Opintojakson tehtävät

Essee-tehtävä (yhteistyössä XYHK1000-opintojakson kanssa, huomioi MOVIn opintojakson työskentelyaikataulu)

2026-08-31T16:34:54+03:00

Tutustu opintojakson kirjallisuuteen silmäillen ja valitse kiinnostuksesi pohjalta 1 - 2 vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyvää keskeistä käsitettä, ilmiötä tai teoriaa ja kirjoita niiden pohjalta reflektoiva essee. Esseessä tulee käyttää opintojakson luentoja ja opintojaksolle määriteltyä kirjallisuutta. Voit käyttää halutessasi lisälähteitä, mutta opintojakson kirjallisuus ja luennot ovat pääosassa. Merkitse tekstiin lähdeviitteet APA7-viittaustyylin mukaisesti ja lisää loppuun lähdeluettelo. Esseen tulee olla yhtenäinen kokonaisuus. Hyödynnä työskennellessäsi esseen mallipohjaa, josta löytyvät myös lähdeviittausohjeet. Tutustu myös arviointikriteereihin etukäteen. Esseiden antia käsitellään opintojakson viimeisellä tapaamiskerralla. Esseen ohjeellinen pituus on 3–5 sivua (sivumäärään ei sisälly kansilehti eikä lähdeluettelo).

Sisällytä esseeseen kaikki seuraavat näkökulmat:

Avaa valitsemiasi käsitteitä, ilmiöitä tai teorioita kirjallisuuden ja luentojen pohjalta. Tarkastele niitä kriittisesti ja tee omia johtopäätöksiä.
Pohdi valitsemiasi käsitteitä/teorioita käytännössä oman mahdollisen tulevan työsi kannalta tai aiempien vuorovaikutus- ja/tai työkokemustesi perusteella.
Pohdi valitsemiasi käsitteitä/ilmiöitä, teorioita oman henkilökohtaisen vuorovaikutusosaamisesi näkökulmasta (esim. vahvuudet, kehityskohteet, palaute- ja ristiriitatilanteet).

Generatiivisen tekoälyn käytön ohjeistus. Saat tarvittaessa käyttää generatiivisia tekoälytyökaluja esseen kirjoitusprosessin ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Tekstin viimeistelyyn eli esimerkiksi kieliasun tarkistukseen ei tällä jaksolla ole lupa käyttää tekoälyä, sillä kieli on osa Movin arviointisisältöä. Tekstin tuottaminen tekoälyn avulla ei myöskään ole sallittua, sillä tämä essee perustuu vahvasti henkilökohtaiseen reflektioon. Olet itse vastuussa tekstin sisällöstä, muodosta ja laadusta, vaikka käyttäisitkin tekoälytyökaluja apuna suunnitteluvaiheessa. Raportoi tekoälytyökalujen käyttö seuraavien ohjeiden mukaisesti.

Jos et käyttänyt tekoälytyökaluja oppimistehtävässä, raportoi: “En ole käyttänyt tekoälytyökaluja tehtävässä.”
Jos käytit tekoälytyökaluja oppimistehtävässä, kopioi seuraava teksti, täydennä ja liitä palautuksen loppuun:

“Olen hyödyntänyt oppimistehtävässä tekoälytyökalua [tekoälytyökalu] [versionumero / päivämäärä]. Käytin tekoälyä [mihin tarkoitukseen, missä prosessin vaiheessa]. Varmistin tekoälyn ehdotusten sopivuuden ja oikeellisuuden seuraavilla tavoilla: [miten varmistit]. Jatkotyöstin tekoälytyökalujen tuottamia [ideoita / ehdotuksia / tekstiä] seuraavasti: [miten työstit, mikä on oma osuutesi työstä]."

Arviointikriteerit

Kasvatustieteen perusopinnoissa on kaksi tavoitetta, joita arvioidaan kriteerein: 1) reflektion syvyys ja 2) tuotoksen laatu. Arvosana määräytyy näiden keskiarvona. Jos keskiarvo on kahden arvosanan puolivälissä, painotetaan reflektion syvyyttä.

Tavoite 1: Reflektio

Kuvailu (1)

Ymmärtäminen (2)

Soveltaminen (3)

Reflektio (4)

Syvällinen reflektio (5)

Opiskelija toistaa ja kuvailee tuotoksessaan eri lähteiden sisältöjä.

Opiskelijan tuotoksesta välittyy pyrkimys eri lähteiden sisältöjen ymmärtämiseen, ja niiden välille löydetään yhteyksiä.

Sisällöt pyritään kytkemään toisiinsa tai laajempaan kokonaisuuteen.

Opiskelija kytkee ja soveltaa tuotoksessaan eri lähteiden sisältöjä omiin kokemuksiinsa ja aiempiin tietoihinsa. Opiskelija pohtii omia käsityksiään opiskeltavista sisällöistä ja antaa niistä konkreettisia esimerkkejä.

Opiskelija tarkastelee tuotoksessaan omia ennakkokäsityksiään opiskeltavista sisällöistä. Opiskelija vertailee kriittisesti erilaisia näkökulmia, etsii vaihtoehtoja ja tunnistaa kehittämisen kohteita.

Opiskelija pohtii tuotoksessaan, mistä hänen ajattelutapansa ja toimintamallinsa ovat peräisin. Opiskelija reflektoi perustavanlaatuisia käsityksiään tai ajattelutapojaan ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

HUOM! Reflektiokriteeristössä ylemmän tason osaaminen sisältää aina alempien tasojen kuvaukset.

Tavoite 2: Tuotoksen laatu  

1  Välttävä

2  Tyydyttävä

3  Hyvä

4  Kiitettävä

5  Erinomainen

Tekstissä on käytetty luentoja ja vaadittua kirjallisuutta sekä tuotu esiin omaa pohdintaa välttävästi. Teksti sisältää kirjallisuuden suoraa referointia ja pinnallista pohdintaa. Tekstin jäsentely ja viimeistely on keskeneräistä. Tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden noudattaminen on puutteellista.  

Tekstissä on käytetty luentoja ja vaadittua kirjallisuutta referoivasti sekä tuotu esiin omaa pohdintaa tyydyttävästi. Valittuja käsitteitä/ilmiöitä/teorioita on paikoin tuotu ymmärrettävästi esille ja niitä on pyritty soveltamaan tenttikysymysten mukaisesti.

Tekstin jäsentely on keskeneräistä. Tekstin viimeistely ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden noudattaminen on epäjohdonmukaista.

Tekstissä on hyödynnetty luentoja ja vaadittua kirjallisuutta sekä omaa pohdintaa hyvin.

Valitut käsitteet/ilmiöt/teoriat on pääosin ymmärretty, mikä näkyy kirjallisuuden ja luentojen soveltamisena omiin pohdintoihin.

Tekstin jäsentely on monin osin selkeää. Tekstin viimeistely ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden noudattaminen on pääosin johdonmukaista.  

Tekstissä on hyödynnetty luentoja ja vaadittua kirjallisuutta sekä omaa pohdintaa monipuolisesti ja kiitettävästi. Tekstissä esiintyy perusteltuja omia sovelluksia, pohdintoja ja kriittisiä huomioita. Teksti on jäsennelty selkeästi ja johdonmukaisesti. Teksti on viimeisteltyä ja se noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita.  

Tekstissä on hyödynnetty luentoja ja vaadittua kirjallisuutta sekä oma pohdintaa erittäin monipuolisesti ja oivaltavasti. Teksti on jäsennelty selkeästi, ja se etenee johdonmukaisesti. Teksti on viimeistelty huolellisesti, ja se noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita johdonmukaisesti.  

Minä vuorovaikuttajana -tehtävä (viikon 39 tapaamiskerralle)

2026-08-24T09:57:36+03:00

Aloita työskentely arvioimalla ja reflektoimalla omaa vuorovaikutusosaamistasi reflektiotyökalun avulla.
Pohdi seuraavaksi itseäsi vuorovaikuttajana lapsuudesta aikuisuuteen.
- Muistele syystä tai toisesta mieleenpainuneita viestintä- ja vuorovaikutustilanteita (kirjallisia, suullisia, kasvokkaisia, virtuaalisia ym.) elämäsi varrelta: Työkokemuksia? Vertaissuhteita? Itse laatimiasi puhuttuja tai kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat tehneet tavalla tai toisella vaikutuksen? Ystävän kommentteja? Julkisia esiintymisiä?
- Millaisia ovat merkityksellisimmät kohtaamiset – mitkä asiat/tilanteet/tapahtumat/suhteet ovat muovanneet sinua vuorovaikuttajana?
Laadi mukaan otettava kartta, tie tai jokin muu kuvio ”urastasi” viestijänä ja vuorovaikuttajana. Tee työsi omalla tyylillä (esim. Word-tiedostona, PP- tai Prezi-esityksenä, videona, käsin piirrettynä & skannattuna). Tee esimerkiksi aikajana, ideakartta, puukaavio tms. Liitä mukaan mahdollisimman paljon esimerkkejä! Visuaalisen muodon lisäksi kirjaa ylös ajatuksiasi niin, että ymmärrät ja muistat ajattelusi vielä muutaman vuoden jälkeenkin. Ota työsi mukaan seuraavaan tapaamiseen (sähköisenä tai muuten).
Merkitse kuvioon tärkeiltä tai merkityksellisiltä tuntuneita viestintä-, vuorovaikutus-, esiintymis-, yms. -tilanteita ja -tapahtumia. Joudut tekemään valintoja, mutta valintoja tehdessäsi arvioi, mikä merkitys valikoituneilla kokemuksilla on ollut sinulle.
Pohdi vielä: Mitä kohtaamiset kertovat sinusta? Kuka olet ja minne kuulut? Mitä opit
Palauta Minä vuorovaikuttajana -tehtävä oman ryhmäsi sivulta löytyvään palautuslaatikkoon.

Arviointi
Onko tehtävänantoa noudatettu? → Hyväksytty / hylätty

Ryhmätyöskentely: teematehtävä

2025-09-17T10:07:25+03:00

Ryhmätyöskentelyssä jokainen ryhmä syventyy yhteen pienryhmissä käsiteltävään teemaan: 1) kohtaaminen, 2) dialogisuus, 3) tunteet, 4) vuorovaikutus mediassa, 5) vuorovaikutuksen eettisyys ja kulttuurinen moninaisuus
Ennen pienryhmän tapaamista kaikki katsovat teemaan liittyvän luennon. Luennon lisäksi teeman käsittelystä vastuussa oleva ryhmä tutustuu luentojen lisälukemisena olevaan kirjallisuuteen sekä vähintään yhteen vapaavalintaiseen (ajankohtaiseen) (media)lähteeseen.
Ryhmässänne pohtikaa omien kokemuksienne pohjalta miten teemaan kytkeytyvät vuorovaikutusteoriat näyttäytyvät juuri
- teidän oman minä vuorovaikuttajana -polkunne näkökulmasta (mitä kokemuksia ja havaintoja, mitä uutta)
- erityisopettaja(opiskelija)n linssin läpi
  - Pohtikaa, kuinka aiheeseenne liittyvää toimintaa voisi mielestänne kehittää koulussa.
  - Kaikkea lähdemateriaalissa käsiteltyä ei tarvitse työstää, vaan nostakaa omakohtaiseen pohdintaanne ja yhteiseen keskusteluun teitä mietityttäviä aiheita.
Työskentelynne pohjalta laatikaa omasta aiheestanne muita erkanopettajaopiskelijoita puhutteleva, aktivoiva, toiminnallinen oppimistuokio (n. 20min), josta välittyy oma ajattelunne ja jonka avulla teema syventyy ja konkretisoituu ryhmäläisille. Tavoitteena on syventää ymmärrystä omasta vuorovaikutusosaamisesta kasvatusalan asiantuntijana.
- Tuokiossa luentojen ja kirjallisuuden sisältöjä on tarkoitus työstää eteenpäin ja haastaa oppimaan ja pohtimaan lisää, ei toistaa esim. luennolla esitettyä.
HUOM! Ennen työskentelyn aloittamista tutustukaa myös työskentelyn arviointikriteereihin.

Arviointi

	välttävä 1	hyvä 3	erinomainen 5
Aiheeseen perehtyminen ja taustatiedon (kirjallisuus, luennot) soveltaminen ja oma ajattelu	Ryhmä on perehtynyt teemaan pinnallisesti. Ryhmällä on huomattavia puutteita aiheen rajaamisessa. Ryhmän ymmärrys teemasta ei lisäänny ryhmätyöskentelyn tekemisen aikana eikä välity muille.	Ryhmä on perehtynyt teemaan hyvin sekä rajannut käsittelyn toimivalla tavalla. Valittuja käsitteitä käytetään hyvin. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee toiminnassa esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatieto (kirjallisuus ja luento) kytkeytyy teeman käsittelyyn (esim. perusteluina).	Ryhmä on perehtynyt teemaan syvällisesti ja/tai monipuolisesti ja rajannut käsittelyn erinomaisesti suhteessa teemaan. Valittuja käsitteitä käytetään asiantuntevasti teeman käsittelyssä. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee perusteltujen ja oivaltavien esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatiedosta (kirjallisuus ja luennot) on nostettu esille oivaltavia näkökulmia, joilla ryhmä perustelee toimintaa.
Pyrkimys oman ja toisten ajattelun ja osaamisen uudistamiseen ja syventämiseen	Ryhmätyöskentelyssä ei ole pyritty laajentamaan omaa ymmärrystä teemasta (prosessi) eikä omasta vuorovaikutusosaamisesta. Ryhmän näkemys siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kasvatuksessa ja kuinka sitä voisi kehittää jää hataraksi. Käsittelytapa ei aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan omaa ajattelua teemasta (prosessi) ja vuorovaikutusosaamisesta. Ryhmässä on melko monipuolisesti ajatuksia siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kasvatuksessa ja kuinka sitä voisi kehittää. Käsittelytapa aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan ja uudistamaan omaa ajattelua teemasta ja vuorovaikutusosaamisesta. Ryhmällä on oivaltavia ja perusteltuja ajatuksia siitä, kuinka aihe näyttäytyy ja kuinka sitä voisi kehittää koulussa ja kasvatuksessa. Nämä ajatukset välittyvät teeman käsittelyssä opehuoneessa. Käsittelytapa aktivoi oppijoita erinomaisesti syventämään ja uudistamaan ajatteluaan.
Oppimistilanne	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa ovat epätarkoituksenmukaisia tai ne motivoivat oppijaa heikosti. Oppimistilanne välittää vain tietoa eikä kannusta vuorovaikutuksen.	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa. Oppimistilanne kannustaa osallistujia vuorovaikutukseen.	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa erinomaisesti. Oppimistilanne on avoin oppijan aktiivisuudelle ja kannustaa oppijoita kuuntelemaan toista ja ilmaisemaan itseään kulttuurinen moninaisuus huomioiden.