https://peda.net/id/8cc9788a10a 2017-03-24T18:18:43+02:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/72b7969a10b 2017-03-24T18:39:28+02:00 <ul> <li>Modernissa proosassa <b>perinteinen kertomuksen rakenne rikottiin</b>. <ul> <li>Romaanissa kertojia saattoi olla useita, ja he kertoivat tarinaa eteenpäin omasta näkökulmastaan.</li> <li>Juoni ei edennyt välttämättä aikajärjestyksessä ja eteneminen oli katkonaista.</li> <li>Kerronnassa oli runsaasti aukkoja ja vaati runsaasti lukijan tulkintaa.</li> <li>Yksittäisen tapahtuman kulku saatetaan kuvata äärimmäisen tarkasti ja hitaasti, sekunti sekunnilta.</li> <li>Kertoja tuo tarinan fiktiivisyyden (kuvitteellisuuden) selvästi esiin esimerkiksi kommentoimalla itseään kertojana.</li> </ul> </li> </ul> <br/> <ul> <li><b>Veijo Meri</b> <ul> <li>Meren <b>Manillaköysi</b> (1957) on absurdi kertomus jatkosodan ajalta. Sotamies Joose Keppilä päättää salakuljettaa löytämänsä manillaköyden rintamalta kotiin ja sitoo sen tiukasti ympärilleen vaatteidensa alle. Junamatka kotiin on tuskainen köyden hiertäessä ja Joosen tunnelmiin sopii hyvin pääjuonen teoksessa keskeyttävät synkkäsävyiset sisäiskertomukset. Kotiin päästyään Joose on köyden kalvamana henkihieverissä ja vaimo joutuu leikkaamaan köyden palasiksi pelastaakseen miehensä. Joosen toiminnan järjettömyyden ja tuloksettomuuden voi lukea pasifistisena (sodanvastaisena) kritiikkinä.</li> </ul> </li> </ul> 2017-03-24T18:39:28+02:00