<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kertausta energianlähteistä</title>
<id>https://peda.net/id/891148d6983</id>
<updated>2025-09-23T07:12:32+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/891148d6983:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Auringosta peräisin olevat energianlähteet</title>
<id>https://peda.net/id/89125d17983</id>
<updated>2023-08-03T08:14:41+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Aurinko on elämän lähde. Auringon säteily tuo energiaa maapallolle ja pitää yllä elämän kehittymiselle suotuisia olosuhteita. Auringosta on saapunut maapallolle säteilyä miljardien vuosien ajan, mikä on mahdollistanut elämän kehittymisen. Eliöt toimivat energiankuluttajina ja toisaalta myös energianlähteinä toisille eliöille. Aurinko pitää yllä kiertokulkuja, joiden kautta tuotettua energiaa sanotaan&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;uusiutuvaksi energiaksi&lt;/em&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=yFwGpiCs3ss&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png&quot;/&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Video: Aurinko energianlähteenä (Student Energy)&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;Auringon säteily&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe/i#top&quot; title=&quot;Iakov_Kalinin_shutterstock_83709745.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe/i:file/photo/d70ef1251632bd40ba46ed5d7aa524f5e86f67c7/Iakov_Kalinin_shutterstock_83709745.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Auringon säteily tuo Maahan paljon energiaa&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Auringossa tapahtuu&lt;span&gt; &lt;/span&gt;fuusioreaktioita, joissa vapautunut energia siirtyy Maahan säteilynä. Tätä voidaan hyödyntää energianlähteenä. Auringon säteily synnyttää lämpöä, ja sitä voidaan muuttaa sähköksi. Aurinkovoimasta on tullut viime vuosien aikana yhä merkittävämpi energiantuotantomenetelmä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;hr class=&quot;float break&quot;&gt;&lt;/hr&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;br/&gt;&#10;Veden kiertokulku&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe/v#top&quot; title=&quot;vitalez_shutterstock_257103085.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe/v:file/photo/3a6281b166c5bfcad47d476ef0452c6eef9a6e39/vitalez_shutterstock_257103085.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vuoristopuron virtaavassa vedessä on liike-energiaa&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Auringon säteilystä saatava lämpö haihduttaa vettä meristä. Haihtunut vesi nousee ylös ilmakehään ja tiivistyy sateena. Vesi valuu jokia pitkin takaisin meriin. Veden virtausta on mahdollista käyttää energianlähteenä, vesivoimana.&lt;/p&gt;&#10;&lt;hr class=&quot;float break&quot;&gt;&lt;/hr&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe/v2#top&quot; title=&quot;veden-kiertokulku-vers2-taitto.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe/v2:file/photo/0438043438590046b742746b531c4b83d8395474/veden-kiertokulku-vers2-taitto.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Veden kiertokulku&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=-OeqKLiEwZ0&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png&quot;/&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Video: Vesi energiantuotannossa (Student Energy)&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;Tuulet&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;Aurinko lämmittää maapallon eri osia eri tavoin. Ilman lämpeneminen saa ilman kohoamaan ylöspäin. Tuuli on ilman virtausta, joka pyrkii tasoittamaan syntyneitä paine-eroja. Ilmanvirtauksiin sisältyvää energiaa voidaan hyödyntää energiantuotannossa tuulivoimana.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe/p#top&quot; title=&quot;Paul_Aniszewski_shutterstock_41986612.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe/p:file/photo/82d136eab38d49a652ed6b8cf369b20024f1c830/Paul_Aniszewski_shutterstock_41986612.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Tuulen liike-energiaa voidaan hyödyntää&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;hr class=&quot;float break&quot;&gt;&lt;/hr&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;br/&gt;&#10;Eloperäisen aineen muuttuminen biopolttoaineeksi tai fossiiliseksi polttoaineeksi&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;Aurinko on mahdollistanut elämän kehittymisen maapallolle. Kuolleista eliöistä on muodostunut maaperään ainetta, johon on sitoutunut energiaa. Energiaa voidaan vapauttaa polttamalla, jolloin kuolleen aineksen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;kemiallinen energia&lt;/em&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;muuttuu lämmöksi. Kemiallinen energia on aineen hiukkasten välisiin sidoksiin sisältyvää energiaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kasvit ovat eloperäistä eli hiilipohjaista ainetta. Ne muuttavat auringon säteilyä kemialliseksi energiaksi. Ilmiötä kutsutaan&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;fotosynteesiksi&lt;/em&gt;. Fotosynteesissä auringon säteilyn energia saa aikaan kemiallisen reaktion, jossa vedestä ja hiilidioksidista muodostuu happea ja sokeria. Kasvit kasvavat ja lisääntyvät ollen osa ravintoketjua. Kasveja hyödynnetään myös luonnonvarana. Energiantuotannon yhteydessä kasveista käytetään termiä &lt;em&gt;biomassa&lt;/em&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;eli eloperäinen aines. Suomessa tyypillisin biomassan lähde on puu. Biomassasta valmistetaan energiaa sisältävää &lt;em&gt;biopolttoainetta&lt;/em&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=yHWcddUZ35s&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png&quot;/&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Video: Biomassa (Student Energy)&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;Fossiilinen polttoaine&lt;/em&gt; syntyy, kun biomassasta muodostuu miljoonien vuosien kuluessa maaperässä kivihiiltä, maaöljyä (yleisemmin pelkkä öljy) tai maakaasua. Eloperäisestä aineesta muodostuu maaperän kovassa kuumuudessa ja paineessa hiiliyhdisteitä. Ihmisen elinikään suhteutettuna näiden aineiden muodostuminen vie runsaasti aikaa, ja niitä voidaan pitää uusiutumattomina luonnonvaroina.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe/t#top&quot; title=&quot;Tashe4ka_shutterstock_293309177.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/apoe/t:file/photo/88e820b8a15ca6f24eaf8c64e392c450c4afd1af/Tashe4ka_shutterstock_293309177.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Hiiltä poltetaan&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=zaXBVYr9Ij0&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png&quot;/&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Video: Fossiilinen polttoaine (Student Energy)&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;hr class=&quot;float break&quot;&gt;&lt;/hr&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;Energiantuotannossa myös &lt;em&gt;turve &lt;/em&gt;luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi sen päästöjen ja hitaan uusiutumisen johdosta. Turve syntyy eloperäisen aineen maatuessa, ja sen muodostuminen vie tuhansia vuosia.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2025-09-23T07:12:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Auringosta riippumattomat energianlähteet</title>
<id>https://peda.net/id/8917ef21983</id>
<updated>2018-11-03T18:03:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/helsinki/hl/fysiikka/yl%C3%A4-mella/resonanssi-7232/5yjsh/5-1-ydinvoima/energial%C3%A4hteet/are#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;Uraani&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;Uraani on ydinvoimalaitosten energiantuotannossa käytettyä raaka-ainetta. Uraani on ollut mukana aineksessa, josta maapallo on muodostunut. Sen alkuperä on Aurinkoa edeltävien tähtien loppuvaiheissa. Uraani on&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;radioaktiivista&lt;/em&gt;, mutta pitkän&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;puoliintumisajan&lt;/em&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;(hitaan hajoamisen) takia sitä löytyy vieläkin maapallolta. Ydinvoimaloissa uraanista saadaan energiaa, kun uraaniytimet halkeavat neutronien törmätessä niihin. Fissioksi kutsutussa ilmiössä raskas atomiydin hajoaa pienemmiksi atomiytimiksi, ja samalla vapautuu energiaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Uraanin lisäksi ydinvoimaloissa käytetään raaka-aineena plutoniumia. Sitä syntyy uraanista ydinvoimaloiden reaktioissa. Uraanista ja plutoniumista käytetään nimeä ydinpolttoaine, vaikka niitä ei polteta puun tavoin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;Maan sisäosien lämpö&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p&gt;Maan sisäosissa on radioaktiivista ainetta. Aineen hajoamisreaktioissa syntyy lämpöä. Lämpö johtuu Maan sisäosista maanpinnalle ja purkautuu mannerlaattojen liitoskohdissa. Maan sisäosien lämmöstä tuotettua energiaa kutsutaan&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;geotermiseksi energiaksi&lt;/em&gt;.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2025-09-23T07:12:32+03:00</published>
</entry>


</feed>