Etiikka

Eläinten oikeudet

2022-12-14T08:36:34+02:00

Erittele tekstikatkelmaan 7.A sisältyvät eläinten oikeuksien filosofiset perustelut.
a) Eläinoikeusjuristien lähtökohtana on ajatus eläimistä tuntevina olioina. Kaikki eläimet oletetaan tuntemiskykyisiksi, ja tuntemiskyky on eläinten oikeuksien perusta. Eläinten kyky kokea kipua ja kärsimystä tekee niistä olentoja, joiden intressit täytyy ottaa huomioon siinä missä ihmistenkin intressit.

Eläinoikeusjuristit painottavat myös eläinten itseisarvoa. Tässäkin perusteluna on tuntemiskyky. Heidän näkemyksensä mukaan tuntevilla olennoilla on itseisarvo, ja ihmisten on siksi suojeltava eläimiä niiden itsensä vuoksi. Eläimiä ei saa kohdella pelkästään ihmisten tarkoitusperiä ajatellen. Ajatus liittyy erityisesti deontologiseen tai velvollisuusetiikkaan.

Kolmantena filosofisena perusteluna voi mainita sitoutumisen tieteelliseen tutkimukseen ja niin sanottuun varovaisuusperiaatteeseen. Ne perustelevat sitä, miten rajaamme tuntemiskykyisten ja siten itseisarvoisten eläinten joukon. Tieteellinen tutkimus on osoittanut monien eläinten olevan tuntemiskykyisiä, mutta nykytulosten mukaan tarkkaa rajaa ei voida vetää, mitkä lajit ovat tuntemiskykyisiä ja mitkä eivät ole. Varovaisuusperiaate edellyttää eläinoikeusjuristien mukaan sitä, että tuntemiskykyisiksi on oletettava kaikki eläimet, ellei tieteellisen tutkimuksen perusteella voida osoittaa toisin. Eläinoikeusjuristien ajattelussa tieteen tulosten voi nähdä olevan ainakin yksi osatekijä etiikan ja yhteiskunnallisen päätöksenteon taustalla.

Vastaus tehtävään on essee, jossa pitää eritellä tekstikatkelmaan 7.A sisältyvät eläinten oikeuksien filosofiset perustelut. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

3 pisteen vastauksessa kokelas kuvailee yhtä eläinoikeusjuristien esittämää perustelua eläinten oikeuksille.

5 pisteen vastauksessa kokelas erittelee yhtä tai kuvailee kahta eläinoikeusjuristien esittämää filosofista perustelua eläinten oikeuksille.

8 pisteen vastauksessa kokelas erittelee johdonmukaisesti ja monipuolisesti kolmea eläinoikeusjuristien esittämää eläinten oikeuksien filosofista perustelua.

b) Kuvaa oikeuksien luonnetta yleisesti ja pohdi sen nojalla, voiko eläimillä olla oikeuksia. 20 p.

Oikeudet voi määritellä esimerkiksi siten, että niiden tarkoituksena on turvata oikeuden haltijoiden – yleensä ihmisyksilöiden – elintärkeät tarpeet ja intressit (oikeuksien intressiteoria). Oikeudet on mahdollista määritellä myös niin, että niiden tarkoitus on turvata yksilöiden autonomia ja päätösvalta omasta elämästään (oikeuksien tahtoteoria). Perustuslaissa turvatut kansalaisten perusoikeudet sisältävät elementtejä kummastakin näkökulmasta. Oikeudet voidaan kuvata myös yksilöiden luonnollisina tai moraalisina oikeuksina, jolloin ne linkittyvät filosofiassa luonnonoikeusajatteluun. Sen mukaan ihmisillä on tiettyjä perustavanlaisia oikeuksia pelkästään sen perusteella, että he ovat ihmisiä, ja yhteiskunnan tehtävä on turvata nämä oikeudet. Tyypillisesti nämä luonnolliset oikeudet ovat esimerkiksi oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen, kuten John Locke määritteli.

Voi myös todeta, että yleensä oikeudet jaetaan positiivisiin ja negatiivisiin oikeuksiin. Negatiivisella oikeudella tarkoitetaan henkilön oikeutta elää ja tehdä omia valintojaan muiden ihmisten tai yhteiskunnan puuttumatta niihin. Positiiviset oikeudet tarkoittavat oikeutta saada jokin asia, hyödyke tai etuus, kuten vaikkapa toimeentulo, koulutus tai terveydenhoito. Edelleen voi mainita, että oikeudet aiheuttavat muille ihmisille tai yhteiskunnalle velvoitteen kunnioittaa toisten oikeuksia joko olemalla puuttumatta yksilön valintoihin (negatiivisten oikeuksien tapauksessa) tai järjestämällä oikeuksien takaamat etuudet oikeuksien haltijalle (positiivisten oikeuksien tapauksessa).

Eläinten oikeuksien puolustajat vetoavat usein siihen, että samalla tavalla kuin ihmisillä myös eläimillä on niiden elämän kannalta tärkeitä tarpeita ja intressejä. Filosofiassa kenties tunnetuimmat eläinten oikeuksien puolustajat ovat Peter Singer ja Tom Regan. Singer edustaa utilitaristista perinnettä, ja hän korostaa eläinten kykyä kokea kipua ja kärsimystä. Tämä kyky on hänen mukaansa peruste sille, että eläinten intresseille pitäisi antaa samanlainen painoarvo kuin ihmisten intresseille. Myös eläinoikeusjuristit perustavat näkemyksensä eläinten tuntemiskykyyn. He vetoavat tieteelliseen tutkimukseen ja ”varovaisuusperiaatteeseen”, jonka mukaan kaikki eläimet on oletettava tuntemiskykyisiksi, ellei tutkimuksen perusteella voida muuta osoittaa.

Tom Regan puolestaan on velvollisuusetiikan edustaja, ja hän korostaa yksilöiden oikeuksia ja jokaisen yksilön itseisarvoa. Hänen mukaansa ihmisten lisäksi myös eläimet tulee nähdä subjekteina, joilla on itseisarvo ja joita ei saa käyttää vain välineinä ihmisten päämääriä varten. Eläinoikeusjuristien vetoomukseen sisältyy myös näitä näkökohtia.

Vastauksessa voi myös tarkastella kysymystä siitä, edellyttävätkö oikeudet jonkinlaista toimintakykyä tai kykyä vaatia ja ylläpitää omia oikeuksiaan. Esimerkiksi yllä kuvatun oikeuksien tahtoteorian mukaan näin olisi. Tällöin oikeudet voisivat kuulua vain ihmislajin edustajille. Toisaalta voidaan ajatella, että moraaliagenttien pitää kohdella moraalisesti myös niitä, jotka eivät ole moraaliagentteja. Esimerkiksi Tom Regan painottaa tätä näkökulmaa eläinten oikeuksista puhuttaessa.

On myös hyvä huomata, että eläinoikeusjuristit erottavat ihmisten ja eläinten oikeudet selvästi toisistaan. He vaativat eläimille nimenomaan eläinoikeuksia, jotka ovat erilaiset kuin ihmisoikeudet. Eläimille voidaan esimerkiksi asettaa edustaja, joka puhuu eläinten puolesta. Tällainen menettelytapa on tuttu ihmistenkin oikeuksien yhteydessä, kun eri tavoin vajaavaltaisille asetetaan edunvalvoja.

Edelleen voi todeta, että yhteiskunnallisia vaatimuksia esitetään yhä enemmän oikeuksien kielellä. Vaatimus eläinten oikeuksien sisällyttämisestä perustuslakiin on tämän suuntauksen mukainen. Ajattelutapa on kuitenkin mahdollista kyseenalaistaa. Miksi pitäisi puhua nimenomaan eläinten oikeuksista? Eikö riitä, että ihmisillä on velvollisuus kohdella eläimiä hyvin? Miksi eläinsuojelulaki ei riitä, vaan tarvitaan erilliset eläinten oikeudet?

Eläinten oikeuksien puolustajat vastaavat usein, että suojelu tapahtuu suojelijan näkökulmasta, kun taas oikeuksien lähtökohtana ovat aidosti oikeuksien haltijan edut tai intressit. Jos eläinten tarpeet ja hyvinvointi halutaan ottaa vakavasti, jonkinlaiset eläinoikeudet ovat välttämättömiä. Yhteiskunnallisten vaatimusten esittäminen nimenomaan oikeuksien kielellä ja perusoikeuksien turvaamisen kautta takaa oikeuksien haltijalle huomattavasti vahvemman aseman kuin pelkkä suojelu. Vertauskohdaksi voi ottaa vaikkapa naisten oikeuksista aikanaan käydyn keskustelun.

Lopulta kyse on eläinten itseisarvosta: otetaanko eläinten tarpeet lähtökohdaksi, vai määritelläänkö eläinten kohtelu vain ihmisten tarkoitusperien mukaan? Myös eläinoikeusjuristien näkemyksen perustana on eläinten itseisarvo.

Toisaalta lakitekstiin näyttää kuitenkin sisältyvän oletus siitä, että ihminen voi edelleen hyödyntää eläimiä tuotanto tai lemmikkieläiminä. Sikäli itseisarvoisen kohtelun toteutumisen voi myös kyseenalaistaa. Voi esittää, että eläinsuojelun tehostaminen esimerkiksi eläinoikeusjuristien esittämällä tavalla olisi sopivampi toimi kuin eläinten oikeuksien myöntäminen.

Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee antaa yleinen kuvaus oikeuksien luonteesta ja pohtia sen nojalla, voiko eläimillä olla oikeuksia. Vastauksen pisteytyksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

5 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin oikeansuuntaisen kuvauksen oikeuksien luonteesta tai esittää jonkin huomion eläinten oikeuksista.

10 pisteen vastauksessa kokelas esittää oikeansuuntaisen kuvauksen oikeuksien luonteesta ja tarkastelee sen nojalla jotain eläinten oikeuksiin liittyvää näkökohtaa.

15 pisteen vastauksessa kokelas esittää osuvan kuvauksen oikeuksien luonteesta ja tarkastelee sen nojalla jotain eläinten oikeuksiin liittyvää näkökohtaa syvällisesti tai useampaa näkökohtaa yleisluontoisesti.

Huippupisteiden vastauksessa oikeuksien kuvaus on monipuolinen. Kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi linkittämällä pohdintansa eläinten oikeuksista johonkin filosofisessa perinteessä käytyyn luonnollisia oikeuksia, ihmisoikeuksia, eläinten intressejä, moraalista subjektia tai luonnon ja eläinten itseisarvoa koskevaan keskusteluun.

Jäsennys

2022-12-07T09:09:44+02:00

Käsitteet
-etiikka (moraalifilosofia), moraali (käytäntö),hyve,onnellisuus, arvo, epäarvo, itseisarvo, välinearvo, vahva arvo, normi, aksiooma, eettisyys, moraaliagentti, omissio ja akti,valinnanvapaus, sivustakatsojaefekti, supererogatiivisuus, Teodikea-ongelma, toiminnan teoria, egoismi, utilitarismi, altruismi, laki, tapa
Periaatteita
- Kantin kategorinen imperatiivi, Humen giljotiini, Rawlsin tietämättömyyden verho, kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky, ihmisarvo, Hippokrateen vala, kaksoisvaikutuksen oppi (hyvässäkin tarkoituksessa tehdyllä teolla on usein huonoja vaikutuksia), kardinaalihyveet (oikeudenmukaisuus,viisaus,rohkeus ja kohtuullisuus), Lucifer-efekti, Tukholma-syndrooma, Mertiopatheia (keskitie-kohtuullisuus, Aristotes), toimintavalmiudet (Martha Nussbaum), vastavuoroisuus-periaate
Etiikan merkitys ja perusta
- etiikka itseisarvona, totuutena, emootiona, antroposentrismi, biosentrismi, deskriptiivinen etiikka, relativismi, arvopluralismi, objektismi, subjektivismi, metaetiikka, supernaturalismi
Etiikan teoriat
-deontologinen (velvollisuus-), teleologinen (päämäärä-), pragtinen (käytännöllinen-), sopimusetiikka, tilannetiikka,
Soveltava etiikka
-elämä ja kuolema, ympäristö, eläimet, ilmastonmuutos, seksualisuus, rikos ja rangaistus, vapaus, demokratia, ihmisoikeudet, velvollisuudet, terveys, tasa-arvo, ammattietiikka, sananvapaus jne

Agenda 2030

2021-01-19T14:56:24+02:00

Elisa Aaltola on maalaistyttö, filosofi ja lauman jäsen

Agenda 2030

Teksti

2022-12-08T11:26:15+02:00

Rikkailta varastaminen köyhien hyväksi ei ole itsestään selvästi tuomittavaa tai oikeutettua. Järkeviä perusteita voi esittää
puolesta ja vastaan. Hyvässä vastauksessa otetaan kuitenkin huomioon, että varastaminen on eettisesti ongelmallista, vaikka
sen avulla saataisiinkin tehtyä hyvää. On ansiokasta tarkastella erilaisia eettisesti relevantteja tapauksia, joissa varastetaan
köyhien hyväksi. Tarkasteltavien tapausten ei tarvitse liittyä mitenkään kansantarinoiden Robin Hoodiin, vaan nimen ”Robin
Hood” voi tulkita viittaavan yleisesti henkilöön, joka varastaa rikkailta ja luovuttaa varat köyhille.

Tehtävää on mielekästä lähestyä yhden tai useamman normatiivisen etiikan moraaliteorian kautta. Näitä ovat esimerkiksi
hyve-, velvollisuus-, seuraus-, oikeus- ja sopimusetiikan teoriat.
Hyve-etiikan kannalta on keskeistä kysyä, voiko Robin Hood tai hänen tavallansa toimiva ihminen olla hyveellinen. Robin
Hoodilla on ainakin joitakin hyveitä. Hän on esimerkiksi rohkea ja antelias. Tuntuu kuitenkin oudolta, että hyveellinen voisi
silmäänsä räpäyttämättä varastaa ja pitää sitä luonnollisena tapana tehdä hyvää.

Kantilaisen velvollisuusetiikan näkökulmasta on vaikea oikeuttaa rikkailta varastamista, vaikka tarkoitus onkin hyvä. On
hankala ajatella, että varastamisen – tai edes rikkailta varastamisen – voisi toivoa tulevan yleiseksi laiksi. Lisäksi näyttää siltä,
että rikkaat ovat Robin Hoodille vain välineitä köyhien hyvinvoinnin parantamiseksi eivätkä päämääriä sinänsä. Tilannetta on
mahdollista tarkastella velvollisuusetiikan näkökulmasta myös muuten kuin kantilaisen perinteen kautta. Vastauksessa voi
esimerkiksi todeta, että suunnattomien rikkauksien haaliminen on sekin moraalisesti kyseenalaista. Lisäksi voidaan
argumentoida, että Robin Hoodilla on suurempi velvollisuus auttaa vähäosaisia kuin noudattaa lakia ja kunnioittaa
omistusoikeutta, vaikka tämän osoittaminen saattaakin olla haasteellista.

Seurausetiikan näkökulmasta on vastattava kysymykseen, onko varastamisella enemmän hyviä vai huonoja seurauksia.
Puhtaan hedonistiselta kannalta katsottuna se, että rikkaat menettävät osan omaisuudestaan, voi hyvinkin tuottaa
vähemmän kärsimystä suhteessa nautintoon, jonka köyhät voivat tuosta omaisuudesta saada. Sääntöutilitaristin olisi
kuitenkin vaikea tukea varastamista osittain samankaltaisista syistä kuin velvollisuusetiikkaa kannattavan: on hankala
kuvitella, että varastaminen voisi yleisenä sääntönä edistää ihmisten nautintoa tai hyvinvointia. Tekoutilitaristi pystyisi
oikeuttamaan Robin Hoodin toiminnan helpommin.

Vastauksessa voi myös punnita erilaisia oikeuksia, jotka tilanteessa ovat ristiriidassa. Robin Hoodia koskevissa legendoissa
rahat tyypillisesti annettiin puutteessa oleville ja sorretuille. Siksi on mahdollista argumentoida, että joissain tilanteissa
köyhyys voi uhata yksilön oikeutta ihmisarvoiseen elämään – tai oikeutta elämään ylipäätään. Tämän voi esittää perusteeksi
sille, että rikkaan oikeus omaisuuteen on mainittuja köyhien oikeuksia vähempiarvoisempi. Vastauksessa voi myös tarkastella
sitä, miksi omistusoikeutta pidetään moraalisesti tärkeänä. Edelleen on mahdollista väittää, että erittäin
epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa laitonkin toiminta saattaa olla hyväksyttävää tai jopa moraalinen velvollisuus
muutosten aikaansaamiseksi.

Vastauksessa tärkeintä ei kuitenkaan ole erilasten normatiivisen etiikan teorioiden listaaminen ja sen toteaminen, mitä mikin
näistä teorioista tässä tilanteessa sanoisi. Olennaisempaa on Robin Hoodin toiminnan johdonmukainen eettinen tarkastelu,
jossa käsitellään perusteita toiminnan oikeutuksen puolesta ja sitä vastaan.
Vastaus tehtävään on essee, jossa pohditaan, onko Robin Hoodin toiminta eettisesti oikeutettua. Vastauksen pisteityksessä
kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

5 pisteen vastauksessa kokelas esittää jonkin eettisen huomion Robin Hoodin toiminnan eettisestä oikeutuksesta.
10 pisteen vastauksessa kokelas pohtii Robin Hoodin toiminnan eettistä oikeutusta asianmukaisesti ja tuo esille perusteita
joko toiminnan puolesta tai sitä vastaan. Vastauksessa hyödynnetään jotakin moraaliteoriaa.
15 pisteen vastauksessa kokelaan pohdinta on johdonmukaista ja siinä esitetään perusteita Robin Hoodin toiminnan puolesta
ja sitä vastaan joko usean moraaliteorian näkökulmasta suppeasti tai yhden moraaliteorian näkökulmasta syvällisesti.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi tarkastelemalla käsiteltyjen moraaliteorioiden
tarjoamien näkökulmien rajoituksia tai asettamalla Robin Hoodin toiminnan mielekkääseen yhteiskunnalliseen kontekstiin.
LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Etiikka (FI2) sisältöön ”moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka: hyve-,
seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet”.