https://peda.net/id/8e535dea91741 2026-08-06T11:55:21+03:00 https://peda.net/:static/546/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/10317c98ac411 2026-09-09T20:48:51+03:00 <p><b>Millä eri tavoin suomalainen yhteiskunta modernisoitui 1860-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan asti?</b></p> <p><b>(Ylioppilaskoe, kevät 2016, kysymys 6)</b><br/> <br/> Vastauksessa on ymmärretty, mitä modernisaatiolla tarkoitetaan. Se tarkoittaa teollista tuotantoa, koneistumista ja yhteiskunnan muuttumista kaupunkimaiseksi, aikataulujen säätelemäksi rakenteeksi. Byrokratia eli virastojen valta kasvaa. Modernisaatiossa muodostuvat nykyisenkaltaiset länsimaiset yhteiskunnat, jotka ovat usein demokraattisia.<br/> <br/> Kokelas käsittelee modernisaatiota joistakin seuraavista näkökulmista.<br/> Modernin politiikan piirteinä esimerkiksi valtiopäivät, puolueet, eduskuntauudistus. <br/> Taloudellisen modernisaation piirteitä ovat esimerkiksi teollistuminen, talouden rajoitusten purkaminen,<br/> maatalouden vähittäinen uudistuminen, liikenneyhteyksien parantuminen.<br/> Yhteiskunnallisen modernisaation piirteitä ovat esimerkiksi sääty-yhteiskunnan murtuminen, elinkeinorakenteen muutos, kansalaisyhteiskunnan<br/> synty, naisasialiike, työväenliike, kansakoululaitos, kunnallishallinnon uudistus.<br/> Kulttuurisen modernisaation piirteitä ovat esimerkiksi lehdistö ja taiteen kansainvälistyminen. Suomalaistaiteilijat, kutenAlbert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck, saivat vaikutteita vuosisadan vaihteen Pariisissa, missä impressionistit ja muut avantgardistit kokeilivat uusia tyylejä.<br/> <br/> Vastauksessa käsitelty modernisaatiota useista yllä mainituista näkökulmista. Vastauksessa<br/> voidaan myös pohtia modernisaatiota kriittisestä näkökulmasta, esimerkiksi modernisaation hitaus<br/> eurooppalaisessa kontekstissa. Modernisaatio ei koskenut kaikkia elämänaloja tai väestönosia<br/> samalla tavalla. Esim. kaupungeissa ja tiheästi asutuilla alueilla vaikutteet ja modernisoituminen eteni nopeasti, syrjäkylillä hitaasti.</p> 2026-09-09T14:24:46+03:00 https://peda.net/id/8fd47294ac401 2026-09-10T11:14:22+03:00 <p><b>Ajanjaksoa 1880–1910 kutsutaan Suomessa taiteen kultakaudeksi. Pohdi esimerkkien avulla, millä tavoin kultakauden taiteilijat muovasivat suomalaisuutta. Voit tarkastella eri taiteenlajien edustajia.</b></p> <p>(Ylioppilaskoe, syksy 2014, kysymys 6)<br/> <br/> - Suomen taiteen kultakaudeksi kutsutaan kolmenkymmenen vuoden ajanjaksoa, <br/> jolloin Suomen taide kohosi korkealle tasolle ja kansainväliseen tietoisuuteen<br/> - Suomen taiteen kultakausi osui ns. venäläistämiskausiin eli sortovuosiin ja osa kultakauden taiteesta olikin hyvin nationalistishenkistä ja taide oli yksi keino osoittaa suomalaisen kulttuurin omaleimaisuutta ja vastustaa venäläistämistoimia<br/> - vastustus taiteen keinoin oli sen verran epäsuoraa, että sensuuri ei siihen osannut heti puuttua<br/> - Kultakauden taiteilijoista esimerkkejä eri taiteen aloilta: Jean Sibelius,Finlandia<br/> Akseli Gallen-Kallelan karealianismi, Pekka Halosen talvimaisemat ja luontoaiheet Albert Edelfeltin historiamaalaukset, kirjallisuudessa Minna Canth yhteiskunnallisten epäkohtien esille tuojana, Eino Leino, Helkavirsiä ja venäläistämistoimia kritisoiva Helsinki sumussa, arkkitehtiryhmä Gesellius-Lindgren-Saarinen.<br/> - Nationalismin ilmeneminen taiteessa kohotti suomalaisten kansallistuntoa.<br/> - Kansallisromantiikka, taiteen aiheiden etsiminen Kalevalasta ja Suomen historiasta. <br/> - Kaikki kultakauden taide ei liittynyt venäläistämistoimien vastustamiseen, esimerkiksi Helene Schjerfbeckin taide oli hyvin kansainvälistä ja sai vaikutteensa ulkomailta impressionismista ja symbolismista, myös Magnus Enckellin taide oli luonteeltaan symbolista ja kansainvälistä, myöskään Albert Edefeltin tuotanto ei ollut kokonaisuudessaan kansallista<br/> - suomalainen kulttuuri ja taide murtautui Euroopan tietoisuuteen Pariisin maailmannäyttelyssä 1900</p> 2026-09-09T14:21:11+03:00 https://peda.net/id/aec5125aab491 2026-09-08T11:45:06+03:00 <p><b>Puolustusministeri Jyri Häkämies totesi puheessaan vuonna 2007, että Suomen kolme pääasiallista turvallisuusuhkaa ovat Venäjä, Venäjä, Venäjä.</b></p> <p><b>a) Pohdi Häkämiehen näkemyksen todenmukaisuutta.</b><br/> - Venäjä on 2000-luvun kuluessa pyrkinyt vahvistamaan kansainvälistä asemaansa kasvattamalla sotilasmahtiaan<br/> - Se on suhtautunut jyrkän kriittisesti Euroopan unionin tai Naton pyrkimyksiin laajentaa vaikutusvaltaansa lähialueillaan<br/> - Tämä voi myös tarkoittaa sotilaallista aktivoitumista Suomen lähialueilla, vaikka suoranaista sodanuhkaa ei Suomeen kohdistuisikaan<br/> - Suomeen ei kohdistunut kommentin lausumisaikana muita varsinaisia turvallisuusuhkia, joten Venäjän merkitys korostuu<br/> - vuosi 2007 oli käänteentekevä ajankohta Venäjän ulkopolitiikassa, jolloin Venäjä ryhtyi avoimesti uhmaamaan länsijohtoista maailmanjärjestystä<br/> - tuolloin Putin piti Mynchenin turvallisuukonferenssissa historiallisen puheen, jossa hän arvosteli Yhdysvaltojen halua siirtyä yksinapaiseen maailmanjärjestykseen, jonka johdossa olisi USA, vaati moninapaisuutta, jossa Venäjälläkin olisi tunnustettu suurvalta-asema ja ilmoitti vastustuksensa Naton itälaajentumista kohtaan<br/> - Venäjän ulkopolitiikka muuttui agressiivisemmaksi ja sotilaallinen uhoaminen palasi retoriikkaan<br/> <br/> </p> <p><b>b) Mikä on ollut Venäjän ja Neuvostoliiton vaikutus Suomeen eri aikoina?</b></p> <ul> <li>Venäjällä ja Neuvostoliitolla on ollut merkittävä vaikutus Suomeen ja Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Suomen ollessa osa Venäjää ennen itsenäistymistä monista Suomea koskevista asioista päätettiin nimenomaan Pietarissa. Itsenäistymisen jälkeen Neuvostoliitosta tuli lopulta Suomen vihollinen talvisodan myötä.</li> <li>Talvisodan taustalla Saksan ja Neuvostoliiton sopimus, jossa Suomi ja Bltian maat ja Itä-Puola joutuivat Neuvostoliiton etupiiriin. Saksa sai etupiiriinsä Länsi-Puolan.</li> <li>Välirauhan aikana Suomi koki Neuvostoliiton toiminnan painostavana ja sopi Saksan kanssa yhteistyöstä talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin saamiseksi.</li> <li>Jatkosodan jälkeen kylmän sodan aikana Neuvostoliitto puuttui jatkuvasti Suomen politiikkaan. Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat näennäisen hyvät, vaikka Neuvostoliitto toistuvasti painosti Suomea toimimaan oman turvallisuuspolitiikkansa jatkeena.</li> <li>Venäjän vaikutus Suomeen on ollut vähäisintä kylmän sodan päättymisen jälkeen. Suomi on liittynyt Euroopan unioniin, eikä Venäjällä ollut enää Neuvostoliiton aikaista kykyä ohjailla Suomea.</li> <li>Venäjän politiikan muututtua Suomi on lähentänyt yhteistyötään Naton kanssa erilaisin yhteistyösopimuksin, yhteisin sotaharjoituksin ja Nato-sopivin materiaalihankinnoin, NATO-optio</li> <li>2015 tapahtunut Krimin valtaus nähtiin Suomessa huolestuttavana kehityksenä</li> <li>Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 sai Suomen hakemaan NATO-jäsenyyttä ja Suomesta tuli NATO:n jäsen huhtikuussa 2023</li> <li>Suomen suhde Venäjään Naton jäsenenä: Suomi on vahvistanut itärajan valvontaa lähinnä estääkseen Venäjää ohjaamasta pakolaisryhmiä Suomeen häirintätarkoituksessa, Suomenlahden kaapelirikot varjolaivaston toimesta, nettihäirintä ja nettitrollit, Ukrainan laukaisemat droonit ovat ohjautuneet Suomen alueelle jne. Yleensäkin erilaisista hybridioperaatioista on tullut osa arkipäivää.</li> </ul> <p> </p> 2026-09-08T08:53:57+03:00 https://peda.net/id/a507c1f2aae71 2026-09-08T08:14:45+03:00 <b>a) Vertaile lainausten antamaa kuvaa talonpoikaismarssin osallistujista ja heidän tavoitteistaan. (8p)<br/> </b> Ilkka näkee marssiin osallistujat määrätietoisina ja sankarillisina kommunismin vastustajina, oikean asian<br/> puolustajina. Kansan Lehti näkee osallistujat yhtäältä vaikeiden olojen uhreina ja toisaalta<br/> kiihkomielisyyteen yllytettyinä ja harhaanjohdettuina. Helsingin Sanomat ymmärtää marssijoita, mutta<br/> tuomitsee laittomuudet.<br/> Ilkan tavoin Kansan Lehti mainitsee marssijoiden tavoitteena olevan kommunistien toiminnan kieltäminen.<br/> Sen lisäksi lehti näkee marssijoiden tavoittelevan yhteiskunnan epäkohtien ja hädänalaisuuden poistamista.<br/> Helsingin Sanomat ei viittaa marssijoiden tavoitteisiin.<br/> Huomaa vastauksessasi lähdekritiikki: Ilkka on Lapuanliikkeen myötäilijä, Kansan Lehti sen aatteellinen<br/> vastustaja. Helsingin Sanomat tarkastelee asiaa muita neutraalimmin.<br/> <br/> <b>b) Pohdi demokratiaa uhanneita ja sitä vahvistaneita tekijöitä 1920- ja 1930-luvun Suomessa. (12 p.)</b><br/> Demokratiaa uhkasivat oikeiston ja vasemmiston ääriliikkeet: Lapuanliike ja kommunistit.<br/> Lapuanliike halusi kitkeä kommunistien toiminnan Suomesta.<br/> He myös ajattelivat, että vapaussodan perintö oli hukattu, kun sosiaalidemokraatit olivat hallituksessa. He myös vastustivat eheytyspolitiikkaa.<br/> Lapuanliikettä innoitti myös pelko talonpoikaisen elämänmuodon häviämisestä kaupungistuvassa Suomessa. <br/> Toiminta perustui ulkoparlamentaarisiin keinoihin, muilutuksiin, kyydityksiin, uhkailuun ja painostukseen.<br/> Lapuanliike yritti oikeiston vallankumousta Mäntsälän kapinassa 1932, mutta se epäonnistui. Armeija ja Maalaisliitto ei lähtenyt kapinallisia tukemaan, joten Lapuanliikkeen ja toimintaan halukkaan oikeiston voimat eivät riittäneet.<br/> Kommunistien toimintaa johdettiin Neuvostoliitosta ja he toimivat Suomessa erilaisten peitejärjestöjen turvin.<br/> <br/> Demokratiaa uhkasi myös sisällissodan jakama kansa ja pulakausi. <br/> Demokratiaa vahvistivat muun muassa talouskasvu, eheyttämispolitiikka sekä ääriliikkeiden valvominen ja kieltäminen. Kommunistilait 1930.<br/> Uhkien taustalla kansainväliset vaikutteet: kommunismi ja fasismi. <br/>  Demokratiaa vahvisti eheyttäminen: oppivelvollisuuslaki, maanhankintalait (torpparilaki 1918 ja Lex Kallio 1922), yhteiskunnan epäkohtien poistamiseen tähtäävä lainsäädäntö ja punamultahallitus. 2026-09-07T21:12:10+03:00 https://peda.net/id/8a109654aae11 2026-09-07T20:48:04+03:00 <p><b>Oheiset tekstiotteet käsittelevät Suomen ulkopolitiikkaa sekä Neuvostoliiton-suhteita 1960- ja 1970-luvuilla.</b></p> <p><b>a) Vertaa tekstiotteissa esitettyjä tulkintoja suomettumisesta ja pohdi näiden puheenvuorojen lähdearvoa historiantutkijan kannalta. (8 p.)</b><br/> - Hamilton kritisoi Suomen ja NL:n välistä suhdetta<br/> - hän näkee, että Suomi on näennäisesti itsenäinen, mutta käytännössä Neuvostoliiton talutusnuorassa, Saksassa tälle keksittiin termi suomettuminen<br/> - Hamilton on kylmän sodan aikana yhdysvaltalainen toimittaja, joka kritisoi Suomea Neuvostoliiton liiallisesta myötäilystä ja Neuvostoliittoa pienten kansojen alistamisesta<br/> - Kekkonen puolustaa hyviä suhteita ja esittää tilanteen kaikinpuolisena menstyksenä, olihan Kekkonen tuolloin itseoikeutettu Neuvostoliiton suhteiden hoitaja Suomessa ja Neuvostoliiton luottomies<br/> - lisäpotkua hyvien suhteiden korostamiselle tuo se, että puhe on pidetty Suomi-Neuvostoliitto-seuran 30-vuotisjuhlassa<br/> - Jacobson ymmärtää Neuvostoliiton myötäilemistä tuon ajan poliittisena realismina, voidakseen olla itsenäinen suurvallan toisen osapuolen naapurina Suomen oli pakko myötäillä<br/> - Jacobson oli itse ulkoministeriössä töissä ja harjoittamassa ko. politiikkaa<br/> - Jacobson käsittelee asiaa muistelmissaan ja hänellä on ajallinen etäisyys asiaan, hän kumminkin tuntuu puolustelevan harjoitettua politiikkaa</p> <p><b>b) Tarkastele Suomen ulkopolitiikkaa Kekkosen presidenttikaudella (1956–1982) ja arvioi, kuinka osuvia tekstiotteissa esitetyt tulkinnat siitä ovat. (12 p.)</b><br/> - Kekkonen tuli Suomen presidentiksi 1956 ja hän sanoi jatkavansa Paasikiven uutta idänpolitiikkaa Neuvostoliitton nähden<br/> - kylmän sodan kiristyminen USA:n kanssa sai Neuvostoliiton tarkastelemaan Suomenkin tilannetta kriittisemmin<br/> - NL ei sietänyt Suomen lehdistössä eniintyvää kritiikkiä Neuvostoliittoa kohtaan<br/> - NL ei ollut tyytyväinen Suomen hallituksen kokoonpanoon vuoden 1958 eduskuntavaalien jälkeen, kun kommunisteja ei otettu siihen vaalimenentyksestä huolimatta<br/> - NL katkaisi kauppaneuvottelut ja kutsui suurlähettilään kotiin<br/> - tilanne laukesi, kun Suomen hallitus vaihtui ja Kekkonen vakuutteli NL:lle Suomen puolueettomuutta<br/> - toinen kriisi tapahtui 1961, kun Kekkonen meinattiin syrjäyttää vuoden 1962 persidentinvaaleissa<br/> - NL lähetti Suomelle nootin ja vaati sotilaallisia neuvotteluja YYA-sopimuksen pohjalta<br/> - Kekkonen matkusti Novosibirskiin ja hoiti tilanteen hienosti ja vakuutti NL:n johdon<br/> - Kekkosesta tuli ainoa oikea idänsuhteiden hoitaja ja Honka-liitto hajosi<br/> - tilasiko Kekkonen nootin?<br/> - myös vapaakauppasopimus EEC:n kanssa vaati sen, että Kekkonen sai jatkaa poikkeuslailla presidenttinä ilman vaaleja, NL halusi ehtona, että luottomies Kekkonen jatkaisi pressana<br/> - suomettumista perusteltiin idänsuhteiden vaalimisella ja itsenäisyyden turvaamisella, toihan se myös hyvät vientimahdollisuudet Neuvostoliitton<br/> - toisaalta hyvät idänsuhteet mahdollistivat suhteiden hoidon länteenkin<br/> - lännen mielestä NL rajoitti Suomen toimintaa<br/> <br/> </p> 2026-09-07T20:28:28+03:00 https://peda.net/id/d0f4cddea90a1 2026-09-07T20:07:10+03:00 <p><b>Yli 200 000 suomalaista muutti vuosittain kunnasta toiseen vuosina 1961–1975, ja lisäksi 332 000 suomalaista muutti ulkomaille näiden 15 vuoden aikana. Mitkä tekijät johtivat muuttoliikkeeseen, ja mitä vaikutuksia tällä muuttoliikkeellä oli suomalaiseen yhteiskuntaan?</b><br/> <br/> </p> <p><span>Vastauksessa on hyvä huomioida muun muassa seuraavia asioita:</span></p> <ul> <li><span> <b> Muuttoliikkeen taustalla oli 1960- ja 1970-lukujen voimakas rakennemuutos:</b></span> <ul> <li><span>Tuotannon tehostuminen ja työvoiman tarpeen pieneneminen maataloudessa sekä teollisuus- ja palveluelinkeinojen kehitys Etelä-Suomen kaupungeissa. </span></li> <li><span>Maatalous koneellistui ja työllisti yhä vähemmän ihmisiä, töitä löytyi kaupungeista ja teollisuuskeskuksista.</span></li> <li><span>Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen, jota tehosti Suomen pientilavaltaisuus.</span></li> <li><span>Maatalouden tehostuminen toi myös uuden ongelman - ylituotannon. 1960-luvun lopussa Suomessa ryhdyttiin ensimmäisen kerran maksamaan viljelijälle, että hän jätti peltonsa viljelemättä (ns. peltojenpaketointilaki). Karjan määrää yritettiin vähentää maksamalla teurastuspalkkioita. </span></li> <li><span>Työmarkkinoille tuli suurten ikäluokkien aikustuessa aiempaa enemmän ihmisiä.</span></li> <li><span>Kaupunkien lisäksi m</span><span>uuttoliike suuntautui voimakkaana myös Ruotsiin. Moni entinen pienviljelijä &quot;pisti pellot pakettiin ja muutti Ruotsiin.</span></li> <li><b>Elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksia</b> <ul> <li><span>Muuttoliikkeen seurauksena suomalainen yhteiskunta kaupungistui, kaupunkilainen elämäntapa yleistyi ja maaseutu autioitui.</span></li> <li><span>Nopea rakennemuutos aiheutti myös sopeutumisongelmia, kuten juurettomuuden tunnetta ja vanhojen maalaisyhteisöjen vakiintuneiden sosiaalisten rakenteiden purkautumisen. Toisaalta julkisen sektorin tarjoamat palvelut kasvoivat talouskasvun myötä.</span></li> <li><span>Suomi alkoi muuttua agraariyhteiskunnasta nopeasti lähes palveluyhteiskunnaksi.</span></li> <li><span>Naisen asema muuttui: lisääntynyt koulutus teki naisista itsenäisempiä ja palveluammatit tarjosivat uusia mahdollisuuksia työntekoon, ehkäsyn kehittyminen soi mahdollisuuden valita, montako lasta haluaa.</span></li> <li><span>perhekoko pieneni ja naapurisuhteet muuttuivat etäisemmiksi</span></li> <li><span>kaupunkeihin rakennettiin lähiöitä, joihin maalta muuttaneet asettuivat</span></li> <li><span>vapaa-ajan käytö muuttui luontoharrastuksista kaupunkiharrastuksiksi</span></li> <li><span>vaurastuminen näkyi kulutuksessa, kodinkoneet, autot, matkustelu jne.</span></li> <li><span>vapaa-aika lisääntyi</span></li> </ul> </li> <li><span>Esimerkkejä siitä, miten hämmennys maaseutukultturin häviämisestä ja nopeasta kaupungistumisesta näkyi suomalaisessa pop- ja iskelmämusiikissa: Eppu Normaali: Puhtoinen lähiöni (1980) <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Txn0BfPKogM&amp;list=RDTxn0BfPKogM&amp;start_radio=1" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=Txn0BfPKogM&amp;list=RDTxn0BfPKogM&amp;start_radio=1</a> </span></li> <li><span><b>Puhtoinen lähiöni</b>: kaupunkikulttuurin ilmiöiden kritisointia: ihmiset eivät tunne toisiaan eivätkä välitä toisistaan, juurettomuus, näköalattomuus, kerrostalokoppien samankaltaisuus, yleensäkin yksilöllisyyden ja oman elämän mekityksellisenä kokemisen heikkeneminen, kaupunkielämä koetaan vieraanuuttavana ja passivoivana</span></li> <li><span>Tapani Kansa: Tulkaa tytöt takaisin (1978) <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ullduYAoFYc&amp;list=RDullduYAoFYc&amp;start_radio=1" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=ullduYAoFYc&amp;list=RDullduYAoFYc&amp;start_radio=1 </a></span></li> <li><span><b>Tulkaa tytöt takaisin:</b> naisen aseman muutos ja itsenäistyminen, vastentahtoinen muutto kaupunkiin työn perässä ja kotikontujen haikailu, kaupunkielämä nähdään negatiivisenä, perinteisen arvojen muutos nähdään huonona asiana</span></li> <li><span>Danny: Kuusamo (1975) <a href="https://www.youtube.com/watch?v=BswWK7dWFlw&amp;list=RDBswWK7dWFlw&amp;start_radio=1" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=BswWK7dWFlw&amp;list=RDBswWK7dWFlw&amp;start_radio=1</a></span></li> <li><span><b>Kuusamo:</b> kaupunkielämän kritisointi, ihmiset anonyymejä sätkynukkeja, yksinäisyys ja juurettomuus</span></li> </ul> </li> </ul> <p> </p> 2026-09-05T12:18:54+03:00 https://peda.net/id/d0305134a7701 2026-09-03T16:18:06+03:00 <b>Kysymykset open jakamasta tekstistä.<br/> </b><br/> <b>1. Mainitse esimerkkejä nationalismin vaikutuksista</b><br/> <b>a) ennen ensimmäistä maailmansotaa</b><br/> - Italia itsenäistyi 1860-luvulla ja Saksa 1870-luvulla<br/> - nationalismi ilmeni Euroopassa voimakkaana kilpailuhenkenä suurvaltojen välillä<br/> - kilpailtiin teollistumisen asteesta, rautateiden määrästä, eri tuotteiden tuotannosta, siirtomaista ja aseiden määrästä ja laadusta<br/> - kova kilpailu johti valtioiden välien kiristymiseen ja liittoutumiseen<br/> <br/> <b>b) maailmansotien välisenä aikana</b><br/> - ensimmäisen maailmansodan rauhanteossa nationalismi toteutui ja syntyi monia uusia valtioita: Suomi, Viro, Latvia ja Liettua, Puola, <br/> Tsekkoslovakia, Jugoslavia ja Irlanti, Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia hajosi Itävallaksi ja Unkariksi<br/> - Eurooppaan syntyneet uudet valtioit olivat hyvin nationalistisia<br/> - nationalistit vastustivat kommunismia ja Neuvostoliittoa, koska kommunismi korosti eri kansojen erojen häviämistä kommunismin tullessa valtaan eri puolilla maailmaa<br/> - natsiaate ja fasismi korostivat nationalismia<br/> <br/> <b>c) kylmän sodan aikana</b><br/> - kylmän sodan aikana nationalismi jäi taka-alalle, koska maailman valtiot jakaantuivat kommunistisen Neuvostoliiton ja kapitalistisen Yhdysvaltojen leireihin<br/> - kylmän sodan aikana aate voimistui Euroopan ulkopuolella: entisten siirtomaiden vapautuminen siirtomaavallasta on hyvä osoitus nationalismin voimasta näillä alueilla<br/> <br/> <b>d) kylmän sodan päättymisen jälkeen.</b><br/> - nationalismin uusi voimistuminen romutti kylmän sodan aikaiset valtarakenteet, Neuvostoliiton valloittamat Baltian maat ja kansandemokratiat alkoivat vaatia vapautta Neuvostoliiton heikentyessä ja motivaattorina oli nationalismi ja halu määrätä itse omassa kansallisvaltiossa<br/> - Jugoslavia ajautui kiihkonationalismin takia raakaan sisällissotaan<br/> - suurvaltojen, Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan politiikassa on ajettu kansallisia etuja, esim. Trumpin politiikka, Kiinan halu nousta Yhdysvaltojakin voimakkaammaksi taloudelliseksi ja sotilaalliseksi mahdiksi, Putinin halu palauttaa Neuvostoliiton sotilaallinen ja poliittinen mahti<br/> - eri valtioissa esiintyvät nationalistiset ja muukalaisvihamieliset liikkeet, esim. Saksassa Afd eli Vaihtoehto Saksalle, Ruotsissa Ruotsidemokraatit ja Suomessa perussuomalaiset 2026-09-03T11:23:59+03:00 https://peda.net/id/e07e97f8a6f81 2026-09-02T21:05:27+03:00 <ul> <li> <div class="listitem">Presidentti Vladimir Putinin aikakaudella maa on pyrkinyt saamaan takaisin suurvalta-aseman, joka Neuvostoliitolla oli.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Venäjä aktivoitui ulkopolitiikassa ja ryhtyi puuttumaan ”lähiulkomaiden” eli entisten Neuvostoliittoon kuuluneiden valtioiden asioihin.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Ensimmäinen osoitus aggressiivisesta voimapolitiikasta oli Georgian sota vuonna 2008, jota ennen Georgia haaveili Nato-jäsenyydestä. Lopulta Venäjä hyökkäsi maahan ja miehitti Georgiasta muutaman päivän sotimisen jälkeen alueita, joita se edelleen kontrolloi.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem"> Venäjä tuki Syyrian sisällissodassa diktaattori al-Assadia ja oli näin sodassa toisella puolella kuin Yhdysvallat.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Venäjä valloitti Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014. Ukrainan korruptoitunut presidentti oli juuri ajettu maanpakoon. Ukrainan venäläismieliset itäosat nousivat Kiovan hallitusta vastaan, ja Venäjä käytti tilannetta hyväkseen. <br/> Taustalla vaikutti Venäjän halu pitää Ukraina omassa lähipiirissään, sillä Ukraina oli pyrkinyt lähentymään EU:ta.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Venäjän propagandassa maa lähti puhdistamaan Ukrainaa ”natseista” ja suojelemaan Venäjää Natolta, joka uhkaa sitä. Lisäksi Putin on puheissaan viitannut Venäjän vanhoihin historiallisiin alueisiin, pitänyt Ukrainaa osana Venäjää ja kyseenalaistanut sen oikeuden itsenäisyyteen. Väitteet eivät kuitenkaan ole todenmukaisia.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Ukrainan sota on aiheuttanut Venäjälle niin suurta vahinkoa, että siihen ryhtyminen näyttää lännestä käsin järjettömältä. Putinin todelliset motiivit hyökkäyssotaan eivät ole täysin selvillä.</div> </li> </ul> 2026-09-02T21:05:27+03:00 https://peda.net/id/5745c466a6f81 2026-09-02T21:01:37+03:00 <ul> <li> <div class="listitem">1990-luvulla Yhdysvaltojen ylivalta kansainvälisessä politiikassa korostui. Se ryhtyi maailmanpoliisiksi ja ajoi etujaan tarvittaessa unilateralismilla eli yksipuolisella päätöksenteolla välittämättä esimerkiksi YK:n päätöksistä.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">WTC-iskujen (2001) jälkeen Yhdysvallat aloitti terrorismin vastaisen sodan. Se hyökkäsi Afganistaniin (2002) ja syrjäytti Taleban-hallinnon mutta ei saanut Afganistania täydelliseen kontrolliin.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Hyökkäys Irakiin (2003) aiheutti maailmalla arvostelua, sillä Yhdysvaltojen motiivina oli Lähi-idän öljyvarojen hallitseminen. Irakin diktaattori Saddam Hussein kukistui, mutta Yhdysvallat ei saanut maata tiukasti valvontaansa.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Barack Obaman presidenttikaudella (2009–17) Yhdysvallat jatkoi kalliiksi käyneitä operaatioitaan maailmalla. Vuonna 2010 alkanut arabikevät ajoi Lähi-idän kaaokseen, ja sen myötä syttyneessä Syyrian sisällissodassa Yhdysvallat tuki kapinallisia.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Donald Trump ryhtyi presidenttikaudellaan (2017–21) kyseenalaistamaan vanhoja liittolaissuhteita ja globaalia maailmanjärjestystä. Hän irrotti maansa Pariisin ilmastosopimuksesta ja uhkaili Nato-liittolaisiaan tuen vähentämisellä, jos nämä eivät panosta aseisiin sovittua rahallista määrää. Trump käynnisti Talebanien kanssa neuvottelut amerikkalaisten vetäytymisestä Afganistanista.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Trump suhtautui Kiinaan jyrkästi ja syytti sitä hintojen polkemisesta. Maat korottivat tulleja ja ajautuivat kauppasotaan.</div> </li> <li> <div class="listitem">Joe Bidenin presidenttikaudella (2021–2025) Yhdysvallat vetäytyi Afganistanista. Sen päähuomio oli Kiinan vaikutusvallan kasvun ehkäisemisessä. Toisaalta Biden lämmitteli uudelleen suhteita esimerkiksi Nato-kumppaneihinsa ja liitti Yhdysvallat taas Pariisin ilmastosopimukseen.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Bidenin johtama Yhdysvallat puolisti tiukasti länttä ja demokratiaa vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan aikana. Yhdysvallat tuki Ukrainaa ja antoi sille suuren määrän aseita.<br/> <br/> </div> </li> <li> <div class="listitem">Trumpin toinen kausi (alkoi vuonna 2025) on ollut edellistäkin dramaattisempi. Trump on jatkanut &quot;Make America great again&quot; -politiikkaansa. Hänen päätöksentekonsa etenkin ulkopolitiikassa on arvaamatonta. Päätöksillä on iso vaikutus kansainväliseen politiikkaan ja maailmantalouteen. Sisäpolitiikassa Yhdysvallat on siirtynyt konservatiivisempaan suuntaan. Trump on käynnistänyt kampanjoita, joilla pyritään vähentämään liberaaleja arvoja hallinnossa ja kouluissa.</div> </li> </ul> 2026-09-02T21:01:37+03:00 https://peda.net/id/688227e8a5ee1 2026-09-01T13:17:59+03:00 Tutustu pedanetin muistiinpanoihin YK:ta ja Naton merkityksestä. Lue Studeon luku 4.3. Tee luvun tehtävät 1-4 ja 8. 2026-09-01T13:17:59+03:00 https://peda.net/id/8d152906a5db1 2026-09-01T11:14:25+03:00 <p><b><span>Miten Naton rooli Euroopan turvallisuuspolitiikassa on muuttunut 1940-luvulta nykyhetkeen asti?</span></b></p> <p><span>(Samantyyppinen tehtävä oli kevään 2002 yo-kokeessa, mutta vastaa tehtävään nykypäivän näkökulmasta.)<br/> <br/> </span></p> <p>Vastauksessa voi pohtia joitakin seuraavista näkökulmista:</p> <ul> <li>Nato perustettiin vuonna 1949 alueelliseksi puolustusliitoksi Neuvostoliiton ja sen liittolaisten uhkaa vastaan.</li> <li>Sen päävastustaja oli vuoteen 1991 asti Varsovan liitto (joka oli perustettu 1955).</li> <li>Tilanne muuttui, kun kylmä sota päättyi Neuvostoliiton romahdukseen.</li> <li>Nato laajensi aluettaan Euroopassa, kun entiset itäblokin maat liittyivät siihen (Saksan itäiset osavaltiot 1990, Puola, Unkari ja Tšekki 1999, <span>Slovenia, Bulgaria, Romania, Slovakia, Viro, Latvia ja Liettua 2004, Albania ja Kroatia 2009, Montenegro 2017). </span>Hakijamaita ovat Bosnia-Hertsegovina ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Myös Georgia ja Ukraina ovat olleet kiinnostuneita.</li> <li>Venäjä ei ole suhtautunut Naton laajentumiseen suopeasti.</li> <li>Naton rooli muuttui kylmän sodan jälkeen alueellisesta puolustusliitosta kansainväliseksi kriisinhallintaorganisaatioksi (esimerkiksi Balkanilla ja Afganistanissa).</li> <li>Nato-sopimuksen mukaisesti kaikki osallistuvat yhden jäsenmaan puolustamiseen hyökkäystilanteessa. Tätä artiklaa (5.) on käytetty yhden kerran Naton historiassa eli vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen. </li> <li>Syyskuun 2001 jälkeen Yhdysvaltojen ja Naton yhdeksi päätehtäväksi tuli toiminta kansainvälistä terrorismia vastaan. </li> <li>Nato-maiden välit kärsivät, kun Yhdysvallat aloitti Irakin sodan 2003. Kaikki liittolaismaat eivät hyväksyneet hyökkäystä Irakiin ja jättäytyivät pois operaatiosta. Naton toiminnan painopiste siirtyi pois Euroopasta.</li> <li>Naton rooli on palannut jossain määrin alueelliseen puolustukseen Venäjän liitettyä Krimin niemimaan itseensä vuonna 2014. Nato tuomitsi toimet suorasanaisesti. </li> <li>Nato on varautunut perinteiseen sodankäyntiin ja pyrkii vastaamaan myös epätavanomaisiin uhkiin, kuten tietojärjestelmiä vastaan hyökkäämiseen (kybersodankäynti). Uutena uhkana on hybridisodankäynti, jossa esimerkiksi yhdistetään informaatiosotaa, kyberiskuja ja erikoisjoukkojen käyttöä. </li> <li>Naton toimintaympäristö muuttui jälleen vuoden 2022 keväällä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan koko Ukrainaa vastaan.</li> <li>Pitkään sotilaalliseen liittoutumattomuuteen nojanneet Suomi ja Ruotsi päättivät hakea sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa 2022. Suomi liittyi 2023 ja Ruotsi 2024.</li> <li>Venäjän propagandassa oletettua hitaamman etenemisen syyksi on laitettu ”sota Natoa vastaan”. Todellisuudessa Nato ei ole mukana sodassa, mutta monet Nato-maat (mutta myös Naton ulkopuoliset maat) ovat antaneet avokätisesti apua Ukrainalle.</li> <li>Ukraina pyysi lokakuussa 2022 nopeutettua jäsenyysneuvottelua. Myös Ukraina haluaa sotilasliiton jäseneneksi.</li> </ul> <p><span> </span></p> 2026-09-01T11:03:00+03:00 https://peda.net/id/65051a3ea5db1 2026-09-03T08:14:51+03:00 <div id="tbl-expandable-content-4763" class="CardContent__StyledCardContent-sc-1fvlymi-0 eOvngC tbl-card-content tbl-card-child-component"><!--filtered attribute: data-element="accordion-content"--> <div class="Box-sc-1942tlw-0 ExerciseCard__StyledTabsWrapper-sc-aetsbr-1 jvooEW cPOcgI"> <div id="model_answer-panel" class="Tabs__StyledTabPanel-sc-1s0h2og-2 dufBZz tbl-tab-panel" aria-labelledby="model_answer-tab"><!--filtered attribute: data-ta-panel="model_answer"--><!--filtered attribute: data-ta-selected="true"--> <div id="model-answer-container-1321093" class="RawHTML-sc-yls4hn-0 bDSiN tbl-section-wrapper fr-view tbl-bookstyles" lang="fi"> <p><b>Pohdi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toimintaedellytyksiä kriisien ratkomisessa ja rauhan säilyttämisessä. Esitä esimerkki YK:n onnistuneesta ja epäonnistuneesta toiminnasta ja perustele valintasi.</b> </p> <p>(Ylioppilaskoe, syksy 2002, kysymys 4)</p> <p><span>Vastauksessa on hyvä huomioida muun muassa seuraavia asioita:</span></p> <ul> <li>YK on onnistunut estämään laajamittaiset sodat (vrt. maailmansodat). Tämä on kiistatta onnistuminen.</li> <li>YK:n lukuisat alajärjestöt (WHO, Unicef, FAO, WHO, UNHCR) ovat tehneet erinomaista työtä maailman köyhimpien parissa, ja nälänhädät ovat vähentyneet. Tältä osin kriisinhallinta on onnistunut.</li> <li>Ydinaseiden määrä maailmassa on vähentynyt.</li> <li>YK:n toimintamallit: turvallisuusneuvoston päätöksellä (pysyvät jäsenet USA, Venäjä, Kiina, Ranska, Iso-Britannia) YK voi lähettää rauhanturvaajia kriisialueille. Tästä löytyy sekä onnistuneita esimerkkejä että selkeitä epäonnistumisia (kuten Ruanda).</li> <li>YK:n johdolla voidaan neuvotella ratkaisuja erilaisiin kriiseihin. Joskus niiden avulla on saatu pysyviä tuloksia, mutta toisinaan kriisi jatkuu neuvottelutuloksesta huolimatta (tästä esimerkkinä Israelin ja Palestiinan konflikti).</li> <li>YK ei ole onnistunut ratkaisemaan esimerkiksi Kongon tilannetta, vaan tilanne jatkuu siellä yhä epävakaana. Siviiliuhrien määrä on miljoonissa.</li> <li>Entisen Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvun alussa olivat selkeä epäonnistuminen. Sota oli raaka ja johti etnisiin puhdistuksiin.</li> <li>Vaikka ydinaseiden määrä on vähentynyt, asevarustelu jatkuu yhä.</li> <li>Koko YK:n toimintaa vaikeuttaa rahoituskriisi. Yhdysvallat on ollut perinteisesti YK:n suurin yksittäinen rahoittaja, mutta sen halu tähän toimintaan on riippunut maan poliittisesta tilanteesta. Trumpin hallinto ei ole ollut halukas YK:n toiminnan rahoittamiseen, joka on johtanut toiminnan supistamiseen. Sopimuksen mukaan USA huolehtii maksimissaan 22% YK:n menoista. Osa YK:n rahoituksesta tulee jäsenmaiden jäsenmaksuista ja vapaaehtoisista lahjoituksista.</li> </ul> </div> </div> </div> </div> <div class="CardFooter__StyledCardFooter-sc-1k9koe7-0 enluQC tbl-card-footer tbl-card-child-component ExerciseCardFooter__StyledExerciseCardFooter-sc-ouvn5u-0 bzWuGJ"><hr class="HorizontalRule-sc-1ga897n-0 gojobE tbl-card-footer-hr"></hr></div> 2026-09-01T11:01:53+03:00 https://peda.net/id/bfd4e2f8a4661 2026-08-30T14:54:03+03:00 <p><strong>Propagandaa toisen maailmansodan aikana</strong></p> <p>Walt Disney julkaisi tammikuussa 1943 animaatioelokuvan Der Fuehrer’s face [Führerin kasvot], joka voitti samana vuonna Oscar-palkinnon parhaan lyhytelokuvan sarjassa (aineisto 2.A). Analysoi, mitä sotapropagandan keinoja elokuvakatkelmassa <a href="http://yle.fi/plus/abitreenit/2021/Syksy/2021-09-15_HI_fi/attachments/index.html#2.A" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank">2.A</a> käytetään, ja erittele, miten silloinen sotatilanne näkyy katkelmassa. </p> <p><a href="http://yle.fi/plus/abitreenit/2021/Syksy/2021-09-15_HI_fi/attachments/index.html#2.A" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank">Elokuvakatkelma: Der Fuehrer’s face</a></p> <p>(Ylioppilaskoe, syksy 2021, kysymys 2)<br/> <br/> <b>Vastausohjeet tehtävään</b></p> Määrittele ensin, mitä propaganda on: Sillä pyritään muokkaamaan mielipiteitä tietyn ajattelutavan mukaiseksi. Propaganda voi olla totuudenmukaista, mutta siinä voidaan käyttää puolitotuuksia tai suoranaisia valheita. Tämä video on tarkoitettu kotirintaman mielialan muokkaamiseen.<br/> <ul> <li>Animaatiossa saksalaiset, italialaiset ja japanilaiset esitetään kumppaneina. Kaikki kuitenkin tanssivat Hitlerin sävelen mukaan.</li> <li>Natseja ja heidän kumppaneitaan pilkataan, he ovat ikävän näköisiä ja hölmön oloisia.</li> <li>Etenkin japanilaisten kuvaaminen on sterotyyppistä ja rasistista.</li> <li>Videossa pilkataan saksalaisten rotuoppia ja herrakansa-ajattelua.</li> <li>Aku pakotetaan lukemaan Hitlerin teosta, se viittaa sananvapauden puuttumiseen Saksassa.  </li> <li>Akun aamiainen on niukka: Kahvia on vain yksi papu ja leipä on puuta, tai sitä ainakin pitää leikata sahalla. Ruoasta on siis pulaa Saksassa.</li> <li>Amerikassa olo eli kotirintama kuvataan onnellisena, rauhallisena ja puolustamisen arvoisena. Aku puhuu korostetusti vapaudesta.</li> </ul> <p>Tehtävässä piti yhdistää videon propagandaviesti ja ajankohdan tapahtumat.</p> <ul> <li>Käy läpi vuosien 1941–42 sotatapahtumia: 1941 kesäkuussa Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon, joka ei kuitenkaan pystynyt saavuttamaan tavoitteitaan, Leningradin, Moskovan ja Stalingradin valloittamista. Saksan hyökkäys juuttuu paikoilleen. Saksa on vaikeuksissa ja joutuu vetäytymään itärintamalla. </li> <li>Japani sai Yhdysvallat liittymään mukaan sotaan joulukuussa 1941. Tyynellämerellä Yhdysvaltain joukot taistelevat ankarasti japanilaisia vastaan.</li> <li>Midwayn meritaistelusta Tyynellä merellä alkoi japanilaisten perääntyminen</li> <li>El Alameinin tappio lokak. 1942 joka johti saksalaisten vetäytymiseen Pohjois-Afrikasta</li> <li>Stalingradin katastrofi helmik. 1943</li> </ul> 2026-08-30T14:34:23+03:00 https://peda.net/id/0807ebe49fd81 2026-08-24T19:22:42+03:00 <p><b>Oheinen tilasto kertoo rautateiden kehityksestä eräissä maissa vuosina 1850–1910. Luvut osoittavat rataverkon pituuden kilometreinä eri vuosina.</b></p> <p><b>a) Vertaile taulukon pohjalta rataverkon laajenemista näissä maissa ja selitä, mitkä tekijät vaikuttivat kehitykseen.</b></p> <p><b>b) Mitä seurauksia rautateiden rakentamisella oli Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 1800-luvun jälkipuoliskolla?</b></p> <p><span>(Ylioppilaskoe, kevät 2017, kysymys 2)<a href="https://drive.google.com/file/d/0Bw3oPkjh-TYLNFNhR3FnXzNNZUE/view?resourcekey=0-BHyo0xghb6G3BU6Bo3WnOQ" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://drive.google.com/file/d/0Bw3oPkjh-TYLNFNhR3FnXzNNZUE/view?resourcekey=0-BHyo0xghb6G3BU6Bo3WnOQ</a></span></p> <p><span>Vastauksessa on hyvä huomioida muun muassa seuraavia asioita:</span></p> <p>a)</p> <ul> <li>Ensimmäinen rautatielinja avattiin Britanniassa vuonna 1825. Uusi teknologia levisi nopeasti Yhdysvaltoihin, jossa rautateitä oli vuonna 1840 jo enemmän kuin missään muualla. Britteinsaarilla vesikuljetukset oli paras tapa kuljettaa. Saarivaltion sisäosat oli jo aiemmin yhdistetty toisiinsa laajalla kanavaverkostolla. Siksi rautatiet joutuivat kilpailemaan vesikuljetusten kanssa kannattavuudessa. Samaa kilpailua käytiin Yhdysvalloissakin, mutta kanavia ja luonnon vesiteitä oli paljon vähemmän.</li> <li>Toinen Yhdysvaltojen ja Britannian ero on koko. Yhdysvallat on mantereen kokoinen maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä. Niiden ylittämiseen tarvittiin rautateitä, joita rakennettiin yhä kiihtyvämpään tahtiin 1800-luvulla. Vuonna 1840 Yhdysvalloissa oli vain 4 500 kilometriä rautateitä, mutta 30 vuotta myöhemmin niitä oli jo yli 80 000 kilometriä ja ennen ensimmäistä maailmansotaa yli 400 000 kilometriä. Britanniassa ratakiskoja rakennettiin vähemmän, ja vuonna 1914 niitä oli 32 000 kilometriä. Pienen pinta-alan vuoksi rataverkko oli kuitenkin yhtä tiheä kuin mitä se oli Yhdysvaltojen tiheimmin asutulla eli New Yorkin alueella.</li> <li>Saksan myöhäisempi teollistuminen näkyy hitaampana rautateiden rakentamisena. Kun teollistuminen lähtee käyntiin, se on kuitenkin nopeaa, ja vuonna 1870 Saksa lähestyy brittejä rautateiden kilometrimäärässä. Vuoteen 1914 mennessä pinta-alaltaan suuremmassa Saksassa on yhtä tiheä rataverkko kuin Britanniassa.</li> <li>Suomi ja Espanja ovat hyviä esimerkkejä köyhistä maista, joissa teollistuminen alkoi hyvin hitaasti ja joilla ei ollut juuri varoja rautateiden rakentamiseen. Suomessa rakennusintoa hillitsi laaja maa, jossa asui vähän ihmisiä.</li> <li>Myös Venäjä on laaja. Isona valtiona sillä oli kuitenkin paljon enemmän varoja rautateiden rakentamiseen. Yhdysvaltojen tapaan Venäjälläkin huomattiin mantereen kokoisen valtion saamat suuret hyödyt rautateistä. Yhdysvalloissa radat rakennettiin kuitenkin yksityisin varoin. Venäjällä valtion rooli oli merkittävä. Tästä esimerkkinä on Siperian rata aina Tyynellemerelle asti. Valtion tuella rautateiden yhteispituus saavutti Saksan 60 000 kilometriä, mutta maan koon huomioon ottaen määrä on hyvin vähäinen (verrattuna Yhdysvaltojen ratoihin).</li> </ul> <p>b)</p> <ul> <li>Yksi syy ratojen rakentamiseen oli valtion halu nopeuttaa armeijoiden kuljetuksia. Saksan–Ranskan sota vuonna 1870 oli osoittanut, kuinka ylivoimainen Preussin (yhdistyvän Saksan suurin valtio) armeija oli, kun se saattoi käyttää parempaa rataverkkoa hyväkseen. Ensimmäisessä maailmansodassa Saksan sotamenestys sodan alkuvaiheessa oli nimenomaan sen rautateiden ansiota.</li> <li>Myös Venäjä rakensi ratojaan samasta syystä. Se halusi vahvistaa valtaansa Siperiassa, Kaukoidässä ja Keski-Aasiassa. Rautateiden avulla se onnistui. Ranska rahoitti useita rautatiehankkeita ennen ensimmäistä maailmansotaa. Ne osoittautuivatkin tarpeellisiksi sodassa Saksaa vastaan.</li> <li>Yhdysvalloissa ja Britanniassa radat olivat pikemminkin kaupallisia hankkeita. Yksityiset rakensivat ja omistivat ne. Rautatiet auttoivat kansantalouksia kehittymään, sillä ne avasivat markkinoita tuotteille ja mahdollistivat raaka-aineiden kuljettamisen. Rautatiet alensivat merkittävästi kuljetuskustannuksia, ja erityisesti sisämaa-alueet hyötyivät niistä. Yhdysvaltain ja Britannian sisämaahan syntyikin lukuisia teollisuuskaupunkeja, joita ei olisi ollut ilman rautateitä. Rautatiet yhdessä teollistumisen kanssa nostivat Yhdysvallat maailman suurimmaksi kansantaloudeksi 1900-luvulla.</li> </ul> 2026-08-24T19:22:42+03:00 https://peda.net/id/1b8f03409fa21 2026-08-25T11:44:56+03:00 YO-tehtävä keväältä 2016 <a href="https://drive.google.com/file/d/0B8Ec8LLK7gzHelhuRDk5WU1tYkE/view?resourcekey=0-QNL8-9oOzbacNbjvfvYoGw" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://drive.google.com/file/d/0B8Ec8LLK7gzHelhuRDk5WU1tYkE/view?resourcekey=0-QNL8-9oOzbacNbjvfvYoGw</a><br/> <br/> Oheinen kartta esittää eurooppalaisten vilkkaimpia kauppareittejä vuoden 1300 tienoilla.<br/> <br/> <b>a) Erittele karttaa apuna käyttäen, mitkä olivat keskeiset kauppareitit noin vuonna 1300 ja</b><br/> <b>miten ne muuttuivat 1500-luvun alkuun mennessä.</b><br/> - kaupunkikulttuuri elpyi olojen rauhoituttua Länsi-Rooman tuhoutumisen ja kansainvaellusten jälkeen ja väestön kasvaessa<br/> - ihmiset hakeutuivat kaupunkeihin myös siitä syystä, että ne tarjosivat vapautuksen maaorjuudesta<br/> - kaupunkikulttuurin elpyessä ja siirryttäessä takaisin rahatalouteen, myös kauppa elpyi ja kaupunkien välille syntyi kauppareittejä<br/> - aluksi kauppa keskittyi Välimeren, Itämeren ja Mustanmeren alueille<br/> - sisämaahan suuntautunut kauppa oli vähästä ja kulki jokireittejä pitkin<br/> - ristiretket vauhdittivat kauppaa Välimeren itäosiin, kun tutustuttiin alueisiin ja uusiin tuotteisiin<br/> - vähitellen Välimeren Itä- ja länsiosien välisestä kaupasta tuli hyvin tärkeää ja Pohjois-Italian kaupunkivaltiot ( Venetsia, Genova, Firenze ja Milano) ryhtyivät välityskauppaan näiden alueiden välillä<br/> - Genova huolehti välityskaupasta läntisellä Välimerellä ja Venetsia itäisellä välimerellä<br/> - tämä välityskauppa oli kaupunkivaltioille hyvin tuottoisaa ja se oli näiden alueiden kukoistavan renessanssikulttuurin taustalla<br/> - idän tuontituotteita mausteet, hajusteet ja väriaineet<br/> - oma merkittävä kauppa-alue syntyi Konstantinopolin ja Mustanmeren alueelle<br/> - Pohjanlahden ja Itämeren kauppa oli Hansaliiton käsissä ja tärkeimmät tuotteet olivat turkikset, suola ja villatuotteet<br/> - merkittäviä kauppakeskuksia myös Pariisi, Köln, Brygge ja Lyypekki<br/> - löytöretkien seurauksena kaupan painopiste siirtyi Atlantille ja uusiksi kaupan keskuksiksi tulivat Espanja ja Portugali ja siellä Lissabon ja Porto<br/> - löytöretkien jälkeen Eurooppa alkoi käydä ns. kolmikantakauppaa kts. moniste<br/> <br/> <b>b) Mitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia 1300- ja 1400-luvuilla syntyneillä uusil</b><b>la kauppareiteillä oli Euroopassa?</b><br/> - taloudelliset vaikutukset: kaupunkien ja rahataloudenelpyminen ja Euroopan vaurastuminen<br/> - yhteiskunnalliset vaikutukset: porvariston synty ja feodalismin heikkeneminen, kansallisvaltiot vahvistuivat, renessanssin synty Pohjois-Italiassa 2026-08-24T12:56:42+03:00 https://peda.net/id/a8dc517e9ecd1 2026-08-24T14:49:52+03:00 <span class="text"><a name="q2"></a>Moderni elämäntapa <span class="nowrap">(20 p.)</span> <br/> <br/> Videokatkelmassa (aineisto 2.A) kuvataan Berliiniä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Aineisto: 2.A <a href="https://yle.fi/plus/abitreenit/2017/syksy/HIfi/HIfi/attachments/index.html#2.A" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><!--filtered attribute: target="attachments"--><span class="list-item-short">Videokatkelma: Berliini </span></a> Minkälaisia erilaisia modernin elämäntavan piirteitä videokatkelmassa (aineisto 2.A) voidaan havaita? <br/> <br/> Moderni elämäntapa: tarkoitetaan nopean kaupungistumisen luomaa kaupunkikulttuuria 1800- ja 1900-luvkujen vaihteessa.<br/> <br/> Havaintoja videosta:<br/> - suuret väkijoukot kertovat kaupungin voimakkaasta kasvusta<br/> - joukkoliikenne oli hyvin kehittynyt: junat, hevosella vedettävät kärryt, johon mahtuo paljon ihmisiä, raitiovaunut ja autoja (autot ei vielä joukkoliikennekäytössä). Paljon myös pyöräilijöitä.<br/> - teknologian kehitys: autot, liikennevälineet, kamerat, katuvalaistus<br/> - kulutuskulttuurin kehitys: näyteikkunat, liikkeet ja ihmisiä shoppailemassa, paljon mainoksia<br/> - tyypillistä kaupunkielämää on myös ravintolat ja kahvilat ja oluttupakulttuuri, jotka näkyivät videolla hyvin<br/> - ulkoilmakonsertit<br/> - naisen aseman muutos: työssäkäynti, osallistuminen julkiseen elämään, naiset kuluttajina<br/> <br/> Modernin kaupunkikulttuurin taustalla:<br/> - porvariston vaurastuminen ja poliittisen aseman nousu teollistumisen seurauksena<br/> - elintason nousu<br/> - vapaa-ajan lisääntyminen<br/> <br/> Huomioitava se, että videolle on kuvattu pääasiassa Berliinin yläluokkaa. Jossain muussa kaupunginosassa kuvattu video antaisi toisenlaisen kuvan.<br/> <br/> </span> 2026-08-23T11:35:56+03:00 https://peda.net/id/e5adcba69c881 2026-08-21T12:48:53+03:00 <b>Miten maanviljelyn aloittaminen vaikutti yhteiskuntiin?<br/> </b><br/> - aikaisempi liikkuva elämäntapa väistyi ja syntyi pysyvä asutus<br/> - ensimmäiset kylät syntyivät, ja niistä kehittyivät kaupungit<br/> - vanhaisimmat tunnetut asutuskeskittymät ovat Jeriko ja Catal Huyuk Lähi-idässä (n. 8000-6000 eaa)<br/> - kaupingeista kehittyi valtioita, joiden johdossa oli hallitsija ja hänen varustamansa armeija<br/> - ihminen alkoi kesyttää eläimiä (lammas, vuohi, hevonen) ja karjanhoito kehittyi<br/> - maanviljelyyn kuuluva tekniikka kehittyi (metalliset sirpit, kuokat, aurat)<br/> - väkiluku kasvoi, kun ruokaa oli riittävästi ja sitä saattoi varastoida<br/> - varastointi synnytti varallisuutta, talonpoikien vilja riitti ruokaan, mutta yhteiskunnan yläluokille (hallitsija ja papisto) kertyi ylijäämää<br/> - ihmisten varallisuuserot kasvoivat, kun tuotanto kasvoi, ja varallisuus siirtyi perintönä jälkipolville<br/> - yhteiskunta eriytyi, kun kaikkien ei enää tarvinnut hankkia perusravintoa, ammatit eriytyivät, työnjako, uusia ammatteja esim. seppä, kirjuri ja leipuri<br/> - ensimmäiset ympäristötuhot koettiin Mesopotamiassa, liika viljely ja suolainen vesi aiheuttivat maaperän köyhtymistä<br/> <br/> <b>Miten elämäntapa erosi keräily- ja pyyntikulttuurien ja varhaisten maanviljelyskulttuurien välillä?</b><br/> <br/> <b>Keräily- ja pyyntikulttuuri </b><br/> keski-ikä 25-30 vuotta <br/> naiset keräilivät, miehet metsästivät <br/> liikkuva elämäntapa <br/> ravinnosta 70% keräilystä, keräily ei elättänyt suurta väkimäärää<br/> väkimäärää jouduttiin rajoittamaan jättämällä <br/> heimon ulkopuolelle lapsia ja vanhuksia<br/> <br/> <b>Maatalouskulttuuri<br/> </b> keski-ikä n. 30-35 vuotta<br/> miehet hoitivat maataloustyöt, naiset kodin, lapset ja eläimet<br/> pysyvä asutus syntyi, kun pelto sitoi ihmiset maahan<br/> pääosa elannosta tuli viljelystä, väkiluku kasvoi, ekoissa kylissä väestöä oli muutama suurta yhteisöä sata, korkeakulttuurien kaupungeissa tuhansia<br/> perheen koko kasvoi, koska lapsia tarvittiin työntekoon viljelyksillä<br/> <br/> Ensimmäiset korkeakulttuurit <b>perustuivat tuottavaan maatalouteen</b>. Ne syntyivät hedelmällisiin jokilaaksoihin Mesopotamiaan, Egyptiin,Kiinaan ja Intiaan. Ensimmäinen korkeakulttuuri syntyi Mesopotamiaan Eufrat- ja Togris- jokien heldelmälliseen jokilaaksoon. <b>Korkeakulttureille oli tyypillistä kehittynyt kaupankäynti, hallinto, kaupunkikulttuuri, kirjoitustaidon kehittyminen ja ammattien eriytyminen.</b> 2026-08-20T14:18:40+03:00 https://peda.net/id/0922f0c897bd1 2026-08-14T11:49:18+03:00 Tee kotona seuraavat tehtävät maanantain oppitunnille:<br/> <br/> Lue Studeon kpl. 2. ja tee luvun teht. 2 ja 3.<br/> Lue Studeon luku 2.1. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 6. 2026-08-14T11:49:18+03:00