https://peda.net/id/8bd31c9699e 2025-09-25T11:56:36+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/8bd3862d99e 2025-09-25T11:56:36+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-8bd3d8c2-99ed-11f0-9e75-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-8bd3d8c2-99ed-11f0-9e75-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="8bd3d8c2-99ed-11f0-9e75-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://quizlet.com/46012407/estetiikka-flash-cards/" title="https://quizlet.com/46012407/estetiikka-flash-cards/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://quizlet.com/46012407/estetiikka-flash-cards/</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2025-09-25T11:56:36+03:00 https://peda.net/id/8bd42b4d99e 2021-01-14T19:17:30+02:00 <p><img src="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/10548/street-artists-117290_640.jpg" alt=""/><!--filtered attribute: id="x21g2hfogyv"--><!--filtered attribute: data-caption="Katutaitelija jäljittelee patsasta."--><!--filtered attribute: data-source="Pixabay (Hans)"--><br/> <br/> <span class="caption rs_skip">Katutaitelija jäljittelee patsasta.</span><br/> <span class="source rs_skip">Lähde: Pixabay (Hans)</span><br/> <br/> <br/> Antiikin Kreikassa kuvanveisto, arkkitehtuuri ja maalaustaide rinnastettiin käsityöhön. <strong>Platon</strong> piti taidetta aistimaailman jäljittelynä, joten taide oli hänen mielestään vielä kauempana ideamaailman totuudellisuudesta kuin aistimaailma. Platonin mukaan käsityöläinen tekee esineen sen idean kopioksi, jota esine edustaa. Taiteilija vie jäljittelyn kuitenkin vielä pidemmälle, koska hän ei tee esinettä vaan tämän esineen kuvan. Tällainen jäljittely on kaksi tasoa ideoiden todellisuutta kauempana kuin itse ideat. Platonille<em> kauneus</em> ja <em>totuus</em> olivat ideoita, joten hän oli arvo-objektivisti.</p> <p><strong>Aristoteles</strong> suhtautui edeltäjäänsä myönteisemmin taiteeseen. Aristoteles ajatteli taideteoksen voivan olla kaunis ilman, että se edustaisi idean luonnetta täydellisimmillään. Aristoteleen mukaan taideteos edustaa ihmisen mahdollisuuksia esimerkiksi runoilijan kautta. Taideteos ei siis yritäkään imitoida luontoa sellaisenaan, vaan se imitoi mahdollisuutta.</p> <p>Vaikka filosofit olivat pohtineet kysymyksiä kauneudesta ja taiteesta jo aiemmin, varsinainen filosofinen estetiikka syntyi 1700-luvulla, jolloin alettiin pohtia teoreettisesti kysymystä &quot;mitä on kauneus&quot;. Filosofi<strong> Alexander Gottlieb Baumgartenia</strong> (1714–1762) pidetään estetiikan perustajana. Hän pohti, onko makuarvostelmille olemassa objektiivista perustaa. Voiko kauneusväite olla yleispätevä, vaikka se perustuu vain kokijan tunteeseen?</p> <p>Myös <strong>Immanuel Kant</strong> (1724–1804) jatkoi saman aiheen tutkimista. Hän erotti kahdenlaiset väitteet eli arvostelmat toisistaan. Määrittävät arvostelmat perustuvat loogiseen arvostelukykyyn, jossa yksittäistapaus alistetaan yleisen käsitteen alle. Tällaiset arvostelmat tuottavat ihmisille mielihyvää, koska ihminen saa tietoa luonnosta. Määrittävä arvostelma on esimerkiksi ”keltainen ruusu”. Kaikki kokijat määrittävät ruusun värin samanlaisena eli keltaisena – väri on toisin sanoen ruusun objektiivinen ominaisuus. Sen sijaan esteettiset arvostelmat kuten &quot;kaunis ruusu&quot; ovat reflektiivisiä väitteitä, ja niissä yksittäistapaus asetetaan suhteeseen mielihyvän kanssa. Esteettinen arvostelma ei anna tietoa itse kohteesta. Se kertoo vain siitä, tuottaako kohde mielihyvän tai miellyttävyyden kokemuksen kokijassa. Varsinainen kauneus itsessään on Kantin mukaan <em>a priori -</em>arvostelma. Se on intressitön ja universaali, joten kaikkien on oltava siitä samaa mieltä. Kauneus on silti jotain omanlaistaan.</p> 2025-09-25T11:56:36+03:00 https://peda.net/id/8bd47c1699e 2021-01-14T19:15:44+02:00 <p><strong> </strong></p> <p>Tuottaako tietty patsas, runo, maalaus, konsertti ja yhteisötaideteos kaikille kokijoille samanlaisen esteettisen kokemuksen? Miten vastaisivat eri filosofit? Tutustu <a href="http://filosofia.fi/node/5354" rel="nofollow ugc noopener">eri filosofien kauneuskäsityksiin</a> Filosofia.fi -sivustolla ja pohdi.</p> 2025-09-25T11:56:36+03:00 https://peda.net/id/8bd4cd2f99e 2021-01-14T19:13:32+02:00 <div class="hidden-content"> <p>Koska eri taideteokset ovat luonteeltaan erilaisia ja taidemaailma muuttuu ajan myötä uusien taidemuotojen syntyessä vanhempien rinnalle, on taideteoksen määritteleminen jokseenkin hankalaa.</p> <p>Jotta joku objekti voidaan määritellä taideteokseksi, sen tulee täyttää kaksi kriteeriä. Ensinnäkin kaikkien taideteosten yhteiseksi piirteeksi voidaan määritellä se, että ihmiset <strong>asennoituvat</strong> niihin <strong>esteettisesti</strong>. Lisäksi taideteos on <strong>kulttuuriesine</strong> eli <strong>ihmisen</strong> <strong>muokkaama</strong> <strong>artefakti</strong>. Taideteos on siis kulttuuriesine, jonka tehtävä on olla esteettinen.</p> <p><a href="https://app.tabletkoulu.fi/sections/view/10548#exercise-169560" rel="nofollow ugc noopener">Tehtävässä 11</a> käsitellään taiteen määrittelyn ongelmaa.</p> <p>Tehtävän johdantotekstissä esitelty Millen taideteos edustaa perinteistä kaunotaideteosta. Kulttuuriesineen määritelmää ei kuitenkaan pidä tarkastella liian suppeasti, koska myös luonnonobjekteja ja työkaluja voidaan katsella esteettisesti. Koska Liekki on muokannut luonnonobjektia ja oksa on esillä taidegalleriassa, on luonnonobjekti muuttunut kulttuuriesineeksi ja sitä voidaan pitää taideteoksena.</p> <p>Sen sijaan Piin oksa ei täytä taideteoksen kriteereitä, koska sitä ei ole muokattu. Carloksen ohjelma voi täyttää myös taideteoksen kriteerit. <a href="https://app.tabletkoulu.fi/sections/view/10548#exercise-52468" rel="nofollow ugc noopener">Mitkä ovat taideteoksen kriteerit? Poimi tekstistä tehtävään 5.</a></p> </div> 2025-09-25T11:56:36+03:00 https://peda.net/id/8bd51a7e99e 2021-01-14T19:12:31+02:00 <div class="hidden-content"> <p><strong>Taideteoksen konkretisaatio</strong> tarkoittaa sitä tapaa, miten taideteos ilmenee kokijalle. Liekin oksa (tehtävä 11) voi ilmetä taidegalleriassa esteettisenä elämyksenä kokijalle, mutta se voi yhtä hyvin tuottaa mielleyhtymän varhaisista uskonnoista ja niiden rituaaleista, jolloin se ilmenee kokijalle uskonnollisena objektina. Joku voi myös kokea sen pelkästään käytännöllisenä objektina ja laittaa takkinsa roikkumaan oksaan.</p> <p><strong>Esteettinen objekti</strong> onkin aina kokijan tietoisuuden kohde, ja sen kokemiseen vaikuttavat muun muassa kokijan havaitseminen, muistaminen ja mielikuvitus. Taideteoksen ilmenemisessä onkin kahdenlaisia piirteitä. Ensinnäkin taideteos ilmenee objektiivisten piirteiden, kuten teoksen muodon, värin ja koon, kautta. Sen lisäksi taideteos ilmenee kokijalle subjektiivisten, henkilökohtaisten kokemusten kautta.</p> <p><strong>Esteettinen elämys</strong> on tietoisuuden teko, joka rakentuu taideteoksen ja kokijan vuorovaikutuksesta. Se voi kestää vain hetken tai synnyttää pidempikestoisen elämysprosessin. Filosofi <strong>Walter Benjamin</strong> (1892–1940) on kuvannut esseessä <em>Taideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakaudella</em> (1936, suomennettu 1989) autenttista esteettistä kokemusta ja taideteoksen varustamista kyvyllä vastata katseeseen. Mitä tämä kyky voisi tarkoittaa? </p> </div> 2025-09-25T11:56:36+03:00 https://peda.net/id/8bd7319499e 2021-01-14T18:51:19+02:00 <div id="sectionContent" class="tkannotable-region"> <div id="primaryContent"> <div class="intro box"> <p><em>Taiteen tehtävä on pestä arkielämän pölyt sieluistamme.</em> <br/> − Pablo Picasso (1881-1973)</p> </div> <p><em>Kun kädessä on vasara, näkyy nauloja joka puolella.</em> Toisin sanoen jokainen tulkitsee kuvia oman kokemusmaailman kautta. Myös taiteilijan synnyttämissä kuvissa näkyy koettu maailma, havainnot ja päätelmät ympäröivästä todellisuudesta. Kuvat syntyvät kuvista. Useiden taiteilijoiden teoksissa on viitteitä taidehistorian kuviin. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Eklektinen" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Eklektismillä</a> tarkoitetaan aiempien tyylisuuntien tai taidevaikutteiden uudelleentulkintaa, viitteitä jo nähtyihin kuviin.</p> <!--filtered tag: <figure--><!--&gt;--><a class="colorbox cboxElement" href="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/314/files/P1014366.jpg" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/314/files/P1014366.jpg" alt=""/><!--filtered attribute: data-caption="Riemukaari lukiolaisen grafiikkaharjoitelmassa."--><!--filtered attribute: data-source="Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)"--></a><span class="caption rs_skip">Riemukaari lukiolaisen grafiikkaharjoitelmassa.</span><br/> <span class="source rs_skip">Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)</span><!--filtered end tag: </figure>--> <p> </p> </div> <div id="alternateContent"> </div> </div> <div class="clearfix"> </div> <div class="page-bottom clearfix"><span class="last-updated">Muokattu 28.02.2014</span></div> 2025-09-25T11:56:36+03:00