9A 2022 - 2023

Kertaustehtävien vastaukset (Minun kieleni, Monenlaisia kieliä)

2022-12-08T12:41:30+02:00

Määrittele käsite äidinkieli.

Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä tai jota hän osaa parhaiten. Äidinkieleksi voidaan määritellä myös kieli, jonka ihminen itse kokee äidinkielekseen. Yhdellä ihmisellä voi olla yksi tai useampia äidinkieliä.

Mitkä kielet ovat Suomen kansalliskieliä?

Suomi ja ruotsi.

Millä kielillä on Suomessa virallisen vähemmistökielen asema?

Pohjoissaamella, inarinsaamella, koltansaamella, suomalaisella viittomakielellä, suomenruotsalaisella viittomakielellä, romanikielellä ja karjalan kielellä.

Mitä tarkoitetaan sillä, että Suomi monikielistyy?

Suomessa on entistä enemmän ihmisiä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Tämä johtuu kansainvälistymisestä ja maahanmuuton lisääntymisestä. Suomessa puhutaan jo yli 150:tä kieltä äidinkielenä.

Määrittele käsite murre.

Murteet ovat puhutun kielen alueellisia muotoja.

Mitkä ovat suomen murteiden pääryhmät?

Länsi-, itä- ja pohjoismurteet.

Mihin alaryhmiin murteiden pääryhmät jaetaan?

Länsimurteet: lounaismurteet, hämäläismurteet ja Etelä-Pohjanmaan murteet.

Itämurteet: savolaismurteet ja kaakkoismurteet

Pohjoismurteet: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet, Peräpohjolan murteet

Mitkä ovat Tervolan murteelle tyypillisiä piirteitä?

Persoonapronomineina mie, sie, met, tet, het; jälkitavujen h:n käyttö eli h:n päältä puhuminen, välivokaalin käyttö (esim. kolome), sanan sisällä ts = tt (esim. mettä), sanan lopussa ea = ia / eä = iä (esim. kipiä), sanan lopussa oa = ua (esim. maitua).

Määrittele käsite slangi.

Slangi on tietyn ryhmän oma puhetapa, esim. nuorilla tai jollain harrastusryhmällä voi olla oma slanginsa.

Miksi suomen kielen tarkkaa sanamäärää ei voi laskea?

Koska sanojen määrä elää koko ajan: uusia sanoja syntyy ja vanhoja jää pois käytöstä.

Millä keinoilla suomen kieleen saadaan uusia sanoja? Anna esimerkki jokaisesta tavasta (7).

Annetaan vanhalle sanalle uusi merkitys (esim. kynä)
Lainataan muista kielistä (esim. labyrintti, saapas)
Muodostetaan yhdyssanoja (esim. energiavaje)
Johdetaan sanoja (esim. laulaa > laulaja)
Lyhentämällä (esim. luonnonmukainen > luomu)
Keksitään kokonaan uusia sanoja (esim. reklaami > mainos)
Muodostetaan kirjainsanoja (esim. Kansaneläkelaitos > Kela)

Miksi kirjoitettu kieli muuttuu hitaammin kuin puhekieli?

Koska puhekieli saa vapaasti elää ja muuttua, mutta kirjoitettua yleiskieltä ohjaillaan säännöillä.

Mitkä ovat suomen kielelle tyypillisiä piirteitä (10)?

Sanat ovat pitkiä.
Sanoja voi taivuttaa, yhdistää ja johtaa.
Sanat voivat koostua useista morfeemeista.
Äänteitä voi käyttää lyhyenä ja pitkänä.
Sanan alussa on yleensä vain yksi konsonantti, ja vokaalit ovat muutenkin yleisiä.
b, d ja g ovat suomen kielelle vieraita äänteitä.
Vokaalisointu: yhdessä sanassa on vain joko etuvokaaleita tai takavokaaleita; esim. kouly olisi vokaalisoinnun vastainen.
Astevaihtelu (konsonanteissa k, p, t), esim. kukka : kukan.
Sanoilla ei ole kieliopillista sukua (vrt. ruotsin en/ett, englannin a/an)
Sanoilla ei ole artikkeleita (vrt. englannin a/the)

Jaa seuraavan virkkeen sanat morfeemeihin pystyviivoilla.

Maka/ili/vat/ko kissa/t sohva/lla/si?

Koululaiskysely

2022-11-11T08:56:20+02:00

Linkki kyselyyn

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt järjestyksessä viidennen valtakunnallisen Koululaiskyselyn lasten ja nuorten harrastustoiveista koulupäivän yhteydessä. Koululaiset valitsevat mieleiset harrastuksensa 81 harrastuksen valikoimasta. Valtakunnallinen Koululaiskysely on osa Harrastamisen Suomen mallin toteutusta.

Koululaiskysely on lähetetty maamme ala- ja yläkoulujen rehtoreille ja se on tarkoitettu perusopetuksen vuosiluokkien 1–9 oppilaille. Koululaisilta kysytään toiveharrastusten lisäksi, mitä harrastuksia he haluaisivat kokeilla.

Harrastamisen Suomen mallin toteutus perustuu koululaisten harrastustoiveisiin. Kuntien tulee valita ja järjestää harrastukset kuulemisesta saatavien tulosten pohjalta. Harrastukset järjestetään koulun tiloissa tai muissa tiloissa kuten urheiluhallilla tai museossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskysely on osallistujamäärällä mitattuna maamme merkittävimpiä lasten ja nuorten kuulemisen välineitä. Edellisen kerran opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti Koululaiskyselyn vuonna 2020. Silloin siihen vastasi 215 000 oppilasta. Kyselyn tulokset julkaistaan joulukuussa ja ne on katsottavissa ministeriön verkkosivulta

PÄÄTTÖARVIOINTI: SUOMEN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN TAVOITTEET JA ARVIOINNIN KRITEERIT HYVÄLLE OSAAMISELLE (arvosana 8), vuosiluokka 9

2021-08-17T14:09:40+03:00

Opetuksen tavoite	Arvioinnin kohteet	Arvosanan 8 kriteerit
*ohjata* oppilasta laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eettisesti ja rakentavasti *erilaisissa viestintäympäristöissä*	Vuorovaikutus erilaisissa viestintäympäristöissä	Oppilas osaa toimia tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestintäympäristöissä ja - tilanteissa, osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja ja osaa tarkkailla oman viestintänsä vaikutuksia muihin.
*kannustaa* oppilasta *monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan* ja kehittämään *taitojaan perustella näkemyksiään* sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan	Vuorovaikutus ryhmässä	Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella sen uskottavasti. Oppilas ottaa toisten näkemykset huomioon ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan vuorovaikutustilanteissa.
*ohjata* oppilasta *monipuolistamaan taitojaan ilmaista itseään erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa*, myös draaman keinoin.	Kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot	Oppilas osaa ilmaista itseään ja käyttää tavoitteen ja tilanteen mukaisesti kokonaisilmaisun keinoja. Oppilas osaa esittää sekä spontaanin että valmistellun puheenvuoron tai puhe-esityksen ja ottaa esittäessään huomioon yleisönsä ja käyttää joitakin havainnollistamisen keinoja.
*kannustaa* oppilasta *syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoimaan omaa viestintäänsä*, tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös monimediaisissa viestintäympäristöissä	Vuorovaikutustaitojen kehittäminen	Oppilas osaa arvioida omia vuorovaikutustaitojaan saamansa palautteen pohjalta ja nimetä kehittämiskohteita
*ohjata* oppilasta *kehittämään tekstien ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja sekä taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita*	Tekstinymmärtämisen strategiat	Oppilas osaa käyttää tekstinymmärtämisen strategioita itsenäisesti. Oppilas osaa arvioida omaa lukutaitoaan ja nimetä kehittämiskohteita.
*tarjota oppilaalle monipuolisia mahdollisuuksia* valita, käyttää, tulkita ja arvioida *monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä*	Tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito	Oppilas osaa käyttää ja tulkita ohjatusti erityyppisiä, monimuotoisia ja myös itselleen uudenlaisia tekstejä.
ohjata **oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa**, harjaannuttaa oppilasta tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa	Tekstien erittely ja tulkinta	Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti, tunnistaa tekstilajeja ja osaa kuvailla joitakin, pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä.
*kannustaa* oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla	Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys	Oppilas osaa nimetä tiedonhaun keskeiset vaiheet ja tietää, mistä ja miten tietoa voidaan hakea. Oppilas osaa arvioida tietojen käytettävyyttä ja lähteiden luotettavuutta.
*kannustaa* oppilasta *laajentamaan kiinnostusta* itselle uudenlaisia *fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä* kohtaan ja monipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja niiden jakamisen keinoja sekä *syventämään ymmärrystä fiktion keinoista*	Fiktiivisten tekstien erittely ja tulkinta ja lukukokemusten jakaminen	Oppilas osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä, käyttää keskeisimpiä käsitteitä puhuessaan teksteistä ja osaa liittää tekstit johonkin kontekstiin. Oppilas löytää itsenäisesti itselleen ja tilanteeseen sopivaa luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa. Oppilas lukee useita kirjoja ja osaa jakaa lukukokemuksiaan.
*rohkaista* oppilasta *ilmaisemaan ajatuksiaan* kirjoittamalla ja *tuottamalla* *monimuotoisia* tekstejä sekä auttaa oppilasta tunnistamaan *omia vahvuuksiaan* ja *kehittämiskohteitaan* tekstin tuottajana	Ajatusten ilmaiseminen, tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito	Oppilas tuottaa ohjatusti myös itselleen uudenlaisia tekstejä, kokeilee erilaisia tapoja ja keinoja tuottaa tekstiä ja ilmaista näkemyksiään. Oppilas osaa kuvailla itseään tekstien tuottajana.
*tarjota* oppilaalle *tilaisuuksia* tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti kantaa ottavia ja pohtivia *tekstejä, myös monimediaisissa* ympäristöissä, ja auttaa oppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja	Tekstilajien hallinta	Oppilas osaa ohjatusti tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä ja käyttää niille tyypillisiä ilmaisutapoja.
*ohjata* oppilasta *vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista oppilasta vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana*	Tekstien tuottamisen prosessien hallinta	Oppilas osaa nimetä tekstien tuottamisen prosessin vaiheita ja osaa työskennellä niiden mukaisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilas antaa ja vastaanottaa palautetta teksteistä ja osaa arvioida omia tekstintuottamisen taitojaan ja nimetä niiden kehittämiskohteita
*ohjata* oppilasta *edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista* ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista	Kirjoitetun kielen konventioiden hallinta ja kirjoitustaito	Oppilas tuntee kirjoitettujen tekstien perusrakenteita ja kirjoitetun yleiskielen piirteitä ja osaa hyödyntää tietoa tekstejä kirjoittaessaan ja muokatessaan. Oppilas kirjoittaa sujuvasti käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.
*harjaannuttaa* oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan *lähteiden* käyttöä ja *viittaustapojen* hallintaa omassa tekstissä sekä opastaa oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen	Tiedon esittäminen, hallinta ja eettinen viestintä	Oppilas osaa käyttää omissa teksteissään muualta hankittua tietoa. Oppilas osaa tehdä muistiinpanoja, tiivistää hankkimaansa tietoa ja käyttää lähteitä omassa tekstissään. Oppilas noudattaa tekijänoikeuksia ja osaa merkitä lähteet.
*ohjata* oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia	Kielitietoisuuden kehittyminen	Oppilas osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtia niiden merkityksiä ja kuvata eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja.
*kannustaa* oppilasta *avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään,* tutustuttaa häntä *kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään*, tarjota oppilaalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen	Kirjallisuuden tuntemuksen, kulttuuritietoisuuden ja lukuharrastuksen kehittyminen	Oppilas tuntee ja ymmärtää kulttuurin monimuotoisuutta sekä osaa kuvata omia kulttuurikokemuksiaan. Oppilas tuntee kirjallisuuden vaiheita ja suomalaisen kulttuurin juuria. Oppilas tuntee kirjallisuuden päälajit ja on lukenut sovitut kirjat.
*ohjata* oppilas *tutustumaan* *Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja auttaa oppilasta pohtimaan äidinkielen merkitystä sekä tiedostumaan omasta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistään* sekä innostaa oppilasta aktiiviseksi kulttuuritarjonnan käyttäjäksi ja tekijäksi	Kielen merkityksen ja aseman hahmottaminen	Oppilas osaa kuvailla Suomen kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Oppilas osaa kuvailla äidinkielten merkitystä ja suomen kielen piirteitä ja asemaa muiden kielten joukossa.

9. luokan suomen kieli ja kirjallisuus - tavoitteet ja sisällöt

2022-08-17T14:26:16+03:00

Kirjoittamisen tavoitteita:
- Oppia hiomaan omaa tekstiä paremmaksi palautteen pohjalta
- Oppia antamaan palautetta muiden teksteistä
- Oppia havainnollistamaan omia tekstejä
- Oppia tunnistamaan ja kirjoittamaan essee aineiston pohjalta, novellianalyysi ja runoanalyysi
- Kehittyä kirjoittajana

Puhumisen tavoitteita
- Oppia hoitamaan asioita puhumalla
- Oppia tuntemaan suullista kansanperinnettä
- Saada rohkeutta ja varmuutta erilaisiin puhe- ja ryhmäviestintätilanteisiin

Kielitiedon tavoitteita:
- Oppia tuntemaan Suomen kielitilanne
- Oppia tunnistamaan ja nimeämään suomen kielen murteita sekä oman kotiseudun murteen erityispiirteitä
- Oppia tunnistamaan suomen kielen erityispiirteet
- Oppia tuntemaan maailman kielitilanne ja suomen kielen asema muiden kielten joukossa
- Oppia ymmärtämään käsite kielisukulaisuus
- Oppia tunnistamaan ja nimeämään lauseenvastikkeet
- Oppia lyhenteiden käyttöä
- Kerrata oikeinkirjoitussääntöjä ja hallita ne

Median tavoitteita:
- Oppia julkisuuden eri puolista
- Kehittyä tiedonhakijana ja lähdemerkintöjen tekijänä

Kirjallisuuden tavoitteita:
- Oppia tuntemaan suomalaisen kirjallisuuden historian vaiheita ja eri aikakausien kirjailijoita
- Pitää yllä ja kehittää omaa lukutaitoa ja lukuintoa

Arviointi:

Jatkuvaa, eteenpäin ohjaavaa, yksilöllistä
Sekä sanallista että numeerista
Kokeet, tekstit, testit, läksyt, ryhmä- ja parityöt, tuntityöskentely
Myös vertais- ja itsearviointia
Päättöarviointi keväällä

Miten suomen kieltä ja kirjallisuutta kannattaa opiskella?

2022-08-16T14:40:52+03:00

Särmä-kirjan monet kappaleet ovat samantyyppisiä kuin lukuaineiden kappaleet. Niissä voit hyödyntää seuraavia tapoja:
- Silmäile teksti läpi (otsikot, kuvat, kuvatekstit, kuviot, tummennetut sanat, Muista-läiskä).
- Lue teksti tarkasti.
- Mieti, mitä jäi mieleen, mikä tekstissä on tärkeintä, mitä uutta opit.
- Varmista, että ymmärrät uudet käsitteet.
- Tee tarvittaessa muistiinpanot/ajatuskartta tai kerro omin sanoin ääneen, mitä tekstissä kerrottiin.
- Tee pyydetyt tehtävät, käytä apuna kappaleen tekstiä.
- Myös kokeeseen voi harjoitella tehtäviä tekemällä.

Jos haluat kerrata kappaleen tärkeimmät asiat, Särmä-kirjassa kannattaa varmistaa, että ymmärrät uudet käsitteet (tummennetut sanat), lukea Muista-läiskä ja tehdä/käydä läpi tekstikirjan tehtävä 2.

Kielioppi- ja oikeinkirjoitustehtävissä:
- Käy tarkasti läpi säännöt, taulukot ja kuviot.
- Harjoittele tehtävien avulla.

Kirjoitustehtävissä:
- Varmista, että tunnet tekstilajin, jota harjoitellaan. Kertaa tarvittaessa teoria kirjasta.
- Käy tekstiohjeet tarkasti läpi ja etene niiden mukaisesti.
- Kiinnitä aina huomiota oikeinkirjoitukseen.

Lukutehtävissä:
- Valitse itsellesi sopiva, tarpeeksi haastava teos luettavaksi.
- Käytä hyödyksi lukutunnit.
- Ota selvää aikataulusta ja pyri pysymään siinä.
- Pyri koko lukutehtävän ajan olemaan selvillä siitä, mitä luetun kirjan pohjalta tehdään. > Etene ohjeiden mukaan.