<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Keskiajan mahti (suppea versio)</title>
<id>https://peda.net/id/8f25b30ec1a</id>
<updated>2024-02-02T11:07:58+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/8f25b30ec1a:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/ue/jyrki-kvick/ukl/keskiajan-mahti-suppea-versio#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Teksti</title>
<id>https://peda.net/id/2aa2405ec1a</id>
<updated>2024-02-02T11:12:19+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/ue/jyrki-kvick/ukl/keskiajan-mahti-suppea-versio/teksti#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt; Keskiajan mahti &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Keskiajan (400-1500-luku ) alku &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Rooman valtakunta romahti 400-luvulla.  &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Seuraukset &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Eurooppa jakaantui lukuisiin pieniin valtioihin. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Valta paikalisilla mahtimiehillä. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kaupunkien väkiluku laski. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kaupankäynti väheni Koulutus heikkeni esim. Luku – ja kirjoitustaidosta tuli harvinaista. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Kirkko &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kirkko onnistui säilyttämään osan Kreikan ja Rooman perinnöstä. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kirkon suuri haaste oli käännyttää uudet “barbaarikansat” kristityiksi. Työ kesti satoja vuosia. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt; Paavit&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Paavin asema katolisessa kirkossa perustuu ajatukseen apostoli Pietarista ensimmäisenä Rooman piispana eli paavina.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Ortodoksien kirkko ei hyväksynyt paavin ylivaltaa.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Rooman kaupungin ympärille muodostui Paavin johtama valtio eli Kirkkovaltio. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Paavit julistivat olevansa kuninkaiden ja keisareiden yläpuolella. Hallitsijat eivät tätä hyväksyneet, riitoja ja sotia.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;1300-luvulla oli välillä kaksi paavia, jopa kolme paavia samaan aikaan&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;b&gt;Luostarit&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kristinuskon ensimmäisinä vuosisatoina monet uskonkiihkoiset kristityt vetäytyivät erämaihin erakoiksi. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;He halusivat keskittyä palvelemaan jumalia ilman häiriötekijöitä.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Syntyi luostareita ja ne tarvitsevat säännöt.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Ennen lopullista munkkilupausta jokaisen munkiksi haluavan on asuttava luostarissa noviisina.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Munkit sitoutuivat siveyteen (selibaatti), köyhyyteen ja kuuliaisuuteen&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Munkkiluostarin johdossa oli apotti ja nunnaluostarin johtaja oli abbedissa.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Luostareille rahaa tuli kaupankäynnistä viljelyksistä ja ihmisten lahjoituksista. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Luostarit olivat turvapaikkoja &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Usein luostarit olivat suuria maatiloja. Ne raivasivat peltoja ja opettivat uusia viljelymenetelmiä.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Varsinkin varhaiskeskiajalla luostarit olivat oppineisuuden keskuksia. Niissä myös kopioitiin kirjoja.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Luostareilla oli sairaaloita ja vierasmajoja (pyhiinvaeltajat).&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;Kerjäläisveljestöt&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Fransiskaanit eli harmaat veljet ja dominikaanit eli mustat veljet&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Syntyivät vastalauseena kirkon ja luostareiden vaurastumiselle.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Luostarit perustettiin kaupunkeihin ja munkit astuivat ulos luostarin muurien suojista.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;Johanniitat (Maltan ritarit) ja Temppeliherrat&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Johanniitat ja Temppeliherrat olivat ritareja, jotka olivat antaneet munkkilupauksen.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Johanniitat ja Temppeliherrat perustettiin ristiretkien aikana suojelemaan pyhiinvaeltajia. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Taistelukentällä heillä oli pelottava maine.&lt;br/&gt;&#10; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;Luostarit Suomessa&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Luostareita oli esimerkiksi Viipurissa ja Turussa.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Uskonpuhdistuksen myötä Suomen luostarit lakkautettiin 1500-luvulla. Evankelisluterilainen kirkko ei tunne luostareita.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Katolliselle kirkolle tyypillisiä piirteitä keskiajalla. &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Pyhimykset,&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; ihmiset rukoilivat pyhimyksiä, “välittivät” rukoukset Jumalalle &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Pyhimykset olivat eläneet esimerkillisen elän. Kuoleman jälkeen ihmetekoja, paavi julisti pyhimykseksi &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Pyhäinjäännökset&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;, olivat esim. pyhimysten luita tai tavaroita jotka olivat liittyneet Jeesuksen elämää. Pyhäinjäännösten uskottiin auttavan esim. sairauksiin (rukoilu) &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Pyhiinvaellukset&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; esim. pyhimyksen haudalle, rukoileminen, Jerusalem ja Rooma &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Paasto, &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;ei lihaa esim. 40 päivää ennen pääsiäistä. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Luostarit, &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;munkkeja nunnia oli enemmän kuin nykyään&lt;/span&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;. &lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Kiirastuli,&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; ihminen puhdistetaan synneistä ennen taivaaseen pääsyä, sielunmessut ja esirukoukset &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Keskiajan lopulla anekauppa, syntejä saattoi ostaa anteeksi. &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt; Ristiretket&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Muslimit valloittivat Pyhän maan (Jerusalem) kristityiltä 600-luvulla. Pyhiinvaelluksista tuli vaikeampaa. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Paavi julisti ristiretken 1095. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Suuri määrä ihmisiä ritareista kerjäläisiin lähti ristiretkelle. Paljon kuoli matkalla. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Jerusalem valloitettiin 1099.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;1200-luvun lopulla ristiretket päättyivät. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Miksi Ihmiset lähtivät ristiretkelle?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Uskottiin, että oli velvollisuus puolustaa kristinuskoa &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Synnit sai anteeksi ja jos kuoli pääsi suoraan taivaaseen. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Ristiretkellä saattoi saada sotasaalista ja maata. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt; Kirkko jakaantuu &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;(ortodoksinen kirkko ja katollisen kirkon riita)&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kristinuskon levitessä ympäri Välimerta ja Eurooppaa kehittyi erilaisia versioita ja näkemyksiä.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Lännen katolisen ja idän ortodoksisen kirkon välille nousi monia kiistoa:&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Miten ristinmerkki tehdään.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Onko ehtoollisleipä hapanta vai happamatonta.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Onko papeilla parta vai ei&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Onko uskontunnustuksessa tietty sana vai ei (pojasta)&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kilpailtiin siitä kumpi kirkko sai käännytettyä pakanoita. Merkittävä erimielisyys oli paavin asemasta.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Katolinen ja ortodoksinen kirkko alkoivat pitää toisiaan vihollisina. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Kristinusko leviää Suomeen&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kristinusko levisi Suomeen vähitellen, . &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kristinusko levisi Suomeen lännestä (katolinen) ja idästä (ortodoksinen). &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Ristiretket Suomeen&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Ruotsi teki Suomeen kolme ristiretkeä. Niiden tarkoitus oli laajentaa Ruotsin valtaa. Kristinuskon levittämien oli hyvä tekosyy. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Eerik Pyhä sekä tarina piispa Henrikistä ja Lalli talonpojasta. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Toinen ristiretki Birger Jaarlin johdolla Hämeeseen 1240-luvulla vahvisti Ruotsin vallan Länsi-Suomessa. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Ristiretkien seuraukset &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Suomi liitettiin osaksi Ruotsia, katolista kirkkoa ja länsi-Eurooppaa. &lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Suomeen tuli v altion ja kirkon hallinto esim. verot  &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2024-02-02T11:12:19+02:00</published>
</entry>


</feed>