<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/533/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>2. Kirjallisuus</title>
<id>https://peda.net/id/88fa3d4408f</id>
<updated>2018-12-26T12:25:15+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/88fa3d4408f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/joensuu/lukiot/aikuislukio/aipe/stk/verkkokurssit/skmmk/2-kirjallisuus#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kirjallisuuden perussanastoa</title>
<id>https://peda.net/id/a7fdb9fc090</id>
<updated>2018-12-26T15:20:37+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/joensuu/lukiot/aikuislukio/aipe/stk/verkkokurssit/skmmk/2-kirjallisuus/kv#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Kirjallisuuden lajit&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kirjallisuus voidaan jakaa &lt;b&gt;faktaan&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;fiktioon&lt;/b&gt;. &lt;b&gt;Tietokirjallisuus&lt;/b&gt; on faktaa (= tosi, oikea, totuudenmukainen) ja &lt;b&gt;kaunokirjallisuus&lt;/b&gt; fiktiota, eli kuvitteellisia tarinoita ja kirjailijan mielikuvitusta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kaunokirjallisuudella on kolme alalajia:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. &lt;b&gt;Proosa&lt;/b&gt; eli kertova kirjallisuus tai kertomakirjallisuus (romaanit, novellit, sadut ja tarinat)&lt;br/&gt;&#10;2. &lt;b&gt;Näytelmäkirjallisuus&lt;/b&gt; (näytelmät, elokuvat)&lt;br/&gt;&#10;3. &lt;b&gt;Lyriikka&lt;/b&gt; eli runous (laululyriikka ja runous)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;http://s2.thingpic.com/images/TF/MpvTSkKgSqmQLdKvfxQ3G7wN.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kirjallisuus vaikuttaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kirjallisuus on tärkeä osa kulttuuria. Kirjallisuuden tehtävänä on aina ollut lukijan &lt;b&gt;ajatusten herättäminen&lt;/b&gt;, mutta myös &lt;b&gt;yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen&lt;/b&gt;. Kirjallisuus kertookin aina myös ihmisistä, historiasta ja kulttuurista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kirjallisuus on vaikuttanut historiassa ihmisten ajatuksiin jopa niin paljon, että on jouduttu turvautumaan &lt;b&gt;kirjasensuuriin&lt;/b&gt;. Kirjasensuuri tarkoittaa, että kirjan lukeminen kielletään ihmisiltä tai kirja tarkastetaan ennen julkaisemista. Esimerkiksi Suomessa kiellettiin 1960-luvulla Hannu Salaman teos &amp;quot;Juhannustanssit&amp;quot;, koska se sisälsi jumalanpilkkaa. Natsi-Saksassa taas poltettiin 1930-luvulla julkisesti kirjoja, jotka eivät tukeneet Hitlerin poliittisia aatteita. Salman Rushdien romaani &amp;quot;Saatanalliset säkeet&amp;quot; loukkasi islamin uskoa vuonna 1989. Iranin uskonnollinen johtaja Khomeini tuomitsi kirjailijan kuolemaan ja hänen romaaninsa poltettiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kirjallisuus voi vaikuttaa ihmisen ajatteluun myös myönteisesti. Esimerkiksi Harry Potter -kirjoissa käsitellään syrjintää ja epätasa-arvoa, joka on tehnyt myös kirjan lukijoista suvaitsevaisempia. Suomalaisille tutuissa Muumi-kirjoissa käsitellään myös pakolaisuutta ja rasismia. Samalla vaikutetaan lukijoiden myötätuntoon.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tässä osiossa tutustutaan suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen, eli fiktiiviseen kirjallisuuteen.</content>
<published>2018-12-26T13:23:23+02:00</published>
</entry>


</feed>