Manga / Anime

manga ja anime piirtäminen linkki

2025-09-25T11:56:36+03:00

https://www.animeoutline.com/

erinomainen laaja selkeä opastus: paljon kuva kuvalta vaiheita piirtämiseen. Joka vaiheesta myös lisää tietoa. Tägää suosikkiteemat!

https://www.youtube.com/watch?v=6ENvXkIYVjs

Kuvagalleria

2025-09-25T11:56:36+03:00

: anime_girl_face_drawing_step_by_step.jpg
: anime_maga_ninja_girl_character_design_tutorial.jpg
: anime_male_face_drawing_step_by_step.jpg
: anime_wolf_girl_drwaing_step_by_step.jpg
: anime_cat_drawing_step_by_step.jpg
: anime_weather_effects_drawing.jpg
: anime_male_nose_drawing.png
: anime_male_mouth_drawing.png
: anime_male_head_drawing.png
: anime_male_hair_drawing_breakdown.png
: anime_male_hair_drawing.png
: anime_male_face_drawing.png
: perspective_anime_room_girl.png
: anime_male_eyes_drawing.png
: anime_male_face_line_drawing.png
: anime_male_ears_inner_details.png
: anime_male_ears_drawing.png
: anime_glasses_drawing_examples.png
: anime_eyelashes_diffrent_styles_drawing.png
: anime_character_archetypes.jpg

Manga

2021-03-10T18:10:59+02:00

Sanan manga merkitys on sananmukaisesti "sutaistut kuvat". Sen antoi Katsuhiko Hokusai (1760–1849) piirtämilleen sarjoille.^[2] Japanilaisen sarjakuvan nauttiman suosion myötä sana manga on lainasanana vakiintunut tarkoittamaan japanilaisia sarjakuvia.

Japanissa lukijakunta on laaja kattaen kaikki ikäryhmät ja mangaa luetaan kodin lisäksi esimerkiksi junissa, kahviloissa ym. julkisilla paikoilla. Pojille suunnattu shōnen-manga on eniten ostettua.

Japanissa ilmestyy viitisensataa mangalehteä erilaisilla ilmestymistiheyksillä, ja niistä suosituimpia on viikoittain ilmestyvä Weekly Shonen Jump. Weekly Shonen Jump - lehden levikki oli 1 915 000 vuoden 2017 aikana. Sen kilpailijoita ovat esimerkiksi Shonen Magazine ja Weekly Shonen Sunday joiden levikit olivat 964 158 kpl ja 319 667 kpl vastaavasti. Nämä kolme ovat olleet hallitsevia manga-lehtiä ja ne olivat levikiltään suurimmat shōnen-manga - lehdet myös vuonna 2017. Laajalevikkisin shõjo-lehti on ollut Ciao jonka levikki oli 446 667 tilaajaa 2017.

Manga Euroopassa

Ensimmäinen Euroopassa laajaa huomiota saanut manga oli Keiji Nazakawan Hiroshiman poika 1984–1985. Suomessa seuraava käännetty manga oli Katsuhiro Otomon Akira 1996. Italiassa 1980-luvulla Kyoko Mizukin ja Yumiko Igarashin Candy Candy tuli erittäin suosituksi ja sitä alettiin piirtää paikallisessa studio IF:ssä kysynnän täyttämiseksi jäljitellen huolellisesti alkuperäistä tyyliä. Sekä Italiassa että Saksassa mangan suosiota edelsivät anime- sarjat. Italiassa anime sai jalansijan valtiollisen televisioyhtiön monopolin päätyttyä oikeuden päätöksellä 1975. Varsinaisen läpimurron tekivät 1990-luvulla Ranma 1/2 sekä Dragon Ball Z.

Mangan rakenteet ja ulkoasu

Mangaa luetaan - tuotetaan - kuvajärjestykseltään sekä alkuperäiseen tapaan oikealta vasemmalle että peilattuna, jolloin lukujärjestys on länsimainen, eli vasemmalta oikealle. Usein alkuperäiset japanilaiset tehostesanat on jätetty paikoilleen käännöksiin mikäli mahdollista. Monesti sarjakuvan yhteydessä on myös sarjakuvan luojan kommentteja, että tarinan keksimiseen liittyviä kuvailuja.

Mangat julkaistaan pääsääntöisesti mustavalkoisina, sillä värit on koettu juonta häiritseviksi. Paksuissa viikko- tai kuukausijulkaisuissa eri tarinat saatetaan painaa eri väreillä.

Mangan aihepiirit

Mangan aihepiirit ulottuvat lukijakunnan mukaan saduista aikuisen elämää sivuaviin ja kuvaaviin jolloin mukana voi olla erotiikkaa. Manga -sarjakuvien sisältö suunnataan usein tietylle ikäryhmälle tai muutoin rajatulle lukijakunnalle. Mangan tyylisuuntia ovat muun muassa romanttiset mangat, fantasia -mangat, toimintaa sisältävät mecha -mangasarjat, sekä itämaisia taistelulajeja sisältävät seikkailut, mutta myös koulutus- ja eläinmangaa tuotetaan.

Mangan juonenkerronta

Tarina voi olla juoneltaan monikerroksinen, ja usein tapahtumien taustalla on jokin lukijalle päähahmon kokemuksien kautta paljastuva kaikenkattava syy. Se, miten tämä on kehitelty vaihtelee jonkin verran eri tyylilajeissa mutta myös niiden sisällä tarinan luonteen painotuksen mukaan. Henkilöhahmojen tyypittely on mangassa tavallista - etenkin jos tarinassa seurataan ryhmää, kuten koulutovereita.

Fanipalvelu

Mangan eräs piirre on niin sanottu fanipalvelu, jossa joku tai jotkut hahmot on huolellisesti piirretty eri asuissa ja ympäristöissä näyttäviin asetelmiin ja poseerauksiin. Vaihtoehtoisesti fanipalvelu voi sisältyä tarinaan niin, että loogisesti pohjustettu tilanne tarjoaa sekä mahdollisuuden, että selityksen nähtävän hahmon senhetkiselle olemukselle. Tarinan tyyli ja yleinen luonne määrittelevät pitkälti fanipalvelun käytön tai onko sitä lainkaan ja raja tarkoituksellisen tyylin ja värittävän elementin välillä voi olla häilyvä.

Tehokeinot

Mangassa käytetään erilaisia tehokeinoja tilanteen ja tapahtuman korostamiseksi. Näitä ovat muun muassa säihke-efektit, kukkaset ja salamat. Efektejä kehittivät erityisesti mangaa piirtämään ryhtyneet naiset 1970-luvulla laajentaakseen hahmon tunteiden kuvausta. Naispiirtäjät myös rikkoivat perinteen tavanomaisesta kuvaruutujen muodosta ja asemoinnista.

Wikipe-tan chibi-hahmossa, jonka kaltaisia käytetään tehosteina.

Lukijapalaute

Mangaa julkaistaan tavallisesti viikoittaisina tai kuukausittaisina jatkosarjoina manga-lehdissä. Ihailijapostia seurataan sarjakuvan ilmestymisaikana kustantamoissa tarkasti. Lehtiin lisätään usein mukaan palauteosa ja taiteilijan ja kustantamon yhteyshenkilö välittää toiveet taiteilijalle.

Varsin pian julkaisun jälkeen ne kootaan pokkareiksi (tankõbon) joihin siten muodostuu eripituisia lukuja. Jatkosarjan luonne asettaa omia vaatimuksiaan juonenkuljetukselle joka saattaa korostua taskukirjamuodossa esimerkiksi toistuvina kilpailuina, taisteluina tai draamakohtauksina tyylilajien mukaisesti. Sarja voi suosion myötä jatkua useita vuosia ja taskukirjamuodossa siihen voi sisältyä kymmeniä osia. Esimerkiksi Ranma ½ käsittää 38 osaa.

Mangan yhteys animeen

Manga ja japanilainen piirrosanimaatio eli anime kulkevat usein käsi kädessä. Suosituista mangasarjoista tehdään anime-televisiosarjoja tai anime-elokuvia ja suosituista animeista manga -sarjakuvia. Tavallisia ovat myös ns. cine-mangat, eli suoraan elokuvan tai televisiosarjan kuvista kootut sarjakuvaversiot. Mangan pohjalta luotu anime saatetaan tehdä jo ennen sarjakuvan tarinan päätöstä, jolloin juonenkulku animessa ja mangassa saattaa erota merkittävästikkin toisistaan (katso Fullmetal Alkemisti). Vastaavasti Fruits Basket -manga käsittää 23 osaa animen kattaessa mangan kirjat vain kahdeksanteen osaan asti. Usein sekä anime että manga -sarjakuvat ovat osa laajempaa mediafranchisea, johon kuuluu paljon muitakin oheistuotteita.

Kohderyhmät ja lajityypit

2021-03-10T18:03:20+02:00

Mangaa luokitellaan kohderyhmän ja lajityypin mukaan. Kohderyhmä määräytyy sen mukaan, mille ryhmälle suunnatussa mediassa teos on julkaistu. Kohderyhmä korreloi usein mutta ei läheskään aina lajityypin kanssa.

Sarjat on yleensä suunnattu tietylle kohderyhmälle:

seinen – 青年, "nuori mies", miehille suunnattu manga. Hyvin sekalainen valikoima lajityyppejä hyvin synkistä ja väkivaltaisista jännityssarjoista esimerkiksi kissanpennun kommelluksista kertovaan Chi's Sweet Home -sarjaan.
josei – 女性, "nuori nainen", naisille suunnattu manga. Sisältää pitkälti tytöille suunnattujen sarjojen "aikuisversioita", jotka esimerkiksi sijoittuvat työelämään tai kotiympäristöön koulun sijaan ja käsittelevät ihmissuhteita eri tavoin.
shōnen – 少年, "poika, nuorukainen", pojille suunnattu manga, jossa on yleensä paljon toimintaa ja huumoria. Saattaa sisältää esimerkiksi itämaisia taistelulajeja, romantiikkaa tai seksuaalisia tilanteita. Esimerkiksi Dragon Ball ja Ranma ½.
shōjo – 少女, "tyttö, nuori nainen", tytöille suunnattu manga, esimerkiksi Fruits Basket. Aiheena on usein kouluelämä, ihmissuhteet tai fantasiaseikkailut.
kodomo – 子供, "lapsi", lapsille suunnattu sarja, esimerkiksi erilaiset Pokémon-pelisarjaan perustuvat sarjakuvat ja huippu suosittu Doraemon.
muita kohderyhmiä on useita, esimerkiksi eläkeläisille on omia sarjoja, joita julkaistaan nimenomaan ikääntyville suunnatuissa julkaisuissa. Kohderyhmän ja teemajulkaisun käsitteiden raja on häilyvä.
dōjinshi – 同人誌, epävirallisia kanavia myöten julkaistu manga, joka on usein amatöörien piirtämää fanitaidetta tai parodiaa. Myös jotkut ammattilaiset piirtävät doujinshia: esimerkiksi Maki Murakami on piirtänyt lukuisia kustantajalle liian roiseja lisäosia omista sarjoistaan.

Alle on listattu mangalle tyypillisiä erikoislajityyppejä. Näiden lisäksi mangassa esiintyy länsimaalaisillekin tuttuja lajityyppejä, kuten esimerkiksi toiminta, jännitys, draama, seikkailu, tieteiskertomus, dokumentti ja komedia.

harem – ハレム, usein romanttinen ja pikkutuhma komedia, jossa perusrakenteena on päähenkilö ja tämän ympärille kertyvä joukko romanttisesti kiinnostuneita vähintään kolme. Tyyppillisessä haremisarjassa päähenkilö on miespuolinen ja vähintään naispuolista henkilöä, esimerkiksi sarjassa "To Love-ru" tai "Highschool DXD". Tilanne voi olla myös käänteinen, esimerkiksi sarjoissa Ouran High School Host Club ja Fruits Basket.
ecchi (エッチ, "rivo, tuhma") ja hentai (変態, "outo, perverssi") eli eromanga: eroottinen manga, joka voi sisällöltään vaihdella pikkutuhmasta vilauttelusta ja törmäilystä täyteen pornoon. Japanissa "ecchi" on kiertoilmaisu, jolla voidaan viitata eroottiseen toimintaan tai materiaaliin ja tarkoittaa siis samaa kuin eromanga; länsimaissa "ecchi" on vakiintunut tarkoittamaan pikkutuhmaa erotiikkaa ja "hentai" pornografista erotiikkaa.
taikatyttögenre – lajityyppi, jossa päähenkilö on taikavoimia hallitseva tyttö. Taikatyttösarjoissa yhdistyy yleensä yliluonnollinen toiminta ja seikkailu arkipäiväisempään ihmissuhde- ja kouluteemaan. Tunnettuja sarjoja ovat esimerkiksi Sailor Moon ja Tokyo Mew Mew.
mecha – manga, jonka pääsisältöä ovat humanoideja muistuttavat ulkoiset haarniskat sekä tekniset laitteet, esimerkiksi Gundam ja Tenkū no Escaflowne.
shōnen’ai tai yaoi – 少年愛, poikien välistä rakkautta kuvaava manga, esimerkiksi Gravitation. Japanissa ei tehdä eroa termien välillä, länsimaissa ne ovat vakiintuneet tarkoittamaan teoksia, joissa kuvataan (yaoi) tai ei kuvata seksiä (shōnen’ai).
shōjoai tai yuri – 少女愛, tyttöjen välistä rakkautta kuvaava manga. Japanissa ei tehdä eroa termien välillä, länsimaissa ne ovat vakiintuneet tarkoittamaan teoksia, joissa kuvataan (yuri) tai ei kuvata seksiä (shōjoai).

Anime

2021-03-10T18:07:29+02:00

Anime (jap. アニメ) on vakiintunut länsimaissa tarkoittamaan nimenomaan japanilaista animaatiota, mutta Japanissa termillä anime viitataan kaikkeen animaatioon. Termi on japaninkielinen mukaelma englannin kielen sanasta "animation". Tämä artikkeli käsittelee animea sen länsimaisessa merkityksessä.

Anime tunnetaan laajasta tyylilajivalikoimasta ja länsimaalaisittain eksoottisesta piirrostyylistä, jossa usein korostetaan hahmojen tunnetiloja tavallista suuremmilla silmillä. Anime kattaa useita osa-alueita, kuten seikkailu, scifi, rakkaustarinat, komedia, lastentarinat ja keskiaikainen fantasia, mutta niiden elementtejä sekoitetaan yli tyylirajojen.

Anime on erittäin kaupallinen taidemuoto, ja useimmat sarjat tehdään ja markkinoidaan erittäin tarkasti rajatulle kohdeyleisölle. Usein anime tehdään jonkin suositun mangasarjakuvan pohjalta. Näin pyritään varmistamaan että ainakin sarjan ensimmäisillä jaksoilla olisi katsojakuntaa. Esimerkkinä ovat muun muassa Hellsing ja Bleach. Yleisesti mangasarjat ovat jatkuvajuonisia tarinoita ja saattavat olla pituudeltaan jopa useita kymmeniä sarjakuvakirjoja. Mangasta tehdyt animesarjat taas voivat olla pituudeltaan monta sataa jaksoa. Animen ja mangan suosio perustuukin suurilta osin sen jatkuvajuonisuuteen (ja mahdolliseen fantasiaan), jota länsimainen kulttuuri ei tarjoa laajasti.

Kohdeyleisön mukaan käytetään samaa jaottelua kuin mangassa. Esimerkiksi pojille tarkoitetut sarjat tunnetaan shōnen-animena, tytöille suunnattuja kutsutaan taasen shōjo-animeksi. Seinen (miehet) ja josei (naiset) ovat aikuiselle kohderyhmälle suunnattuja tyylejä. Shōnen-animelle/mangalle tyypillistä on taistelu tai muu kilpailuhenkisyys, johon on voitu liittää päähenkilön rinnakkainen kehitys sekä fyysisesti että henkisesti.

Kuva nykyaikaisesta Animesta

On arvioitu, että 60 prosenttia Japanin elokuvatuotannosta on animea.

Katso myös

2021-03-10T18:04:38+02:00