Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa päätetään ja kuvataan kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisen käytännöt eri toimintamuodoissa varhaiskasvatuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan

• kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä ohjaavat paikalliset periaatteet ja käytännöt
• maksutonta kuntouttavaa varhaiskasvatusta yli 2-vuotiaalle kehitysvammaiselle 25h/vk - varhaiskasvatusjohtaja
• Lapsen tuen tarpeet huomioitava ryhmää muodostaessa ja ryhmäkoossa/ lisäresurssina
• Lapsen avustamiseen liittyvät päätökset- varhaiskasvatusjohtaja/ sivistysjohtaja
• lapsen tuen tarpeen arviointiin liittyvät käytännöt
• lapsen ja lapsiryhmän havainnointia
• --> tuen tarpeita arvioidaan tiimipalaverissa tarpeen mukaan
• lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu viimeistään 3kk hoidon alettua
• kelton käynnit tarvittaessa ryhmässä havainnoimassa, konsultoimassa, kettu-testi
• tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa: pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointia tukevat järjestelyt
• • PEDAGOGISET järjestelyt
  • pienryhmätoiminta, kuvat, tukiviittomat, siirtymisten ja muiden päivittäistoimintojen järjestäminen lapsiryhmän kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi
  • RAKENTEELLISET järjestelyt
  • lapsiryhmän koko pienenetään tarvittaessa, jos ryhmässä lapsi, joka tarvitsee pidempi aikaista tukea
  • lapsiryhmään lisätään tarvitaessa henkilökuntaa esim. ryhmäavustaja
  • HYVINVOINTIA TUKEVAT järjestelyt
  • ryhmä tekee tiiviistä yhteistyötä moniammatillisesti, kelto käy pyydettäessä, lapsia kuntouttavien terapeuttien kanssa sovitaan yhteistyöstä ja käytännöistä (terapia-ajat, tilojen käyttö ym)
• lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt tuen aikana
• lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu käydään syksyllä n. 3 kk kuluttua varhaiskasvatuksen aloituksesta jokaiselle lapselle huoltajien kanssa
• keväällä lapsen vasu arvioidaan tiimin/perhepäivähoitajan toimesta. Sovitaan huoltajien kanssa arviointitavasta.
• lasten ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt tuen aikana
• avoin yhteistyö tärkeää
• tuonti- ja hakutilanteet päivittäin tärkeitä
• lapsen vasu-keskustelun yhteydessä kirjataan tarvittaessa lapsen tuen tarpeet ja tavoitteet- liite, kelto mukana
• moniammatilliset yhteistyöpalaverit yksittäisten lasten osalta tarvittaessa
• monialainen yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken tuen järjestämisessä sekä tuen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
• • ryhmän lto/lh aina huolen ilmaannnuttua keskustelee lapsen huoltajien kanssa, sovitaan yhteisistä toimintatavoista ja pyritään puuttumaan ja ratkaisemaan huoli yhdessä
  • jos huoli jatkuu, tiedotetaan edelleen huoltajia, pyydetään kelto havainnoimaan ja konsultoimaan
  • tiedotetaan huoltajia, kelto ohjaa lapsen/perheen tarvittaessa neuvolan tai perheneuvolan kautta tarvittaviin palveluihin
  • tiivis yhteistyö perheen ja varhaiskasvatuksen välillä, mukaan yhteisyöhön tulee mahdolliset terapeutit ym.
  • Järjestetään lapsen vasu-keskustelu, jossa tuen tarpeet, tavoitteet ja vastuut kaikille selvät
  • • neuvola (4v. kyselylomake)
    • perheneuvola
    • erikoissairaanhoito
    • lastensuojelu
    • Reppu-tiimi
    • Kunta Lape- ryhmä (lapsiperheiden palvelut)
• toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt varhaiskasvatuksen aikana ja siirryttäessä esiopetukseen
• • lapsen vasu siirtyy lapsen uuteen ryhmään huoltajien luvalla , tarvittaessa lto/ kelto järjestää arviointi- ja tiedonsiirtopalaveri
  • esiopetukseen siirtyvistä ryhmä täyttää tiedonsiirtolomakkeen, jonka huoltajat lukevat ja allekirjoittavat.
  • Tarvittaessa järjestetään arviointi- ja tiedonsiirtopalaveri lapsista, joilla tuen tarpeita

Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellään tulkitsemis- ja avustamispalveluihin sekä apuvälineisiin liittyvät hallinnolliset käytänteet varhaiskasvatuksen järjestäjän päättämällä tavalla.