https://peda.net/id/8cce39b6ad2 2023-02-15T14:30:37+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9ae88770736 2025-08-07T10:32:00+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-a1397260-7360-11f0-898c-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-a1397260-7360-11f0-898c-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="a1397260-7360-11f0-898c-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-66130235" title="https://areena.yle.fi/1-66130235 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://areena.yle.fi/1-66130235</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2025-08-07T10:32:00+03:00 https://peda.net/id/22ac77c2735 2025-08-07T09:09:53+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-26381f9a-7355-11f0-b0b2-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-26381f9a-7355-11f0-b0b2-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="26381f9a-7355-11f0-b0b2-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://rokotepalvelu.fi/rokotteet/mpr-rokote/" title="https://rokotepalvelu.fi/rokotteet/mpr-rokote/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://rokotepalvelu.fi/rokotteet/mpr-rokote/</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2025-08-07T09:09:53+03:00 https://peda.net/id/2503c310ed9 2023-05-08T15:52:09+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-2e826b94-ed9f-11ed-9bd9-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-2e826b94-ed9f-11ed-9bd9-f8f21e97e2d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="2e826b94-ed9f-11ed-9bd9-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/thl-n-kysely-huumekokeilut-ovat-yleistyneet/?" title="https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/thl-n-kysely-huumekokeilut-ovat-yleistyneet/? (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/thl-n-kysely-huumekokeilut-ovat-yleistyneet/?</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2023-05-08T15:52:09+03:00 https://peda.net/id/433ad0b411b 2024-05-14T09:14:46+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-48972512-11b9-11ef-b9cf-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-48972512-11b9-11ef-b9cf-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="48972512-11b9-11ef-b9cf-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-70638068" title="https://areena.yle.fi/1-70638068 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://areena.yle.fi/1-70638068</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2024-05-14T09:14:46+03:00 https://peda.net/id/d8e1fde6d90 2023-04-12T11:27:22+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-ee7970f8-d90b-11ed-b9ba-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-ee7970f8-d90b-11ed-b9ba-f8f21e97e2d1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="ee7970f8-d90b-11ed-b9ba-f8f21e97e2d1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://ilkkapohjalainen.fi/kotimaa/suomalaisten-tyo-ja-toimintakyky-ovat-heikkenemassa-varoittaa-hyvinvointikatsaus" title="https://ilkkapohjalainen.fi/kotimaa/suomalaisten-tyo-ja-toimintakyky-ovat-heikkenemassa-varoittaa-hyvinvointikatsaus (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://ilkkapohjalainen.fi/kotimaa/suomalaisten-tyo-ja-toimintakyky-ovat-heikkenemassa-varoittaa-hyvinvointikatsaus</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Suomalaisten työ- ja toimintakyky ovat heikkenemässä pitkään jatkuneen hyvän kehityksen jälkeen. Asiasta varoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kela laatimassaan hyvinvointikatsauksessa, jonka tulokset julkaistiin tiistaina.<br/> Syitä 2010-luvulla alkaneeseen huonoon käänteeseen ovat mielenterveyden ongelmat, lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö. Samoin taustalla vaikuttavat keskeiset kansantaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit.<br/> Toivomme, että tuleva hallitus ottaa asialistalleen selkeitä toimia, joilla suomalaisten työ- ja toimintakykyä voidaan parantaa. Tällaisia ovat erityisesti perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantaminen sekä esimerkiksi sokeri-, suola- ja rasvaverot. Lisäksi alkoholin yksinoikeusjärjestelmä tulisi säilyttää päihdehaittojen ehkäisemiseksi, Tervahauta sanoo.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2023-04-12T11:27:22+03:00 https://peda.net/id/263ecea8368 2023-08-10T10:17:40+03:00 <div class="d1XJ4"> <div class="GA9-p"> <div class="bEF-1"> <h1>Suomalaisten suolan käyttö ylittää suositukset reilusti, pahimmat suolapommit voivat yllättää – Näin vähennät suolan määrää arjessa</h1> </div> <div class="HKVHj"> <!--filtered tag: <figure--><!--&gt;--><img class="image xFbD1 gm-added gm-loaded gm-observing gm-observing-cb" src="https://fiare-prod-thumbor.assettype.com/i-mediat/2023-07/9ae24e8f-3445-47a4-a58e-aa3edba8c676/0719_UUT_suola.jpg?format=webp&amp;w=980&amp;dpr=2.0" alt="Ihminen tarvitsee suolaa, mutta liika on haitaksi. Monet elintarvikkeet sisältävät suuria suolamääriä." loading="lazy"/><!--filtered end tag: </figure>--> </div> <div class="voice-no-read g94rl"><span><a href="https://ilkkapohjalainen.fi/arki-ja-hyvinvointi/suomalaisten-suolan-k%C3%A4ytt%C3%B6-ylitt%C3%A4%C3%A4-suositukset-reilusti-pahimmat-suolapommit-voivat-yll%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4-n%C3%A4in-v%C3%A4henn%C3%A4t-suolan-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4-arjessa" rel="nofollow ugc noopener">https://ilkkapohjalainen.fi/arki-ja-hyvinvointi/suomalaisten-suolan-k%C3%A4ytt%C3%B6-ylitt%C3%A4%C3%A4-suositukset-reilusti-pahimmat-suolapommit-voivat-yll%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4-n%C3%A4in-v%C3%A4henn%C3%A4t-suolan-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4-arjessa</a><br/> <br/> 24.7.2023 Ilkka-Pohjalainen</span><br/> Ihminen tarvitsee suolaa, mutta liika on haitaksi. Monet elintarvikkeet sisältävät suuria suolamääriä.Kuva:<span> </span>Jonna Karekivi</div> <div class="_3U-KT"> <ul> <li><a href="https://ilkkapohjalainen.fi/author/jonna-karekivi" rel="nofollow ugc noopener">Jonna Karekivi</a></li> </ul> </div> <div class="T8GpX"><a class="_4NnzV">VAASA</a></div> </div> </div> <div> <div class="story-body tIXRB"> <div> <div> <div class="EcNba"> <div class="IpZNv"> <div> <div class="story-element story-element-text"> <div> <p>&quot;Suolaa, suolaa, enemmän suolaa&quot;.</p> <p>Näillä sanoin<span> </span><strong>Fakiiri Kronblom<span> </span></strong>esiintyi 1960-luvun lastenohjelmassa. Todellisuudessa suolan käyttöä tulisi kuitenkin vähentää, sillä suomalaisten suolan saanti ylittyy reilusti.</p> </div> </div> </div> <div> <div class="story-element story-element-text"> <div> <p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntijan<span> </span><strong>Heli Kuusipalon</strong><span> </span>mukaan liiallinen suolamäärä on opittu tapa.</p> <p>– Suolaa saadaan pääruoista, joihin on tottumuksen kautta opittu lisäämään suolaa.</p> <p>Suolaa voi löytyä isoja määriä yllättävistä elintarvikkeista.</p> <p>– Jos mennään yksittäisiin elintarvikkeisiin, niin leivät ja varsinkin paistopisteiden leipätaikinat ovat suolaisia, Kuusipalo avaa.</p> <p>– Myös juustot ja makkarat ovat suolan päälähteitä suomalaisilla.</p> </div> </div> </div> </div> </div> <div class="voice-no-read sAbh5"> </div> <div class="EcNba"> <div class="IpZNv"> <div> <div class="story-element story-element-text"> <div> <h2>Liikakäytöllä haitallisia terveysvaikutuksia</h2> <p>Ruoka- ja merisuola ovat melkeinpä täysin natriumin ja kloridin muodostamaa natriumkloridia. Näistä natrium on se ainesosa, jonka määrää tulee tarkkailla.</p> <p>Mineraalisuola, kuten Pansuola, sisältää vähemmän natriumia, joten siksi sen käyttö on suositeltavaa. Natriumin vähäinen määrä vaikuttaa myös makuun. Tämän takia mineraalisuolaa käytetään herkästi enemmän, jolloin natriumin käyttö ei todellisuudessa vähene.</p> <p>Liiallinen suolan syönti nostaa verenpainetta, mikä on uhka sydän- ja verisuonitaudeille.</p> <p>– Runsas suolan käyttö lisää kalsiumin eritystä virtsaan, mikä altistaa osteoporoosille. Joihinkin syöpiin, esimerkiksi mahasyöpään, sairastumisen riskiä suolan käyttö voi lisätä, Kuusipalo toteaa.</p> </div> </div> </div> <div class="_4rzod"> <div class="story-element story-element-image"><img class="qt-image gm-added gm-loaded gm-observing gm-observing-cb" src="https://fiare-prod-thumbor.assettype.com/i-mediat%2F2023-07%2F3fc692e4-a9c0-4169-9f8d-e0444161e71b%2F0719_UUT_suola2.jpg?auto=format%2Ccompress&amp;w=980&amp;format=webp&amp;dpr=1.0" loading="lazy"/><!--filtered attribute: data-src="https://fiare-prod-thumbor.assettype.com/i-mediat%2F2023-07%2F3fc692e4-a9c0-4169-9f8d-e0444161e71b%2F0719_UUT_suola2.jpg?auto=format%2Ccompress&w=980"--> <div class="voice-no-read ST5n5">Suolatuotteissa on eroja. Pansuola on 57 prosenttisesti natriumkloridia, kun taas ruokasuolassa prosentuaalinen osuus on 99,8.Kuva:<span> </span>Jonna Karekivi</div> </div> </div> <div> <div class="story-element story-element-text"> <div> <h2>Vääriä uskomuksia</h2> <p>Monilla voi olla sellainen käsitys, että etenkin kesähelteiden aikaan suolaa tulisi nauttia normaalia enemmän, esimerkiksi vichyveden muodossa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.</p> <p>– Ihmiset saavat ruoan mukana kivennäisaineita, mukaan lukien natriumia, Kuusipalo kertoo.</p> <p>Vaikka suositus suolan saannille on 5 grammaa, Ihmisen fysiologinen tarve suolan saannille on vain 1,5 grammaa. Tämä saavutetaan ruoan mukana helposti.</p> <p>Toinen harhaluulo suolaan liittyen on sen käyttö matalan verenpaineen hoitokeinona.</p> <p>– Tätä vanhan kansan viisautta usein kuulee sanottavan. Todellisuudessa, jos verenpaine on matala, pitää selvittää mistä se johtuu.</p> </div> </div> </div> <div> <div class="story-element story-element-text story-element-text-quote"> <div> <div> <blockquote>Huomaamatta ruoka oli ollut aika suolaista. Pari viikkoa kesti tottua, mutta sen jälkeen en ole enää palannut ruoan suolaamiseen.</blockquote> <span class="attribution">Heli Kuusipalo, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos</span></div> </div> </div> </div> <div> <div class="story-element story-element-text"> <div> <p>Vaikka suomalaiset syövät suolaa liikaa, on muistettava, että natriumtason ylläpitäminen on tärkeää.</p> <p>– Jos natriumin määrä romahtaa, se on hengenvaarallinen tila, Kuusipalo toteaa.</p> <p>Liian alhaisen suolan määrän taustalla ovat kuitenkin poikkeustilanteet, kuten oksennustaudin aiheuttama kuivuminen tai kovat urheilusuoritukset.</p> <p>– Pitkäkestoisissa urheilusuorituksissa on tarkoituksen mukaista, että juodaan ja syödään, jotta saadaan sokeria ja suolaa. Pitkänmatkan hiihdoissa on perinteisesti ollut väliaikapisteillä mustikkasoppaa ja suolakurkkuja, Kuusipalo kertoo.</p> </div> </div> </div> </div> </div> <div class="voice-no-read sAbh5"> </div> <div class="EcNba"> <div class="IpZNv"> <div> <div class="story-element story-element-text story-element-text-summary"> <div> <h2>Elintarvikkeiden suolapitoisuuksia</h2> <p>Alla eri elintarvikkeiden sisältämiä suolamääriä. Määrät on ilmoitettu 100 grammaa kohden.</p> <p>Felix Ketsuppi: 2,2 g</p> <p>Vaasan Ruispalat: 1,1 g</p> <p>Valio Oltermanni 1,3 g</p> <p>Atria hiillosmakkara: 2 g</p> <p>Apetina juustokuutiot 3 g</p> <p>Myrttisen suolakurkku 3,5 g</p> <p>Kikkoman soijakastike: 16,9 g*</p> <p>Felix Caesar salaattikastike 2,5 g</p> <p>Taffel Suolatikut 4,5 g</p> <p>Taffel Sips 1,3 g</p> <p>Estrella Suolattu micropopcorn 1,8 g</p> <p><em>* Määrä 100 millilitraa kohden</em></p> </div> </div> </div> <div> <div class="story-element story-element-text"> <div> <p>Suolan saantisuositus vuorokaudessa on 5 grammaa, joka on noin yhden teelusikan verran. Suomessa miesten suolan saanti on keskimäärin 9,5 grammaa ja naisten 6,9 grammaa vuorokaudessa.</p> </div> </div> </div> <div> <div class="story-element story-element-text"> <div> <p>Sydänliitto suosittelee käyttämään vähäsuolaisia elintarvikkeita. Leivän suolapitoisuuden pitäisi olla alle 0,9 prosenttia, pääruokien 0,7 prosenttia tai vähemmän ja juustojen 1,2 prosenttia tai vähemmän.</p> </div> </div> </div> </div> </div> <div class="voice-no-read sAbh5"> </div> <div class="EcNba"> <div class="IpZNv"> <div> <div class="story-element story-element-text"> <div> <h2>Pintasuolausta ja korvaavia mausteita</h2> <p>Suolan määrää kannattaa tarkkailla elintarvikkeiden tuoteselosteista.</p> <p>Helppo tapa tunnistaa vähäsuolaisemmat tuotteet on Sydänmerkki. Sydänmerkki kertoo, että tuote tai ruoka-annos on terveyden kannalta parempi vaihtoehto. Suolan lisäksi merkki huomioi rasvan, sokerin ja kuidun määrä tuotteessa.</p> <p>Vaikka tuotteella ei olisi Sydänmerkkiä, voi siitä löytyä vähäsuolaisempi versio. Näin on esimerkiksi levitteissä ja kastikkeissa.</p> <p>Huomion arvoista on myös se, missä vaiheessa suola lisätään ruokaan. Sydänliitto suosittelee pintasuolausta, eli suolan lisäämistä ruokaan vasta kun se on lautasella.</p> <p>– Jos suolan laittaa heti alussa lihan tai kasvisten päälle, se ikään kuin häipyy ruoanvalmistuksen aikana. Pintasuolaamalla tulee laittaneeksi paljon vähemmän suolaa, Kuusipalo toteaa.</p> </div> </div> </div> <div class="_4rzod"> <div class="story-element story-element-image"><img class="qt-image gm-added gm-loaded gm-observing gm-observing-cb" src="https://fiare-prod-thumbor.assettype.com/i-mediat%2F2023-07%2F9449e36d-f709-463d-85f6-44890f84b074%2F0719_UUT_suola3.jpg?auto=format%2Ccompress&amp;w=980&amp;format=webp&amp;dpr=1.0" loading="lazy"/><!--filtered attribute: data-src="https://fiare-prod-thumbor.assettype.com/i-mediat%2F2023-07%2F9449e36d-f709-463d-85f6-44890f84b074%2F0719_UUT_suola3.jpg?auto=format%2Ccompress&w=980"--> <div class="voice-no-read ST5n5">Suolan määrän löytää tuoteselosteesta.<span> </span>Kuva:<span> </span>Jonna Karekivi</div> </div> </div> <div> <div class="story-element story-element-text"> <div> <p>Kotona ruokaa voi maustaa jollain muulla kuin suolalla. Kuusipalo vinkkaa itsetehtävistä mausteseoksista, joita voi käyttää marinointiin.</p> <p>– Mausteseokseen voi laittaa jotain hapanta, öljyä, joka kantaa mausteen maun, ja vaihtelevasti yrttejä. Niillä saa ruokaan makua ilman suolaa. Sipuli, inkivääri ja piparjuuri tuovat hyvin makua, Kuusipalo vinkkaa.</p> <p>Tottuminen pienempään suolamäärään voi kestää hetken. Kuusipalo kertoo olleensa itse tilanteessa, jossa suolan käyttö oli lopetettava kokonaan. Tämä avasi silmiä ruoan suolaisuuden suhteen.</p> <p>– Huomaamatta ruoka oli ollut aika suolaista. Pari viikkoa kesti tottua, mutta sen jälkeen en ole enää palannut ruoan suolaamiseen.</p> </div> </div> </div> <div> <div class="story-element story-element-text story-element-text-also-read"> <div class="mEuVy"> <div id="text-element" class="arrow-component arr--text-element text-m_textElement__e3QEt text-m_dark__1TC18 "><!--filtered attribute: data-test-id="text"-->Virvoitusjuomissa on sokeriansoja – Vertailussa erottui yksi ylivoimainen sokeripommi</div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2023-08-09T09:44:12+03:00 https://peda.net/id/228484dc314 2023-08-02T17:23:52+03:00 <div class="ab-test-laneitem-390574"> <div class="article-top--l hide-if-empty"> <h1><span><span class="article-info__label">Tiede<span class="article-info__separator">|</span></span><span class="article-info__label">Epidemiologia</span><br/> Muinaiset tavat pitävät terveenä</span></h1> <p class="ab-test-ingress article-ingress--large">Alkukantaisesti elävät metsästäjä-kerääjät säästyvät sairauksilta, jotka yleistyvät länsimaissa. Mikä heitä oikein suojelee?</p> <div class="article-template__paid-indicator paid-indicator paid-label paid-indicator--article" aria-label="Tilaajille"><span class="align-middle paid-indicator-title hide-if-empty">Tilaajille<br/> <a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000008334829.html" rel="nofollow ugc noopener">https://www.hs.fi/tiede/art-2000008334829.html</a><br/> </span></div> <a class="ab-test-byline" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Lauri+Sepp%C3%A4l%C3%A4" rel="nofollow ugc noopener"></a> <div class="px-picture width-full"> <div class="flex-none"> <div class="w-full"> <div class="jsx-1388292261 aspect-ratio-container relative overflow-hidden"><img class="w-full" src="https://hs.mediadelivery.fi/img/978/bb7b68fba2d8acf5eda0724300622e7a.jpg" alt="Tunnetuin metsästäjä-kerääjäyhteisö on Tansaniassa elävä hadza-heimo."/><!--filtered attribute: pinger-seen="true"--></div> </div> </div> <div class="px-caption mt-caption-top mb-16"> <p class="article-picture-caption">Tunnetuin metsästäjä-kerääjäyhteisö on Tansaniassa elävä hadza-heimo.<span> </span><span class="article-picture-byline">KUVA: GETTY IMAGES</span></p> </div> </div> </div> </div> <div class="ab-test-laneitem-38581"> <div id="page-main-content"> </div> <div class="article-byline byline-main margin-x-16"><span>Lauri Seppälä</span></div> <div class="timestamp-label margin-x-16 margin-bottom-16">19.1.2022 3:00<span> | Päivitetty 19.1.2022 19:01</span></div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span class="article-leadin">MAAILMASTA</span><span> löytyy yhä ihmisryhmiä, jotka elävät yhtä alkukantaisesti kuin esivanhempamme muinoin.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Näiden metsästäjä-kerääjien elämästä saa synkeän kuvan odotettavissa olevan eliniän perusteella. Se on vain 21–37 vuotta, kun maailman keskiarvo on 73 vuotta. Lähes 40 maassa eletään jo yli 80-vuotiaaksi.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Eniten metsästäjä-kerääjien elinajanodotetta heikentää suuri lapsikuolleisuus. Peräti 20–40 prosenttia lapsista kuolee hyvin pieninä, toteaa brittiläisen Kentin yliopiston tutkija ja tietokirjailija </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Vybarr%20Cregan-Reid" rel="nofollow ugc noopener">Vybarr Cregan-Reid</a><span> teoksessaan Primate change: How the world we made is remaking us.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Osuus on valtava verrattuna länsimaihin, joista suurimmassa osassa pikkulasten kuolleisuus jää modernin terveydenhuollon ansiosta alle prosenttiin. Meillä Suomessa se on vain 0,3 prosenttia.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Metsästäjä-kerääjistä keskimäärin vain puolet selviytyy 15-vuotiaiksi, mutta tämän rajapyykin jälkeen heitä usein odottaa pitkä, terve elämä, Cregan-Reid sanoo.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Lancet-lehdessä julkaistun </span><a class="article-genericlink" href="https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)30752-3/fulltext?elsca1=tlpr" rel="nofollow ugc noopener">tutkimuksen</a><span> mukaan bolivialaisen tsimané-heimon jäsen elää keskimäärin 70 vuotta, jos hän selviää ensin murrosikään asti. Tsimanéiden elinajanodote on jopa suurempi kuin monissa maatalouteen perustuvissa yhteiskunnissa.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Suurin osa metsästäjä-kerääjien elintapoja koskevista tutkimuksista on tehty Tansanian alueella elävän hadza-heimon parissa. Hadzojen elinajanodote on vain 33 vuotta, mutta aikuisuuteen selvitessään he elävät usein 60–70 vuotta, joskus jopa 80-vuotiaaksi.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Tämä on huikea saavutus ilman sairaaloita ja teollisia lääkkeitä – oloissa, joissa kulkutaudit, haavat ja yhteenotot muiden yhteisöjen kanssa koituvat helposti kohtaloksi.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Vaikka hadzoilla olisikin sairaaloita, niihin ei silti olisi tunkua. Heillä on nimittäin havaittu tuskin ollenkaan sydän- ja verisuonitauteja, korkeaa verenpainetta ja tyypin 2 diabetesta. Muissa väestöissä nämä elintapasairaudet yleistyvät kovaa kyytiä, suomalaiset mukaan lukien. Vuonna 2018 Suomessa 35 prosenttia kuolemista aiheutui verenkiertoelinten sairauksista, mikä tekee niistä maamme suurimman kuolinsyyn.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Miksi metsästäjä-kerääjät eivät sitten sairasta kuin me?</span></p> <h2><span>Keho on ohjelmoitu liikkumaan</span></h2> <p class="article-body mb-24 px-16"><span class="article-leadin">YKSI</span><span> selitys piilee liikunnassa, esittää hadzoja tutkinut evoluutioantropologi </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Herman%20Pontzer" rel="nofollow ugc noopener">Herman Pontzer<span> </span></a><span>yhdysvaltalaisesta Duken yliopistosta Scientific American -lehdessä.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Pontzerin mukaan metsästys ja keräily pakottivat varhaisen ihmisen näkemään vaivaa ruoan hankkimiseksi. Kehityimme riippuvaisiksi liikunnasta, joten meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä, hän sanoo.</span></p> <div class="jsx-1643254946 mb-24"> <div class="px-picture w-full"> <div class="flex-none"> <div class="w-full"> <div class="jsx-1388292261 aspect-ratio-container relative overflow-hidden"><img class="w-full" src="https://hs.mediadelivery.fi/img/468/7d83a39d67f16e3357375d9242812b1c.jpg" alt="Arkiaskaret toimivat tehokkaana liikuntana."/><!--filtered attribute: pinger-seen="true"--></div> </div> </div> <div class="px-caption mt-caption-top mb-16"> <p class="article-picture-caption">Arkiaskaret toimivat tehokkaana liikuntana.<span> </span><span class="article-picture-byline">KUVA: GETTY IMAGES</span></p> </div> </div> </div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Tutkimusten mukaan hadzan vuorokausi sisältää ainakin pari tuntia reipasta tai raskasta fyysistä toimintaa – Suomessa samaan yltää harva edes viikossa. UKK-instituutin </span><a class="article-genericlink" href="https://minedu.fi/-/istuminen-ja-muu-paikallaanolo-tayttavat-suomalaisten-paivan" rel="nofollow ugc noopener">raportin</a><span> mukaan vain joka viides suomalainen liikkuu suositusten mukaan, eli viikon aikana yhteensä 2 tuntia 30 minuuttia reippaalla tai tunnin ja 15 minuuttia rasittavalla teholla.</span></p> <div class="sadblob-placeholder sadblob-loading mx-auto w-full overflow-hidden text-center article-ad-placeholder"> </div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Hadzat kävelevät paljon koko aikuisikänsä. Kilometrejä kertyy päivittäin kymmenkunta eli vähintään 15 000 askelta. International Journal of Obesity -lehdessä vuonna 2017 julkaistussa </span><a class="article-genericlink" href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28138134/" rel="nofollow ugc noopener">tutkimuksessa</a><span> juuri tämä askelmäärä kutisti sydäntautiriskin olemattomiin.</span></p> <div class="sadblob-placeholder sadblob-loading mx-auto w-full overflow-hidden text-center article-ad-placeholder"> </div> <h2><span>Hyödyt ilmi tutkimuksissa</span></h2> <p class="article-body mb-24 px-16"><span class="article-leadin">LIIKUNTA</span><span> säätää tapaa, jolla keho kuluttaa energiaa ja koordinoi tärkeitä tehtäviä elimistössä. Viimeaikaiset edistysaskeleet aineenvaihdunnan tutkimuksissa ovat osoittaneet, että lihasten käyttäminen vapauttaa satoja erilaisia molekyylejä kehoon. Olemme vasta hiljalleen pääsemässä jyvälle niiden moninaisista vaikutuksista.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Liikunnan on muun muassa todettu hillitsevän elimistössä kytevää vaimeaa tulehdusta, joka tiedetään vakavaksi riskitekijäksi sydän- ja verisuonitautien kehitykselle. Tulehdusta lietsovien välittäjäaineiden vähentämiseen riittää, että päivän mittaan kertyy noin 20 minuuttia liikuntaa. Näin kertoo Brain, Behavior and Immunity -lehdessä vuonna 2020 julkaistu</span><a class="article-genericlink" href="https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0889159116305645" rel="nofollow ugc noopener"><span> </span>tutkimus</a><span>.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Liikunnan tiedetään myös tukevan immuunijärjestelmän toimintaa sekä vähentävän useiden syöpien riskiä.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Ei siis ihme, että hadzojen kaltaisissa yhteisöissä ei kehity sydänsairauksia, diabetesta tai muita teollistuneille maille tyypillisiä sairauksia, Pontzer kiteyttää.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Tämän lisäksi liikunta on avain terveeseen ikääntymiseen. Liikkuminen nimittäin lisää hermosolujen määrää – toisin sanoen nuorentaa aivoja – ja poistaa samalla kehosta vanhoja soluja, selittää Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori </span><a class="article-personlink" href="https://www.hs.fi/haku/?query=Sira%20Karvinen" rel="nofollow ugc noopener">Sira Karvinen</a><span>.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Reipas liikunta vähintään 2–3 kertaa viikossa auttaa olennaisesti ehkäisemään Alzheimerin taudin syntymistä. Havainto pätee myös ihmisiin, joilla on taudille altistava apo e -geenimuunnos.</span></p> <div class="jsx-1643254946 mb-24"> <div class="px-picture w-full"> <div class="flex-none"> <div class="w-full"> <div class="jsx-3468801834 aspect-ratio-container relative overflow-hidden"><img class="w-full" src="https://hs.mediadelivery.fi/img/468/7545eb518e48132b8b53b008dfe89c45.jpg" alt="Hadzat viettävät pääosan päivästään ulkosalla. "/><!--filtered attribute: pinger-seen="true"--></div> </div> </div> <div class="px-caption mt-caption-top mb-16"> <p class="article-picture-caption">Hadzat viettävät pääosan päivästään ulkosalla.<span> </span><span class="article-picture-byline">KUVA: GETTY IMAGES</span></p> </div> </div> </div> <h2><span>Jouten ilman tuolia</span></h2> <p class="article-body mb-24 px-16"><span class="article-leadin">TOISAALTA<span> </span></span><span>hadzatkaan eivät ole liikkeellä koko aikaa. He oleskelevat paikoillaan keskimäärin 6,5 tuntia päivässä, yhtä paljon kuin keskivertoyhdysvaltalainen. Suomalainen aikuinen istuu tai makaa lähes yhdeksän tuntia valveillaoloajastaan, mikä tekee meistä epäterveellä tavalla maailman kärkeä.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Runsaan istumisen tai makoilun tiedetään vaikuttavan haitallisesti elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Miksi joutenolo sitten ei kostaudu hadzoille?</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Pnas-lehdessä vuonna 2020 julkaistun yhdysvaltalais-tansanialaisen </span><a class="article-genericlink" href="https://www.pnas.org/content/117/13/7115" rel="nofollow ugc noopener">tutkimuksen</a><span> mukaan vastaus piilee hadzojen tavassa istua syvässä kyykkyasennossa. Tuoleja tai muita huonekaluja ei heillä edes ole.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><a class="article-genericlink" href="https://www.newscientist.com/article/mg24732913-000-how-changing-the-way-you-sit-could-add-years-to-your-life/" rel="nofollow ugc noopener">Tutkimusten</a><span> perusteella kyykkyistunta hyödyttää aineenvaihduntaa samaan tapaan kuin jooga. Syvässä kyykyssä reisilihakset joutuvat 5–10-kertaisen työhön verrattuna tavalliseen istumiseen. Tämä laskee huomattavasti veren triglyseridi- eli rasvatasoja.</span></p> <blockquote> <div class="citation__text">Suomalainenkin taipuu lapsena syväkyykkyyn, mutta koulussa kyky näivettyy.</div> </blockquote> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Hadzojen istumistyyli on suosittu myös joissakin Kaukoidän maissa, mistä juontuu syväkyykyn toinen nimi aasialainen kyykky. Vietnamissa, jossa lihavia on tilastoidusti maailman vähiten, kyykky on luonteva asento jopa vanhuksille.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Useimmat suomalaisetkin taipuvat kyykkyistuntaan pikkulapsena mutta menettävät taidon koulun pulpetin ääressä. Kyykkyyn on turha itseään väkisin pakottaa, mutta tuolilta kannattaa </span><a class="article-genericlink" href="https://news.usc.edu/166572/squatting-kneeling-health-sitting-usc-research/" rel="nofollow ugc noopener">asiantuntijoiden mukaan</a><span> ponkaista ylös mahdollisimman usein. Kevytkin fyysinen toiminta, kuten hidas kävely, pienentää sydäntä kuormittavia rasva-arvoja.</span></p> <div class="sadblob-placeholder sadblob-loading mx-auto w-full overflow-hidden text-center article-ad-placeholder"> </div> <h2><span>Maailman terveellisin suolisto</span></h2> <div class="jsx-1643254946 mb-24"> <div class="px-picture w-full"> <div class="flex-none"> <div class="w-full"> <div class="jsx-3243415326 aspect-ratio-container relative overflow-hidden"><img class="w-full" src="https://hs.mediadelivery.fi/img/468/eecfdc409095b8517fec7e85f032475c.jpg" alt="Marjoista saa vitamiineja ja ravintokuituja."/><!--filtered attribute: pinger-seen="true"--></div> </div> </div> <div class="px-caption mt-caption-top mb-16"> <p class="article-picture-caption">Marjoista saa vitamiineja ja ravintokuituja.<span> </span><span class="article-picture-byline">KUVA: SHUTTERSTOCK</span></p> </div> </div> </div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span class="article-leadin">METSÄSTÄJÄ-KERÄÄJIEN</span><span> painoindeksi pysyy yleensä ihannelukemissa koko aikuisiän. Toisin kuin voisi kuvitella, se ei kuitenkaan ole vimmatun kalorinpolton tulosta. Itse asiassa heidän päivittäinen energiankulutuksensa on keskimäärin samaa tasoa kuin passiivisten länsimaalaisten.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Tutkijoiden mukaan tätä selittää lepoaineenvaihdunta, joka käsittää 60–75 prosenttia päivittäisestä energiankulutuksesta. Hoikat ihmiset kuluttavat vähemmän energiaa levossa kuin lihavat, mutta metsästäjä-kerääjät kuluttavat länsimaalaisia vähemmän jopa silloin, kun vertailtavana on samankokoisia ja -ikäisiä ihmisiä.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Kyse on pohjimmiltaan siitä, miten luonnonvalinta on ohjannut eliöiden energiavarojen tehokkainta käyttöä. Pontzer arvioi, että erittäin aktiivisen ihmisen keho kuluttaa keskimäärin vähemmän energiaa tavallisissa päivän toimissa, jotta enemmän energiaa säästyy liikuntaan.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Näkemystä tukee sekin, että apinat, joita pidetään vankeudessa, polttavat yhtä paljon kaloreita kuin luonnossa elävät, fyysisesti aktiivisemmat lajitoverinsa.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Pontzerin mukaan tämä on myös oiva osoitus siitä, että liikunta on huono keino laihtua. Ruokavaliota ja liikuntaa tulisikin ajatella kahtena erillisenä työkaluna kahteen eri tarkoitukseen, hän ohjeistaa. Sydänterveyden parantamisessa kannattaa keskittyä liikuntaan ja painonhallinnassa ruokavalioon.</span></p> <div class="sadblob-placeholder sadblob-loading mx-auto w-full overflow-hidden text-center article-ad-placeholder"> </div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Viime vuosina on puhuttu paljon luolamiesdieetistä, jota kaikkien esivanhempiemme väitetään noudattaneen. Tosiasiassa varhaisilla ihmisillä ei koskaan ollut vain yhtä tapaa syödä, vaan ruokavalio määräytyi sijainnin ja vuodenajan mukaan, </span><a class="article-genericlink" href="https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/mita-jos-olisimme-metsastaja-kerailijoita" rel="nofollow ugc noopener">kertoo<span> </span></a><span>Helsingin yliopiston tutkijaryhmä Yliopisto-lehdessä.</span></p> <blockquote> <div class="citation__text">Ainoa juoma on kaloriton vesi. Mitään muuta juomaa ihminen ei tarvitsekaan.</div> </blockquote> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Ihmiset söivät, mitä ympäristö tarjosi. Napa-alueilla eläneet turvautuivat enimmäkseen villieläinproteiiniin, kun taas Afrikassa kulutettiin enemmän luonnonvaraista kasvisruokaa. Ainoa juoma oli kaloriton vesi. Mitään muuta juomaa ihminen ei fysiologisesti tarvitsekaan.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Ero nykyravintoon oli suuri: ei ollut maitotuotteita, viljaruokia, puhdistettua sokeria, kasviöljyjä eikä alkoholia. Nykyisin yhdysvaltalaiset saavat näistä elintarvikkeista keskimäärin yli 70 prosenttia energiastaan.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Esivanhemmillamme ei ollut myöskään makeita hedelmiä, jotka ovat pitkällisen jalostuksen tulosta. Kivikauden villihedelmien makeusaste vertautuu porkkanaan. Maasta ei kaivettu tärkkelyspitoisia perunoita vaan paljon vähäkalorisempia juuria ja mukuloita.</span></p> <div class="jsx-1643254946 mb-24"> <div class="px-picture w-full"> <div class="flex-none"> <div class="w-full"> <div class="jsx-1388292261 aspect-ratio-container relative overflow-hidden"><img class="w-full" src="https://hs.mediadelivery.fi/img/468/78c6d183920300309823d73dea11f6f4.jpg" alt="Riistassa on vain vähän rasvaa."/><!--filtered attribute: pinger-seen="true"--></div> </div> </div> <div class="px-caption mt-caption-top mb-16"> <p class="article-picture-caption">Riistassa on vain vähän rasvaa.<span> </span><span class="article-picture-byline">KUVA: SHUTTERSTOCK</span></p> </div> </div> </div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Muinaiselta ruokalistalta puuttuivat myös öljymarinoidut pihvit ja rasvainen pekoni. Villiriistan liha oli – ja on – vähärasvaisempaa kuin tuotantoeläinten.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Hadzojen ruokavalio koostuu yhä vähäkalorisista mukuloista, metsämarjoista, villilihasta ja hunajasta. Rasvaa ruoka sisältää vain vähän, mikä on yksi sydän- ja verisuonisairauksilta, Alzheimerilta ja diabetekselta sekä suolisto-ongelmilta suojeleva lisätekijä.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Ravintokuituja hadza syö keskimäärin noin sata grammaa päivässä – noin viisinkertaisesti keskimääräiseen suomalaiseen aikuiseen verrattuna. Kuidut lisäävät kylläisyyttä, vähentävät ruoanhimoa, tasaavat verensokerin heilahtelua ja ruokkivat hyödyllisiä suolistomikrobeja.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Valtava kuitumäärä selittää, miksi hadzoilla on poikkeuksellisen monipuolinen suolistobakteeristo: lajeja löytyy noin 40 prosenttia enemmän kuin länsimaalaiselta. Gut Microbes -lehdessä julkaistu </span><a class="article-genericlink" href="https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/19490976.2018.1494103" rel="nofollow ugc noopener">tutkimus</a><span> kertoo, että hadzojen suolistossa elää myös bakteerityyppejä, joita ei yleensä esiinny länsimaisesti ruokailevilla.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Tämäkin ero on olennainen tautiriskien kannalta. Mitä suurempi kirjo bakteereja suolistoa asuttaa, sitä vähemmän sairauksia yleensä havaitaan.</span></p> <div class="jsx-1643254946 mb-24"> <div class="px-picture w-full"> <div class="flex-none"> <div class="w-full"> <div class="jsx-1388292261 aspect-ratio-container relative overflow-hidden"><img class="w-full" src="https://hs.mediadelivery.fi/img/468/b7ee673658b41defd956efc82110c5e2.jpg" alt="Hadzat syövät, mitä luonto kulloinkin tarjoaa."/><!--filtered attribute: pinger-seen="true"--></div> </div> </div> <div class="px-caption mt-caption-top mb-16"> <p class="article-picture-caption">Hadzat syövät, mitä luonto kulloinkin tarjoaa.<span> </span><span class="article-picture-byline">KUVA: GETTY IMAGES</span></p> </div> </div> </div> <h2><span>Ravinto säätää mikrobistoa</span></h2> <p class="article-body mb-24 px-16"><span class="article-leadin">HADZOJEN</span><span> ravinnonhankintaa ohjaa kausivaihtelu. Sadekaudella marraskuusta huhtikuuhun ruokavaliossa painottuvat marjat ja hunaja, kuivana kautena he syövät enemmän lihaa. Kuitupitoisia mukuloita ja apinanleipäpuun hedelmiä hadzat kuluttavat ympäri vuoden.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Lihan hallitessa ruokavaliota suoliston mikrobisto muuttuu hyvin lähelle länsimaista, ja sadekaudella kirjo alkaa jälleen monipuolistua.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Havainto tukee ajatusta, jonka mukaan mikrobiston koostumusta voi muuttaa ruokavalion avulla. Toisin sanoen aineenvaihduntaa on mahdollista säätää terveeseen suuntaan syömällä ruokaa, joka auttaa hyödyllisiä suolistobakteereja valtaamaan tilaa haitallisilta.</span></p> <blockquote> <div class="citation__text">Metsästämään ja keruuseen lähdetään heti herättyä, ilman aamiaista.</div> </blockquote> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Entä onko ruokarytmillä väliä? Kehittyneissä yhteiskunnissa tehdyt tutkimukset puoltavat vahvasti säännöllistä ruokailua.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Länsimaissa korostetaan usein erityisesti aamiaisen merkitystä, mutta ei ole tukevaa näyttöä siitä, että aamiaisen jättäminen väliin johtaisi painon nousuun tai että sen syöminen edistäisi painon pudotusta, kertoo British Medical Journal -lehdessä vuonna 2019 julkaistu </span><a class="article-genericlink" href="https://www.bmj.com/company/newsroom/eating-breakfast-may-not-be-a-good-strategy-for-weight-loss/" rel="nofollow ugc noopener">tutkimuskatsaus</a><span>.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Hadzoille koko aamiaisen käsite on vieras – heillä ei ole sille edes vakiintunutta sanaa.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Tyypillisesti pian heräämisen jälkeen heimon miehet lähtevät tyhjin vatsoin metsästämään tai hunajankeruuseen. Muutaman tunnin kuluttua he saattavat napostella marjoja, mikäli sattuvat niitä löytämään.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Leiriin jääville taas kourallinen hunajaa puolen päivän tienoilla voi olla ainoa ruoka ennen ilta-ateriaa. Ruokailutavat kuitenkin vaihtelevat suuresti leirin koon ja vuodenajan mukaan.</span></p> <div class="jsx-1643254946 mb-24"> <div class="px-picture w-full"> <div class="flex-none"> <div class="w-full"> <div class="jsx-740865259 aspect-ratio-container relative overflow-hidden"><img class="w-full" src="https://hs.mediadelivery.fi/img/468/a2adcf6ed822806fe345bb9968f36b83.jpg" alt="Kourallinen hunajaa riittää usein ilta-ateriaan asti."/><!--filtered attribute: pinger-seen="true"--></div> </div> </div> <div class="px-caption mt-caption-top mb-16"> <p class="article-picture-caption">Kourallinen hunajaa riittää usein ilta-ateriaan asti.<span> </span><span class="article-picture-byline">KUVA: GETTY IMAGES</span></p> </div> </div> </div> <h2><span>Sisäisen kellon ehdoilla</span></h2> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Unta hadza tarvitsee keskimäärin 6,5 tuntia yössä, mikä on selvästi vähemmän kuin kehittyneiden maiden ihmisten 7–9 tuntia. Hadzat menevät nukkumaan keskimäärin kello 22 ja heräävät keskimäärin kello 7.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Toronton yliopiston tutkijat </span><a class="article-genericlink" href="https://royalsocietypublishing.org/doi/full/10.1098/rspb.2017.0967" rel="nofollow ugc noopener">havaitsivat</a><span>, että kukaan hadza-heimossa ei nuku läpi yön. He nousevat yksi kerrallaan useita kertoja yön aikana ja heräävät eri aikoihin aamulla.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>20 vuorokautta kestäneen tarkkailun aikana kaikki aikuiset nukkuivat ainoastaan 18 minuuttia samanaikaisesti. Yli 99 prosenttia vuorokaudesta joku ryhmästä oli hereillä varoittamassa mahdollisista vaaroista, kuten petoeläimistä.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Kaikissa maailman väestöissä nukkumisaikojen erot ovat vahvasti sidoksissa ikään – niin myös hadzoissa. Nuoret hadzat valvovat noin kello 23:een asti ja heräävät kello 8:n jälkeen, kun taas vanhemmat menevät nukkumaan jo kello 20 ja nousevat ylös ennen kuutta aamulla.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Kullekin ihmisyksilölle sopiva uniaikataulu on aina riippuvainen omasta kronotyypistä eli sisäisestä vuorokausirytmistä. Sitä ohjaavat biologiset kellot, joita sijaitsee lähes jokaisessa kudoksessa ja elimessä. Useimmat ihmiset on ohjelmoitu nukahtamaan 21—23:n aikaan ja heräämään, kun aurinko nousee.</span></p> <blockquote> <div class="citation__text">Länsimaisen yhteiskunnan vaatima vuorokausirytmi ei sovi kaikille.</div> </blockquote> <p class="article-body mb-24 px-16"><a class="article-genericlink" href="https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/iltavirkut-ovat-muita-alttiimpia-monille-sairauksille/" rel="nofollow ugc noopener">Tutkimusten mukaan</a><span> noin 47 prosenttia suomalaisista aikuisista on aamuvirkkuja ja iltaihmisiä on noin 12 prosenttia. Hadzoja tutkineet arvelevat, että erilaiset kronotyypit voivat olla evoluution luoma sopeuma yhteisöllisen valppauden ylläpitämiseksi. Se on auttanut lajiamme selviytymään vaarallisissa ympäristöissä.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Tästä syystä länsimaisen yhteiskunnan vaatima vuorokausirytmi ei sovi kaikille. Siksi sen muuttaminen kronotyyppien vaatimaan suuntaan voisi edistää jopa kansanterveyttä.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>On esimerkiksi </span><a class="article-genericlink" href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4844764/" rel="nofollow ugc noopener">näyttöä</a><span> siitä, että kun koulun alkamisaikaa myöhennetään, koululaiset nukkuvat enemmän. </span><a class="article-genericlink" href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25772446/" rel="nofollow ugc noopener">Näyttöä</a><span> on myös siitä, että vuorotyöläiset saavat unesta nopeammin kiinni ja nukkuvat paremmin, kun vuorokausirytmi räätälöidään juuri heidän kronotyypeilleen sopivaksi.</span></p> <h2><span>Urapolku ei paina</span></h2> <p class="article-body mb-24 px-16"><span class="article-leadin">IHMINEN</span><span> on laumaeläin, ja siksi sosiaalisuus on olennaista mielemme hyvinvoinnille. Läntinen individualismi on ruokkinut yksinäisyysepidemiaa, kun taas metsästäjä-kerääjän elämä on yhteisöllistä.</span></p> <div class="jsx-1643254946 mb-24"> <div class="px-picture w-full"> <div class="flex-none"> <div class="w-full"> <div class="jsx-3380115991 aspect-ratio-container relative overflow-hidden"><img class="w-full" src="https://hs.mediadelivery.fi/img/468/bd0bb5304fef9cfb5120f7fa48a715ab.jpg" alt="Lapsia sylitellään ahkerasti ja itkuun reagoidaan nopeasti."/><!--filtered attribute: pinger-seen="true"--></div> </div> </div> <div class="px-caption mt-caption-top mb-16"> <p class="article-picture-caption">Lapsia sylitellään ahkerasti ja itkuun reagoidaan nopeasti.<span> </span><span class="article-picture-byline">KUVA: GETTY IMAGES</span></p> </div> </div> </div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Kaikki lähtee kasvatuksesta: metsästäjä-kerääjien jälkikasvuun juurtuu yhteisöllinen ajattelutapa, samaten hyvä itsetunto ja vankka mielenterveys. Kasvatukseen osallistuvat muutkin kuin lapsen vanhemmat, ja lapsilla on aikaa leikkiä ja keskustella. Koskettaminen, kantaminen ja hellittely on yleistä. Lasten itkuun reagoidaan nopeasti.</span></p> <div class="sadblob-placeholder sadblob-loading mx-auto w-full overflow-hidden text-center article-ad-placeholder"> </div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Mieltä ei myöskään paina rahan riittävyys tai työhuolet.</span></p> <div class="sadblob-placeholder sadblob-loading mx-auto w-full overflow-hidden text-center article-ad-placeholder"> </div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>”He eivät välitä urastaan tai köyhyydestään, ja viettävät päivänsä ulkona ystävien ja perheen kanssa heidän koko elämänsä. Nämä tekijät liittyvät yleensä onnellisuuden tunteeseen, millä puolestaan on keskeinen rooli yleisessä terveydentilassa”, Helsingin yliopiston tutkimusryhmä </span><a class="article-genericlink" href="https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/mita-jos-olisimme-metsastaja-kerailijoita" rel="nofollow ugc noopener">kirjoittaa</a><span>.</span></p> <div class="fact-box"> <div class="fact-box__inner"> <div class="fact-box__title-container"> <h3>Ryhmiä jäljellä muutamia kymmeniä</h3> </div> <ul> <li> <p class="article-body"><span>Jos ihmisen kahden miljoonan vuoden historia supistetaan vuorokaudeksi, maata alettiin viljellä neljä minuuttia sitten. Ennen maanviljelyyn siirtymistä noin 11 000 vuotta sitten kaikki olivat metsästäjä-kerääjiä.</span></p> </li> <li> <p class="article-body"><span>Vielä 1500-luvulla metsästäjä-kerääjiä eli osissa Eurooppaa ja kaikkialla Amerikassa, mutta sen jälkeen heidän määränsä on vähentynyt dramaattisesti.</span></p> </li> <li> <p class="article-body"><span>Nykyään maailmassa on arviolta joitakin kymmeniä metsästäjä-kerääjäyhteisöjä, kuten Tansanian hadzat, Bolivian tsimanét, Australian martu-kansa ja Alaskan iñupiat. Lisäksi Amazonasissa ja Papua-Uudessa-Guineassa elää ryhmiä, jotka eivät ole 11 000:n viime vuoden aikana olleet kosketuksissa muihin kulttuureihin.</span></p> </li> <li> <p class="article-body"><span>Metsästäjä-kerääjien selviytyminen on liikkumisen varassa. He ovat nomadeja eli ihmisiä, jotka liikkuvat eläinten tai muun ravinnon mukana eivätkä asetu pysyvään asuinpaikkaan.</span></p> </li> <li> <p class="article-body"><span>Ryhmien koko vaihtelee yleensä suurperheestä enintään noin sadan hengen kokonaisuuteen.</span></p> </li> <li> <p class="article-body"><span>Ravinto hankitaan metsästyksellä, kalastuksella sekä luonnonvaraisten kasvien ja muiden ravinnoksi kelpaavien ruoka-aineiden kuten hunajan keruulla.</span></p> </li> </ul> </div> </div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span class="article-strong">Lauri Seppälä on vapaa tiedetoimittaja ja tiedetoimituksen vakituinen avustaja.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span class="article-strong">Julkaistu Tiede-lehdessä 13/2021.<br/> <a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000008334829.html" rel="nofollow ugc noopener">https://www.hs.fi/tiede/art-2000008334829.html</a><br/> </span></p> </div> 2023-08-02T17:23:22+03:00 https://peda.net/id/1251b0ee31e 2023-08-03T13:39:49+03:00 6. Aineistotehtävä: Kuolemansyyt<br/> <br/> a. Vuonna 1917 uusi syntyvä ikäpolvi on pääsääntöisesti aina vanhempaa polvea suurempi ja<br/> muodostaa näin tasaisesti levenevän kolmiomallin. Vuoden 2021 väestöpyramidissa ei ole enää<br/> pyramidimuotoa, vaan se on kääntynyt tasapaksummaksi ja jopa alaspäin kapenevaksi.<br/> Vuoden 1917 väestöpyramidissa suurimmat ikäryhmät ovat 0–14-vuotiaat, vuoden 2021<br/> väestöpyramidissa 25–44-vuotiaat sekä 55–74-vuotiaat. Pienimmät ikäluokat vuonna 1917 olivat<br/> yli 75-vuotiaat. Vuoden 2021 väestöpyramidissa on nähtävissä yhä pienempi syntyvä ikäpolvi.<br/> Sukupuolten välillä vuonna 1917 ei ollut juurikaan eroa: naisia oli vähän enemmän kuin miehiä.<br/> Vuonna 2021 naisten suhteellinen määrä on suurempi, varsinkin yli 60-vuotiaista alkaen.<br/> b. Vuonna 1917 Suomi oli epidemiologisen siirtymän toisessa vaiheessa. Elinajanodote oli alhainen<br/> ja syntyvyys suurta, mutta äitiys- ja imeväisyyskuolleisuus oli edelleen suurta ja tartuntataudit<br/> aiheuttivat ison osan kuolemista. Kuolleisuuden lasku varhaisen kansanterveys- ja valistustyön<br/> ansiosta johti kuitenkin väestönkasvuun.<br/> Tällä hetkellä Suomi on neljännen ja viidennen vaiheen taitteessa. Sekä syntyvyys että kuolleisuus<br/> ovat matalalla tasolla, ja tällä hetkellä väestön lukumäärän ennustetaan vähenevän.<br/> Terveydenhuolto on yksi maailman parhaista, ja väestön terveyden edellytykset otetaan<br/> huomioon kaikessa päätöksenteossa.<br/> c. Kokonaishedelmällisyysluku (montako lasta nainen keskimäärin synnyttää) on laskenut 3,71<br/> lapsesta (vuonna 1917) 1,46 lapseen (vuonna 2021). Samaan aikaan elinajanodote on pidentynyt<br/> vuoden 1917 tasosta (miehet 43 vuotta, naiset 49 vuotta) vuoden 2021 tasolle (miehet 79 vuotta,<br/> naiset 85 vuotta).<br/> Lasten lukumäärän pienenemisen taustalla saattaa olla nuorten halu keskittyä enemmän<br/> opiskeluun ja työntekoon ja/tai itseen ja parisuhteeseen. Ensisynnyttäjän keski-iän nousu noin 30<br/> ikävuoteen saattaa vaikeuttaa raskaaksi tulemista.<br/> Elinajanodotteen pidentymisen taustalla on monia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sadan vuoden aikana<br/> köyhä valtio on vaurastunut ja väestön terveydentilaan on pystytty panostamaan mm. laadukkaan<br/> äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä työterveyshuollon avulla. Työ- ja<br/> asuinolot ovat parantuneet, ja terveyttä edistäviin elintapoihin on pystytty vaikuttamaan<br/> laadukkaan koulutuksen avulla. Koulutus on myös lisännyt kiinnostusta omasta terveydestä<br/> huolehtimiseen, ja tätä tietoa on pystytty välittämään eteenpäin seuraaville sukupolville. 2023-08-03T13:39:49+03:00