<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>5. HIUKKASFYSIIKKA JA MAAILMANKAIKKEUS</title>
<id>https://peda.net/id/89990830983</id>
<updated>2025-09-23T07:12:32+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/89990830983:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/6hjko#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/id/FGdQ44&quot;&gt;e-Oppi -lisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Fysiikan nykytutkimus</title>
<id>https://peda.net/id/89a93499983</id>
<updated>2023-08-03T20:37:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/6hjko/yjsh2#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-highlight color-1&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Kyse on ymmärtämisestä! Maailman ymmärtämisestä!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;– Peter Higgs (vastaus kysymykseen, mikä johti hänet teoreettisen fysiikan pariin)&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/6hjko/yjsh2/hiukkasfysiikan-standardimalli-taitto.jpg#top&quot; title=&quot;hiukkasfysiikan-standardimalli-taitto.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/6hjko/yjsh2/hiukkasfysiikan-standardimalli-taitto.jpg:file/photo/0219090e48678dba6cd3da4843b9bf45697724a3/hiukkasfysiikan-standardimalli-taitto.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Hiukkasfysiikan standardimalli&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Hiukkasfysiikan standardimalli selittää aineen jakamattomien rakenneosien ominaisuudet ja vuorovaikutukset hyvin tarkasti. Standardimallin ennustamat hiukkaset on yksi kerrallaan todennettu kokeellisesti vuosikymmenten kuluessa. Viimeisenä havaittiin Higgsin hiukkanen, jonka löytö julkistettiin kesällä 2012. Francois Englert ja Peter Higgs saivat hiukkasfysiikan teoriaan liittyvästä kehitystyöstä Nobel-palkinnon v. 2013.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kosmologisten havaintojen ja gravitaatiovuorovaikutusta kuvaavan suhteellisuusteorian ansiosta maailmankaikkeuden kehitys tunnetaan alkuräjähdyksen jälkeisistä hetkistä nykyaikaan. 2010-luvulla on tehty suuria koko ihmiskunnan huomion saaneita löytöjä. Suhteellisuusteoriasta kumpuavat gravitaatioaallot osoitettiin todellisiksi, ja mustasta aukosta julkaistiin ensimmäinen oikea kuva. Gravitaatioaaltojen löydöstä jaettiin Nobel-palkinto Reiner Weissille, Barry C. Barrishille ja Kip S. Thornelle v. 2017. Nykyisiin käsityksiin alkeishiukkasten luonteesta ja maailmankaikkeuden rakenteesta sisältyy avoimia kysymyksiä, joihin fyysikot etsivät kiihkeästi vastauksia. Niiden löytyessä ihmiskunnan käsitys luonnosta tarkentuu jälleen entistä laajemmaksi.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2025-09-23T07:12:32+03:00</published>
</entry>


</feed>