https://peda.net/id/88fe6a3af71 2020-09-15T08:59:30+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7fbc3c0aa98 2021-04-30T11:19:53+03:00 30.4. palattiin jatkamaan kuukautta aikaisemmin ulko-opetuskerralla aloitettua teemaa.<br/> <br/> Pohjustukseksi palautettiin mieleen 30.3. tehdyn kävelyretken ja kuvaustehtävän tunnelmat ja katsottiin IC 98 -taiteilijaparin näkemys siitä, kuinka luonto valtaa takaisin rakennetun ympäristön.<br/> <br/> Aiheesta aloitettiin vihkoon kuva ja käsittelyä jatketaan seuraavalla kerralla. 2021-04-30T11:17:26+03:00 https://peda.net/id/59adc876a98 2021-04-30T11:16:23+03:00 15.4. käsiteltiin tasa-arvon käsitettä ja kirjoitettiin tasa-arvosta vihkoon pieni vihkoteksti. Aiheesta keskustelua jatkettiin seuraavalla kerralla. 2021-04-30T11:16:22+03:00 https://peda.net/id/fbbb1e7791f 2021-03-31T18:49:12+03:00 31.3.  <div>Ympäristöetiikka: Ihmisen ja luonnon suhde<br/> <br/> Palauta tehtävät 1 ja 3 palautuskansioon. <br/> Jos ei onnistu, Nooran whatsappiin 0407283654 </div> <div> </div> <div>kävelyretken tehtävät</div> <div> </div> <div>1. Koulun pihalla</div> <div>Tutki rakennettua ympäristöä koulun pihalla parin kanssa. Näet varmasti ympärillä paljon ihmisen vaikutusta luontoon. Minkälaista luontoa huomaat rakennetussa ympäristössä? </div> <div>Valitkaa yksi kohta, josta lähetätte kuvan opettajalle. Kirjoittakaa kuvan mukaan lyhyt viesti, jossa kuvailette, millaista luontoa kuvassa näette. </div> <div>(Ps. Omat nimet!) </div> <div> </div> <div> </div> <div>2. Aistit avoinna</div> <div>Istukaa/seiskää hiljaa metsässä tai läheisellä luontopolulla. Käyttäkää kaikkia aisteja: Mitä kuulet? Mitä näet? Mitä haistat? Mitä tunnet?</div> <div>Ei tarvitse kirjoittaa tai kertoa. Riittää, että itse havainnoit.</div> <div> </div> <div> </div> <div>3. Valitse jokin paikka, jossa näkyy ihmisen kädenjälki (rakennettu ympäristö). Kuvittele, miltä paikka näyttäisi vuoden, viiden vuoden tai kymmenen tai vaikka sadan vuoden päästä, mikäli ihminen jättäisi alueen. Kannattaa ehkä myös kuvitella, että kevät on pidemmällä tai jopa kesä :) </div> <div>Ottakaa paikasta kuva ja lähettäkää opelle. Kirjoittakaa kuvan mukaan lyhyt viesti, jossa kuvailette, millaiseksi arvelisitte paikan muuttuvan, jos ihminen ei enää vaikuttaisi paikkaan. </div> <div>(Ps. Omat nimet!) </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> <div> </div> 2021-03-31T10:23:26+03:00 https://peda.net/id/9cc8ad265bd 2021-01-21T13:22:02+02:00 Hei!<br/> <br/> Et-vihkossasi tulee olla tammikuun lopussa seuraavat asiat:<br/> <br/> 1. kansi<br/> 2. sisällysluettelo<br/> 3. ryhmän yhteiset säännöt<br/> 4. Arvot ja normit -vihkoteksti<br/> 5. Yksin tai yhdessä -teemasta teksti tai ajatuskartta<br/> 6. Elämänpiiri -kuva<br/> 7. Elämänkaari -aikajana (jatkuen tulevaisuuteen, jos olet ehtinyt tunneilla tehdä)<br/> 8. Juhlat: vuotuisjuhlat ja elämänkaareen liittyviä juhlia (nimiäiset/ristiäiset) -vihkoteksti<br/> 9. Jouluperinteet -vihkoteksti<br/> 10. Uudenvuoden juhlinta -vihkoteksti<br/> <br/> <br/> Vihkotekstit ja jotain pientä muistutusta tai ohjeistusta muihinkin juttuihin löytyy täältä pedanetistä.<br/> <br/> ***<br/> <br/> 28.1. saatte tehtäväksi pienen kertauksen, johon vastatessa saa käyttää vihkoa tai pedanetiä. Sitten helmikuun alussa voidaan aloittaa kaikki samasta tilanteesta seuraaviin asioihin :) 2021-01-21T13:05:46+02:00 https://peda.net/id/b77629bc5bc 2021-01-21T11:04:27+02:00 UUDENVUODEN JUHLIMINEN<br/> <br/> Vuoden vaihtumista juhlitaan nykyään suuressa osassa maailmaa samaan aikaan. Edelleen esim. Kiinassa uuttavuotta juhlitaan kuitenkin eri aikaan kuin meillä.<br/> <br/> Vuoden vaihtumista juhlittiin joulu- ja tammikuun vaihtuessa jo Antiikin Roomassa. Muinaisten egyptiläisten ja bysanttilaisten vuosi taas vaihtui kevätpäiväntasauksen aikaan. Suomessa vuosi vaihtui ennen sadonkorjuuaikana eli kekrinä, kun palvelusväen työvuosi päättyi ja uusi alkoi.<br/> <br/> Vuoden vaihtuessa on ollut tapana ennustaa tulevaa vuotta esim. saunan katolle heitetyn saunavastan asennosta, säästä tai tinoja valamalla.<br/> <br/> Uudenvuoden ilotulituksilla on peloteltu pahoja henkiä, jotta vuosi olisi mahdollisimman hyvä.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 2021-01-21T10:57:40+02:00 https://peda.net/id/9c8316b83af 2020-12-10T16:25:54+02:00 Vihkoteksti:<br/> <br/> <br/> <br/> <b>Jouluperinteet</b><br/> <br/> <br/> Joulunviettoon liittyy paljon erilaisia perinteitä. Perinteet ovat erilaisia eri maissa. Suomessa monet joulunvieton tavoista mielletään nykyään uskonnollisiksi, mutta jo ennen kristillisen joulun viettoa Suomessa ja muualla on juhlittu talvipäivänseisauksen aikoihin vuoden pimeintä aikaa. Suomenkielinen sana ’joulu’ tuleekin muinaisten germaanien talvijuhlan nimestä ’yule’.<br/> <br/> Osa jouluruuista ja tavoista on tullut muualta Euroopasta muoti-ilmiöiden ja kaupankäynnin kautta (esim. joulukuusi tai riisipuuro) varakkaista kodeista köyhiin. Vaikkapa jouluruuista taas osa on ollut alunperin köyhien kotien ruokaa (juureslaatikot) ja jääneet joulupöytiin pysyvästi. 2020-12-10T16:25:54+02:00 https://peda.net/id/e57f466e3af 2021-01-21T13:04:18+02:00 Poimi edellisillä tunneilla piirtämästäsi elämänkulku-tehtävästä tärkeitä juhlia.<br/> <br/> ***<br/> <br/> Vihkoteksti:<br/> <br/> <br/> <b>Juhlat</b><br/> <br/> Ihmisen elämään mahtuu monenlaisia juhlia. Osa niistä on omaan kulttuuriin kuuluvia <em>vuotuisjuhlia</em>, esim. joulu ja vanhat sadonkorjuujuhlat (kekri, halloween).<br/> <br/> Lisäksi lähes kaikissa kulttuureissa ja yhteisöissä juhlitaan merkittäviä elämäntapahtumia.<br/> <br/> <br/> <span class="editor underline">Ihmisen elämänkaareen liittyvät juhlat:<br/> <br/> </span>syntymään ja nimenantoon liittyvät juhlat: nimiäiset, ristiäiset<br/> <br/> <br/> ---<br/> Elämänkaareen liittyvissä juhlissa on uskoinnoissa omat rituaalinsa ja uskonnottomilla usein omat tapansa juhlia elämänkaaren tärkeitä tapahtumia.<br/> <br/> Esimerkkinä ristiäiset ja nimiäiset:<br/> <br/> <span class="editor underline">uskonnollinen juhla = ristiäiset</span><br/> <br/> - lapsi otetaan kirkon jäseneksi<br/> - pappi suorittaa kasteen<br/> - tarkka kirkollinen kaava, kuinka juhlassa toimitaan<br/> - lapselle nimetään kummiaikuiset<br/> - yleensä julkistetaan myös lapsen nimi<br/> <br/> <span class="editor underline">uskonnoton juhla = nimiäiset, nimijuhlat</span><br/> <br/> - juhlitaan uutta vauvaa ja julkistetaan nimi<br/> - vapaamuotoinen juhla, johon on olemassa myös juhlakaavoja<br/> - voidaan nimetä myös kummeja tms tärkeitä aikuisia, mutta ei ole pakko 2020-12-10T16:06:28+02:00 https://peda.net/id/5ee85c363ae 2020-12-10T15:55:32+02:00 6.11. vain 5.lk (6.lk Yrityskylässä): elämänkulku<br/> 13.11. omassa luokassa ue-ryhmän kanssa: 5.lk: kortteja Matagalpaan; 6.lk: draamaharjoituksia erilaisuudesta<br/> 27.11. elämänkulku ja tulevaisuus<br/> <br/> <br/> <br/> ***<br/> <br/> <br/> Elämänkulkutehtävä: piirrä vihkoon omasta elämänkulustasi jana tai muu kuva. Voit jatkaa kuvaa myös tulevaisuuteen vaikkapa puuksi tai haarautuvaksi joeksi. 2020-12-10T15:55:32+02:00 https://peda.net/id/0d0e82da1aa 2020-10-30T14:40:11+02:00 Kokoa vihkoosi ajatuskartta elämänpiiristäsi. Ajatuskartan voin piirtää haluamaasi muotoon, vaikka kukaksi tai auringoksi.<br/> <br/> Pohdi, mitä eri elämänpiirisi asiat sinulle tarjoavat (esim. turvallisuus; mahdollisuus ylittää itsensä) ja valitse eri värit kuvaamaan eri ominaisuuksia (esim. turvallisuus - sininen). Väritä, ympyröi tai korosta asioita niiden väreillä. 2020-10-30T14:40:11+02:00 https://peda.net/id/915e89f01aa 2020-10-30T14:36:44+02:00 <p><span>Yksin ja yhdessä -teemaa käsittelimme lokakuussa vaihtelevilla kokoonpanoilla. Kaikki tekivät aiheesta vähintään ajatuskartan pienessä ryhmässä.<br/> <br/> <br/> <br/> UNESCON Filosofian päivän esseetapahtuman aiheet</span><span>:</span></p> <p> </p> <ol> <li> <p><span>&quot;Sano minulle ketä ihailet, ja minä sanon mikä sinä olet.&quot; (C.A. Saint-Beuve)</span></p> </li> <li> <p><span>&quot;Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään; jokainen on pala mannermaata, kokonaisuuden osa&quot; (John Donne)</span></p> </li> </ol> <p> </p> <ol> <li> <p><span>Mihin yksin olemista tarvitaan?</span></p> </li> <li> <p><span>Mihin sellaiseen pystymme yhdessä, mihin kukaan ei pysty yksin?</span></p> </li> <li> <p><span>Miten olla hyvä ryhmän jäsen?</span></p> </li> <li> <p><span>Milloin on hyvä ajatella asioita yksin, entä milloin yhdessä?<br/> </span></p> </li> </ol> 2020-10-30T14:36:44+02:00 https://peda.net/id/50a0b01a1aa 2020-10-30T14:27:45+02:00 <b>Arvot ja normit</b><br/> <br/> Arvot ja normit ovat saman asian kaksi eri puolta. Arvokkaita asioita suojellaan usein normeilla. Laki esimerkiksi kieltää vahingoittamasta muita. Koulussa normeja ovat esim. järjestyssäännöt ja se että tunnilla tullaan ajoissa. Normit voivat olla erilaisia eri kulttuureissa.<br/> <br/> <span class="editor underline"><em>Itseisarvo</em></span> on sellaisenaan arvokas ja kaikkien yhteinen arvo. Esim. elämä.<br/> <span class="editor underline"><em>V</em><em>älinearvo</em></span> on asia, joka on hyödyllinen jonkin arvokkaan saavutttamisessa. Esim. raha.<br/> <span class="editor underline"><em>Normi</em></span> on sääntö, esikuva tai ohje. Se kertii, mikä on oikein tai väärin. Esim. laki.<br/> <br/> ---<br/> <br/> Keksi itse 1-2 esimerkkiä lisää itseisarvosta, välinearvosta ja normista. 2020-10-30T14:27:45+02:00 https://peda.net/id/835d55641aa 2020-10-30T14:14:52+02:00 ET-tunneilla olemme käsitelleet seuraavia asioita: <br/> <br/> - tarvesanoista ryhmän yhteisiksi pelisäännöiksi<br/> - empatia ja asettuminen toisen asemaan: etuoikeuskävely<br/> - arvot ja normit<br/> - yksin vai yhdessä<br/> - elämänpiiri<br/> <br/> Joistakin aiheista olemme tehneet luokassa vihkotöitä, osaa olemme käsitelleet toiminnallisemmin esim. ulkona. <br/> <br/> Päivitän tälle sivulle listaa kouluvuoden edetessä. Et-tuntien ajalle on syksyn aikana osunut paljon poikkeuksia, ja listan avulla palaamme tuntienkin aikana tarkistamaan, että jokainen on päässyt keskeisiin asioihin mukaan.<br/> <br/> Elämänkatsomustiedon arviointiin vaikuttaa <br/> - tuntityöskentely (yksilö- ja ryhmätyöt, yhdessä luotujen pelisääntöjen noudattaminen, oman mielipiteen esiin tuominen omalla yksilöllisellä tavalla)<br/> - vihkotyö ja yksittäiset pienet kotitehtävät<br/> - n. 2 kertausta, joissa saa olla vihko mukana<br/> <br/> <br/> <br/> t. Noora 2020-10-30T14:14:52+02:00