<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>historia</title>
<id>https://peda.net/id/88f9dbe2a65</id>
<updated>2021-04-26T08:52:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/88f9dbe2a65:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/MarttaJoutsi/kasvunkansio-6lk/historia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>ranskan vallankumous</title>
<id>https://peda.net/id/48bcbae6c1d</id>
<updated>2021-05-31T09:13:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/MarttaJoutsi/kasvunkansio-6lk/historia/teksti#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;b&gt;aika ennen 1789:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Ennen vallankumousta oli kolme säätyä, Aatelisto, papisto ja orjat/kolmas sääty.&lt;br/&gt;&#10;Ennen vallan kumousta ihmiset alistuivat kuninkaille jotka taas alistui jumalille. jossain&lt;br/&gt;&#10;vaiheessa alkoi valistus jossa uskottiin että kaiki kuuluu luonto äitille. valistuksen jäsenet &lt;br/&gt;&#10;kannattivat tasa-rvoa ja ihmis oikeuksia.Valistus alkoi levitä kun siitä kirjoitettiin sanomalehtiin.&lt;br/&gt;&#10;1788 alkoi kolmannen säädyn nälän hätä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;syitä vallan kumoukseen:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-epäreiluus ranskan kansalaisia kohtaan.&lt;br/&gt;&#10;-kuninkaan yksin valta ranskassa.&lt;br/&gt;&#10;-alkoi vapaus ja tasa arvo.&lt;br/&gt;&#10;-Amerikan vallankumous antoi esimerkkiä ranskalaisille.&lt;br/&gt;&#10;-rahapula valtasi ranskan.&lt;br/&gt;&#10;-ruokapula valtasi suurimman osan ranskasta (huom ei koske aatelisia tai papistoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Vallankumouksen alkuaika:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kun vallankumous alkoi,ihmise&lt;br/&gt;&#10;jotka,vastustivat itsenäistymistä&lt;br/&gt;&#10;laitettiin palasiksi kiljotiinillä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ranskan kartta&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;item&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;b&gt;aika ennen 1789:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Ennen vallankumousta oli kolme säätyä, Aatelisto, papisto ja orjat/kolmas sääty.&lt;br/&gt;&#10;Ennen vallan kumousta ihmiset alistuivat kuninkaille jotka taas alistui jumalille. jossain&lt;br/&gt;&#10;vaiheessa alkoi valistus jossa uskottiin että kaiki kuuluu luonto äitille. valistuksen jäsenet &lt;br/&gt;&#10;kannattivat tasa-rvoa ja ihmis oikeuksia.Valistus alkoi levitä kun siitä kirjoitettiin sanomalehtiin.&lt;br/&gt;&#10;1788 alkoi kolmannen säädyn nälän hätä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;syitä vallan kumoukseen:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;-epäreiluus ranskan kansalaisia kohtaan.&lt;br/&gt;&#10;-kuninkaan yksin valta ranskassa.&lt;br/&gt;&#10;-alkoi vapaus ja tasa arvo.&lt;br/&gt;&#10;-Amerikan vallankumous antoi esimerkkiä ranskalaisille.&lt;br/&gt;&#10;-rahapula valtasi ranskan.&lt;br/&gt;&#10;-ruokapula valtasi suurimman osan ranskasta (huom ei koske aatelisia tai papistoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Vallankumouksen alkuaika:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kun vallankumous alkoi,ihmise&lt;br/&gt;&#10;jotka,vastustivat itsenäistymistä&lt;br/&gt;&#10;laitettiin palasiksi kiljotiinillä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ranskan kartta&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Tara08/kasvunkansio-6lk/historia/ranskan-vallankumous/ranskan-vallankumous/d%C3%A9partements-et-r%C3%A9gions-de-france.svg.#top&quot; title=&quot;Départements_et_régions_de_France.svg.png&quot;&gt;&lt;img class=&quot;inline&quot; src=&quot;https://peda.net/p/Tara08/kasvunkansio-6lk/historia/ranskan-vallankumous/ranskan-vallankumous/d%C3%A9partements-et-r%C3%A9gions-de-france.svg.:file/photo/212365b8f84c7583873e684ffe857bc15863aaa5/D%C3%A9partements_et_r%C3%A9gions_de_France.svg.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Départements_et_régions_de_France.svg.png&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;item&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div id=&quot;shimai-world&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div id=&quot;shimai-world&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-05-31T09:13:14+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>ranskan vallankumous</title>
<id>https://peda.net/id/1ff6722ebc5</id>
<updated>2021-05-24T09:27:33+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/MarttaJoutsi/kasvunkansio-6lk/historia/ranskan-vallankumous#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Syitä vallankumoukseen:&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Sääty järjestelmän vallankumous&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Kuninkaan yksinvaltius ja aateliston mielivalta&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Valistusaatteet: vapaus, veljeys ja tasa-arvo&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Amerikan vallankumouksen esimerkki&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Käsistä riistäytynyt valtiovelka&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- ruokapula&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-05-24T09:27:33+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Amerikan itsenäistyminen</title>
<id>https://peda.net/id/c92dafeca65</id>
<updated>2021-05-10T09:18:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/MarttaJoutsi/kasvunkansio-6lk/historia/amerikan-itsenaistyminen#top" />
<content type="html">1. &lt;b&gt;Mitä on vapaus? &lt;/b&gt;Vapaus on sitä, että voit tehdä mitä haluat, eikä' kukaan muu voestää sinua. Vapaus on myös valinnan vapautta. &lt;br/&gt;&#10;2. &lt;b&gt;Listaa ydinkohtia!&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;- Kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on samat oikeudet.&lt;br/&gt;&#10;- vapauden patsas uhaa vapauden jumaltarta&lt;br/&gt;&#10;-. Itsenäisyys julistuken myötä aletrtiin perustamaan hallituksia, oikeuksian turvaamiseksi&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/MarttaJoutsi/kasvunkansio-6lk/historia/amerikan-itsenaistyminen/250px-nouvelle-france-map-en.svg.png#top&quot; title=&quot;250px-Nouvelle-France_map-en.svg.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/MarttaJoutsi/kasvunkansio-6lk/historia/amerikan-itsenaistyminen/250px-nouvelle-france-map-en.svg.png:file/photo/13386c5e2fea497dfc09e22ee6bc2ec94390d153/250px-Nouvelle-France_map-en.svg.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;250px-Nouvelle-France_map-en.svg.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;3. ennen itsenäistymistä amerikkaa hallitsi iso-Britannia&lt;br/&gt;&#10;4. Sota puhkesi, kyun Iso-Britannia rajoitti siirtokuntien taloutta. Erimielisyydet puhkesivät lopulta aseellisekjsi ja sodaksi&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c6/Yhdysvaltain_osavaltiot.svg/250px-Yhdysvaltain_osavaltiot.svg.png&quot; alt=&quot;Yhdysvallat – Wikipedia&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. Ajatukset olivat vallankumouksellisia etätasa-arvoon perustuvissa yhteiskunnissa. Yhdysvallat olivat ensimmäinen valtio, missä nämä ajatukset toteutivivat.'&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;7. Sisällis sodan jälkeen, o&lt;/span&gt;&lt;span&gt;rjuus lakkautettiin ja lähes neljä miljoonaa orjaa vapautettiin. Sisällissodan jälkeen Yhdysvaltoihin alkoi virrata yhä enemmän maahanmuuttajia. Lännessä oli ristiriitoja valkoisten uudisasukkaiden ja intiaanien sekä pientilallisten ja suurkarjankasvattajien välillä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;8. New Yorkin edustalla Liberty Islandilla seisova patsas oli ranskalaisten lahja yhdysvalloille. Patsas luovutettiin 26. lokakuuta 1886, mutta yhdeksän vuotta ennen matkaa Atlantin yli Vapaudenpatsaan pää ihmetytti kävijöitä Pariisissa järjestetyssä maailmannäyttelyssä jo vuonna 1878. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;9. Venäjä luopui Alaskasta, koska sen hallitseminen oli kallista ja hankalaa. Lisäksi Venäjä pelkäsi menettävänsä Alaskan joka tapauksessa ennen pitkää Yhdysvalloille. Yhdysvalloissa Alaskan ostamista kannatettiin, vaikka sille ei vielä 1800-luvulla nähtykään juuri käyttöä. Alaskasta tuli merkittävä alue Yhdysvalloille vasta 1900-luvulla, jolloin sen luonnonvaroja pystyttiin hyödyntämään tehokkaammin ja sen strateginen sijainti korostui.&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-04-26T09:15:23+03:00</published>
</entry>


</feed>