span><br/> <ul> <li>Millä tavalla Suomen tuonti ja vienti ovat kehittyneet viime vuosien aikana? <ul> <li>Molemmat ovat nousset hieman, mutta 2017-2018 aikana vienti vähäisempää, kuin tuonti ja nyt molemmat kääntynyt pienelle laskukaudelle</li> </ul> </li> <li>Mitä voi sanoa kauppataseen kehityksestä? <ul> <li>Tasaista ja vakaata</li> </ul> </li> </ul> <span>Ulkomaankauppa maittain</span><br/> <ul> <li>Etsi tilasto Ulkomaankauppa maittain.</li> <li>Mitkä olivat Suomen viisi tärkeintä tuontimaata viimeisimpänä tilastoituna vuonna? <ul> <li>Saksa, Ruotsi, Venäjä, Kiina ja Alankomaat</li> </ul> </li> <li>Mitkä olivat Suomen viisi tärkeintä vientimaata viimeisimpänä tilastoituna vuonna? <ul> <li>Saksa, Ruotsi, USA, Alankomaat ja Kiina</li> </ul> </li> <li>Saatko selville, minkä maan kanssa Suomella oli kaikkein positiivisin kauppatase viimeisimpänä tilastoituna vuonna? <ul> <li>USA</li> </ul> </li> </ul> <span>Vienti maaryhmittäin</span><br/> <ul> <li>Etsi tilasto Vienti maaryhmittäin</li> <li>Miten Suomen vienti eri puolille maailmaa kehittyi viimeisimpänä tilastoituna vuonna? <ul> <li>Vienti muihin maihin nousi eniten (41%) ja vähiten vienti on lisääntynyt muiden Euromaiden keskuudessa. Euroalue on edelleen suurin vientimaa ja kolmanneksi suurimmaksi vientimaaksi nousi Aasia. </li> </ul> </li> </ul> <span>Vienti tuoteluokittain ja tuonti käyttötarkoituksen mukaan</span><br/> <ul> <li>Etsi tilasto Vienti tuoteluokittain ja tuonti käyttötarkoituksen mukaan.</li> <li>Miten Suomen ulkomaankauppa muuttui sisällöltään edelliseen vuoteen verrattuna? <ul> <li>Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteiden määrä lisääntyi eniten (19%), jolloin niiden määrä viennnistä on nyt toisiksi suurin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden määrä viennistä on edelleen pienin ja se on myös ainoa, joka ei ole kasvanut ollenkaan. </li> <li>Kuljetusvälineet ja niiden osat&amp;tarvikkeet ovat nousseet eniten tuonnissa (30%), kun kaikkien muiden hyödykkeiden tuonti on noussut max 7%. Muiden tavaroiden tuontimäärä on vähentynt 3%. </li> </ul> </li> <li>Mitä yleisiä taloudellisia syitä muutoksille voisi olla? <ul> <li>Rahaa on sijoitettu enemmän esim. kone ja kulkuneuvoteollisuuteen ja teknologia ja osaaminen alalla on myös lisääntynyt. </li> </ul> </li> </ul> <span>Kokoava tehtävä</span><br/> <ul> <li>Kirjaa tehtyjen tehtävien perusteella neljä mielestäsi merkittävintä havaintoa Suomen ulkomaankaupasta. <ul> <li>Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden yllättävän suuri ja kasvanut määrä viennissä</li> <li>Muiden tavaroiden tuonti vähentynyt. </li> <li>vienti muihin maihin kasvanut paljon</li> <li>Aasia noussut tärkeäksi vientipaikaksi. </li> </ul> </li> </ul> 2018-05-28T12:07:12+03:00 https://peda.net/id/a6de67d2625 2018-05-28T11:46:50+03:00 <a href="https://peda.net/p/ruut/yh2-taloustieto/immjm/k7ttkk/yh2-png#top" title="YH2.PNG"><img src="https://peda.net/p/ruut/yh2-taloustieto/immjm/k7ttkk/yh2-png:file/photo/df2fd6a2135036be491c8d879710ad3b952861db/YH2.PNG" alt="" title="YH2.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a> 2018-05-28T11:46:45+03:00 https://peda.net/id/d33f432a625 2018-05-28T11:33:41+03:00 <table> <tbody> <tr> <td><b>Suuryritykset (vahvuudet)</b></td> <td><b>Pienyritykset (vahvuudet)</b></td> </tr> <tr> <td>Mahdollisuus menestyä kansainvälisessä kilpailussa</td> <td>Tuottavat yksilöllisempiä hyödykkeitä </td> </tr> <tr> <td>Voivat fuusioitua eli yhdistyä<br/> --&gt; saavuttavat taloudellisia säästöjä</td> <td>Päätöksenteko on nopeampaa</td> </tr> <tr> <td>Matalammat tuotantokustannukset</td> <td>Sopuetuminen muuttuviin taloudellisiin oloihin joustavampaa</td> </tr> <tr> <td>Skaalaetu: Massatuotanto alentaa toutteiden yksikköhintoja<br/> &amp; tuotteita myydään halvemmalla</td> <td>Läheiset suhteet työntekijöihin ja asiakkaisiin</td> </tr> <tr> <td>Kykenevät hintakilpailuun paremmin</td> <td>Luovat enemmän työpaikkoja</td> </tr> <tr> <td>Enemmän näkyvyyttä mediassa ja paremmat edellytykset markkinointiin</td> <td>Yrityksen osaaminen yleensä erikoistunutta tiettyyn alaan</td> </tr> <tr> <td>Hyvä maksuvalmius</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>Paremmat voimavarat kokeilla asioita<br/> ja saavat lainaa edullisemmin ehdoin</td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> <br/> <br/> <table> <tbody> <tr> <td><b>Suuryritykset (heikkoudet)</b></td> <td><b>Pienyritykset (heikkoudet)</b></td> </tr> <tr> <td>Iso koko tuo jähmeyttä ja hitautta päätöksentekoon</td> <td>Riippuvaisia suuryritysten menestymisestä, koska ovat alihankkijoita</td> </tr> <tr> <td>Johto etääntyy helposti työntekijöistä ja asiakkaista</td> <td>Vähemmän resursseja, jolloin vaikeampi pysyä pystyssä</td> </tr> </tbody> </table> 2018-05-28T11:33:41+03:00 https://peda.net/id/8c45267a42f 2018-04-22T15:22:38+03:00 <b>1. </b><br/> a) <br/> <ul> <li>Markkinatilanne (Onko korvaavia tuotteita vai ei)</li> <li>Brändi (Jos hyödyke on laadukas ja sillä on hyvä maine, ostajat ovat valmiimpia maksamaan siitä enemmän)</li> <li>Asiakkaan saama palvelu</li> <li>Hyödykkeen tarkoitus (onko välttämätön vai ei)</li> <li>Tulevaisuuden odotukset (Laskeeko vai nouseeko hyödykkeen hinta tulevaisuudessa)</li> </ul> b)<br/> <ul> <li>Tuotantokustannukset ja voiton tavoittelu (Kuinka paljon hyödykkeen tuotanto maksanut ja millä hinnalla se pitää myydä, että saadaan voittoa)</li> <li> <div>Kilpailutilanne (Kuinka paljon samankaltaisia tuotteita markkinoilla on)</div> </li> <li>Ostajien tulotaso (Jos kuluttajilla paljon rahaa, he ovat valmiita maksamaan korkean hinnan)</li> <li>Brändi (Jos hyödyke on laadukas ja sillä on hyvä maine, ostajat ovat valmiimpia maksamaan siitä enemmän)</li> <li>Tuotteesta perityt verot</li> </ul> <b>3. </b><br/> a) Hintamekanismi tarkoittaa sitä, että hyödykkeistä saatava hinta ohjaa yritysten tuotantopäätöksiä. <br/> b) Hinta kertoo kulutustottumuksista ja niiden muutoksista ja ne toimivat kannustimina. Jos tuotteesta saa hyvän hinnat, yritykset valmistavat sitä tuotetta enemmän. Kysytyn hyödykkeen tarjonta silloin lisäänty ja hinta laskee. <br/> <br/> 2018-04-18T14:35:08+03:00